Tiistai 17.10.2017

Kuva kertoo: Näin junamatkustaminen räjähti Britanniassa kasvuun yksityistämisen jälkeen

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.8.2017 11:13
Päivitetty: 
10.8.2017 12:47
  • Kuvaajassa näkyy junamatkustajien määrän kehitys Isossa-Britanniassa vuosina 1829–2016. Kuvaajan viimeinen osio, jossa näkyy voimakas nousu, käsittää yksityistämisen jälkeisen ajan.
|

Keskustelu rautatieliikenteen mullistuksesta ja sen vaikutuksista käy kiivaana Suomessa liikenneministeri Anne Bernerin julkistettua suunnitelmansa. Pohdintaa aiheuttaa muun muassa se, nostaisiko junaliikenteen avaaminen kilpailulle todella matkustajamääriä kuten tavoitellaan.

Kansainvälisistä esimerkeistä tiedetään esimerkiksi, että Isossa-Britanniassa matkustajamäärät ovat kasvaneet selvästi rautatieliikennöinnin yksityistämisen jälkeen. Vihreä helsinkiläispoliitikko Hannu Oskala, kaupunginhallituksen varajäsen, jakoi Twitterissä tilannetta kuvaavan, alla näkyvän kuvan. Kuva esittää junaliikenteen matkustajamäärien kehitystä ja Oskala saattelee sen sanoin ”edes paljon parjatussa Britanniassa ihan kaikki ei mennyt ihan pieleen”. Vastaava kuvaaja on myös tämän jutun kuvituksena.

Suomessa liikenne- ja viestintäministeriö viittasi keskiviikkona Cerre-tutkimuslaitoksen ja Leedsin yliopiston vuoden 2016 tutkimukseen, jossa on perehdytty Britannian rautatieliikenteen vapauttamiseen. Tutkimuksen mukaan on kiistatonta, että junaliikenteen matkustajamäärät ovat Britanniassa kasvaneet reilusti junaliikenteen kilpailulle avaamisen jälkeen.

Vuodesta 1997, jolloin junaliikenteen avaaminen Britanniassa toteutettiin, junamatkustajien taittamien kilometrien kokonaismäärä on kasvanut 86 prosentilla vuoteen 2015 mennessä, tutkimus kertoo. Lisäksi junamatkojen osuus kaikesta henkilöliikenteestä on noussut 1990-luvun puolivälin viidestä prosentista kymmeneen prosenttiin vuonna 2014. Sanomalehti Independent puolestaan kertoo, että Britannian junaliikenteen matkustajamäärät ovat tuplaantuneet yksityistämisen alkuvuosista vuoteen 2016 mennessä.

Kiistanalaista sen sijaan on se, missä määrin tämä kasvu johtuu rautatiemarkkinoiden avaamisesta ja yksityisten operaattorien roolista. Tutkimusten mukaan kasvun merkittäviä ulkoisia syitä ovat kansantalouden kasvu sekä lisääntyneet autoliikenteen ruuhkat, jotka ovat työntäneet työmatkalaisia juniin. Yksityistämistä vastustavan brittijärjestön mukaan myös työmarkkinoiden muutos – isoihin kaupunkeihin töihin matkaaminen – on merkittävä selittäjä kasvun takana.

Kuitenkin osa junamatkustamisen kasvusta jää selittämättä ulkoisilla syillä, minkä lisäksi yksityisillä yrityksillä on kiistatta motivaatio kasvattaa matkustajamääriä ja siten tulojaan eri keinoin, brittitutkimuksessa todetaan.

– On perusteltua olettaa, että yksityistäminen on ainakin osiltaan vaikuttanut tähän kasvuun, tutkimuksessa päätellään.

Liikenne- ja viestintäministeriö summaa eilisissä taustamateriaaleissaan, että ”henkilöjunaliikenteen kilpailun avaaminen on lisännyt junamatkustamisen määrää useissa maissa”. Tiedotteen mukaan matkustajamäärien kasvua selittää muun muassa kilpailun myötä lisääntynyt vuorotarjonta sekä ”uudenlaiset hinnoittelustrategiat”, mutta toisaalta myös valtion panostukset rataverkon parantamiseen.

Junaliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet markkinan vapauttamisen jälkeen myös Ruotsissa, kertoo samaisen Cerre-tutkimuslaitoksen tutkimus.

Suomen ja Ison-Britannian rautatieuudistuksia ei suoraan voi verrata toisiinsa, sillä Britanniassa jopa itse infrastruktuuri eli kiskot oli välissä siirretty yksityiseen omistukseen, kunnes valtion Network Rail -yhtiö otti ne jälleen haltuunsa. Ministeri Bernerin mallissa kiskot pysyisivät valtiolla, joka myisi rataverkoston käyttöoikeuksia alue- ja reittikohtaisesti kilpailuttaen. Myös junat pysyisivät Suomessa valtion kalustoyhtiössä, joka vuokraisi kalustoa yksityisille operaattoreille.

Matkustajamäärien kasvusta huolimatta Ison-Britannian lähes 25 vuotta vanha yksityistämisprojekti on muilta osin haukuttu, kiistelty ja tutkimuksissakin arvosteltu uudistus, ja rautateiden uudelleenkansallistamista on vaadittu pitkään.

Lue myös:

Berner purkaa VR:n palasiksi – kilpailutus alkaa pikavauhtia

Bernerin junamullistus: Nämä 3 asiaa sinunkin on syytä tietää

Bernerille tyrmäys VR:n hallintoneuvostosta: ”Ulkomaalaiset suuryritykset käärivät voitot valtion junilla”

Kansanedustaja synkeänä Bernerin VR-päätöksestä: ”Me olemme epäilleet jotakin tällaista”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Käyhkö

Tosiaan, ei siellä Briteissäkään kaikki mennyt pieleen.
Meillä on mielestäni uhkana ainoastaan maan pieni asukasmäärä ja lisäksi asukkaiden harvaan asuttaminen. Mutta nykyinen muuttoliike tulee kylläkin parantamaan tilannetta.

Pekka Hovatov

Jäikö huomioimatta se tosiasia, että kun briteissä yksityistettiin junaliikenne j rataverkko, niin vakavat onnettomuudet lisääntyi yli 1000%. Jälkeen päin on todettu että yritykset rahasti yhtiöiden kassat tyhjäksi joka vuosi osakkeen omistajien iloksi. Rataverkkojen korjaus ja huoltotyöt jätettiin tekemättä, junakalustoa ei huolleta ja niin edelleen. Mutta paikalliset"keskustalaiset ja kokoomuslaiset" osakkeenomistajat saavat nauttia joka vuosi nousevista osingoista, viis kuolleista ja vammautuneista brittimatkustajista.

Mikko Toivonen

On melkoista omaan silmään "ku......" ottaa malleiksi UK tai minkään muun tiheään ja täyskaupungistune4en maan raideliikenteen ratkaisuja vertailumalliksi.
Asiat yksinkertaisesti eivät toimi samoilla voimilla.

Meidän on kehitettävä omaan tilaamme ja potentiaaliin sopiva malli ja minun ymmärtääkseni sellaista ei hallitus nyt esittänyt vaan illusorisen mallin mikä on pohjattu virheellisille malleille. Useimmiten meillä Ruotsin ipanoimiselle, vaikka Ruotsikin on meihin verrattuna kaupungistunut ja suurimpien kaupunkiyhteisöjen alueilla on riittävästi ihmisiä ja kuljetustarvetta tukemattomaan yksityiseen junaoperointiin nimenomaan omalla kalustolla ja investoinnilla kalustoon. Raiteet taitavat melkein kaikkialla olla yhteiskunnan omistuksessa. Tosin poikkeuksiakin on.
Kysymys oikeastaan on voidaanko hallituksen ajatustoimintaan ja todellisiin tavoitteisiin luottaa. Minä omasta puolestani tällä hetkellä totean että ei. Hallituksen strategioihin ja piiloagendoihin ei tässäkään valtionyhtiön paloitteluasiassa voi luottaa. Historiallinen jälki on yksinomaan huonoa ja kansan tappioksi venäläistyylisellä jaolla kavereille.