Torstai 21.9.2017

Kansanedustaja suomalaisten kielitaidosta: ”Tämä ei riitä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.8.2017 12:37
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Sanna Lauslahti sanoo, että varkaiskasvatuksessa leikinomaisesti tapahtunut kielten oppiminen tuo erinomaisen pohjan oppia koulussa uusia kieliä ja lisää myönteistä suhtautumista eri kulttuureita kohtaan.
|

Kokoomuksen kansanedustajan Sanna Lauslahden mukaan Suomen kansainvälistyminen on kasvattanut samalla myös työelämän kielitaitotarpeiden monipuolistumista.Hän huomauttaa, että englannin kielen taitoa vaaditaan jo lähes kaikissa työtehtävissä, mutta kielitaitoa pitäisi myös monipuolistaa.

–Suomalaisten yksi kilpailuvaltti on nyt ja tulevaisuudessa useampia kieliä taitavat osaajat. Tältä osin suunta on ollut viime vuosina nurin kurinen. Kielten opiskelu ja tarjonta ovat yksipuolistuneet. Onneksi ongelma on tunnistettu, ja täsmätoimia on aloiteltu lasten kielivalikoiman ja kielten opiskelun aikaistamiseksi kokeiluhankkeella. Tämä ei riitä. Työelämässä toimivien ja lähivuosina työelämään tulevien kielitaitoa tulee pikaisesti monipuolistaa, Lauslahti vaatii.

Tänä vuonna käynnistyy laaja kokeilu, jonka tavoitteena on aikaistaa kielten opiskelua ja monipuolistaa kielivalikoimaa.  Kokeilun erityisavustukset on myönnetty 76 kunnalle sekä 19 muulle koulutuksen järjestäjälle.  Kokeilussa on mukana jopa 69 000 peruskoululaista, 8 000 esiopetuksessa olevaa ja 7 000 lasta varhaiskasvatuksessa.

–Varhaiskasvatuksen yksi kehittämisen paikka on se, miten voimme yhä enemmän leikin kautta ”kielikylvyttää”  lapsia muihin kieliin ja kulttuureihin. Varkaiskasvatuksessa leikinomaisesti tapahtunut kielten oppiminen tuo erinomaisen pohjan oppia koulussa uusia kieliä ja lisää myönteistä suhtautumista eri kulttuureita kohtaan.  Kielten oppimisen ilo leikinomaisella tavalla tulee tehdä mahdolliseksi jokaiselle lapselle, Lauslahti kommentoi.

Suomalaisissa yrityksissä on hänen mukaansa entistä enemmän tarvetta kiinan, venäjän, saksan ja epanjan kielen osaajille, perinteisten englannin ja ruotsin kielen lisäksi.

–Suomessa on akuutti tarve monipuolistaa kielten tarjontaa peruskoulussa ja toisella asteella. Tämä vaatii kuntatasolla päätöksiä lisätä kielten tarjontaa, ja saada lapset ja vanhemmat myös rohkeasti valitsemaan myös muita kieliä.  Lisäksi korkeakouluissa on lisättävä muiden kielten tarjontaa ja lisättävä mm. kiinan ja japanin kielten opiskelojoiden aloituspaikkoja, Lauslahti ehdottaa.

 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Teppo Vanamo

Olen aivan samaa mieltä, varsinkin kansanedustajille ja muille päättävässä asemassa oleville tulisi opettaa paljon enemmän matematiikka nimistä kieltä, joka on avain asioiden ymmärtämiseen. Matematiikka on maailman käytetyin kieli, mutta valitettavasti se ei näytä olevan poliitikkojen keskuudessa kovin suosittu. Poliitikot yleensä kääntävät selkeät matemaattiset yhtälöt siansaksaksi, josta ei saa mitään tolkkua!

Marja-Liisa Kalkela

Totta. Laskutaito on monella aika hukassa.Tulee milloin Mrd virheitä Budjetissa,milloin joiltain puuttuu miljoonia määrärahoista.
Kreikan tukipaketeilla tehdään rahaa Suomeen,etenkin "työllisyyden " ja investointien takia.Millä tuotakin perusteltiin .
Jos Ex-Rahaministerin mielestä ALV alennus hyödyttää eniten pienituloisia kun se on progressiivinen vero.Kaikille sama.

-10 MTV3-aamulähetyksessä toimittaja antoi laskutethtävän politikolle.Paljon on8+9? "En nyt osaa sanoa kun ei ole laskukonetta mukana "?

Mikko Toivonen

Kielten oppiminen on kovin helppoja jos niiden oppimisesta poistetaan äidinkieltä lukuunottamatta seuraavat:
Pakko opiskella jotain äidinkielelle vierasta määrättyä kieltä.
Opetuksen muuttaminen ensivaiheessa kommunikaation eikä knoppologian ja virherankaisun suuntaan. Kieliopin ja sitä vaativan kielitaidon ehtii päivittää myöhemminkin ja se päivittyy helposti kun on ensin opittu kommunikoimaan kielellä..
Itse en pidä omia kielikykyjäni kovinkaan kaksisina, mutta opin esimerkiksi myynti-insinöörinä Saksassa tarvittava kommunikaatiokielen kolmessa viikossa sinne mentyäni ja ilman saksankielen aikaisempia opintoja. Tosin pohjalla olivat jo täysin hallitut alunperin kouluissa opittu englanti ja vapaaehtoisesti opittu oikea ruotsi. Pikkuisen italiaakin oli ymmärryshallinnassa. Siihen tuli päälle myös kommunikaatioperiaatteella nopeasti opittu helppo kaukoidän kieli ja myös töissä noukittu hollannin kielen kommunikaatiotaito.
En luonnollisesti ole ajantasalla siitä miten kieliä nykyisin peruskouluissa opetetaan mutta minun aikanani hyvin kehnosti mikä aiheutti ihmisille ilmaisupelkoa ja kommunikaatioheikkoutta kun mistä tahansa virheestä aina rangaistiin eikä kannustettu osaamaan oikein todelliseen tarpeeseen..

Mikko Toivonen

"mutta opin esimerkiksi myynti-insinöörinä Saksassa tarvittava kommunikaatiokielen kolmessa viikossa sinne mentyäni ja ilman saksankielen aikaisempia opintoja."

Tuohon kiroittamaani huomaan tarpeelliseksi täydentää, että myynti-insinööriksi saksalaisessa yrityksessä saksalaisille asiakkaille:

Siitä voi päätellä mihin kohtuullisella kielipäällä kykenee kolmessa viikossa ihan vieraassa kielessä.

Täällä jossain toki mainostetaan että käyttämällä menetelmiämme opit 5 minuutissa puhumaan kuin syntyperäinen englantilainen. Sellaiseen väitteeseen pitää suhtautua kuin lehtiartikkeliin tai YLE uutiseen eli tarkistaa muualta.

Sen olen myös todennut ihan kentällä ja käytännössä, että kun alle 12 vuotiaat lapset laitetaan ihan ummikkoina vieraan maan kouluun, niin kolmen kuukauden sisällä he ovat kielinatiiveja.

tom brunila

Pelkkä kielitaito ei riitä, on hallittava myös jokin ammattiala. Tarvitaan siis kielitaitoisia insinöörejä, lakimiehiä, ekonomeja jne.
Korkeakouluissa ja yliopistoissa on varsin tehokas kieltenopetus jossa ensin opitaan kielen perusteet ja sitten "ammattikieli" jolla selviää sen koulutusalan tehtävistä. Kaikki tämä siinä ajassa jossa valmistuu varsinaisista opinnoista siis reilussa 4:ssä vuodessa. On myös tunnettava yrityksen tuote ja markkinat joihin yritys on suuntautunut ja niihin perehtyminen vie oman aikansa, vasta sen jälkeen voi päästä tapaamaan asiakkaita.
Yksikään paperikone tai laiva ei ole jäänyt myymättä sen takia, että ostajan kanssa ei ole kyetty kommunikoimaan.
Kielitaitoa riittää jo nyky tarpeisiin mutta ei lisä haittaakaan. Mutta mitään suuria muutioksia ei koulutukseen kannata sen takia ruveta tekemään.

Mikko Toivonen

Pidin itsestään selvänä, että ensin on opittu riittävä ammattitaito mihin kieltä lopulta käytetään. Ei ole montaakaan vuotta kun olin eräillä lähi-idän messuilla joissa merkittävällä kone vientiyrityksellämme oli standi. Vain sen standin "kielitaitoiset" edustajat olivat pukeutuneet lenkkareihin ja villapuseroihin kun asiakkaat ja kaikkien muiden standien edustajat olivat asianmukaisissa puvuissa ja solmioissa.
Koulutusta siis on annettava paljon muutakin kuin kielitaitoa. Meidän korkeakoulutetuille edustajillemme ihan pukeutumista myöten.
Sitä kielikommunikaatiota on kuitenkin aloitettava heti kouluun mentäessä sillä lapset oppivat kielet ja kommunikaation sitä paremmin mitä nuorempina aloittavat. Jos siis opettajat vain kykenevät notkumaan perässä kehityksessä.

tom brunila

Yksikään lapsi ei tiedä koulua aloittaessaan mitä aikoo tehdä, haluaa tehdä ja tulee tekemään siinä vaiheesa kun koulu päättyy. Joten on käytännösä mahdotonta siinä vaiheessa valita se kieli tai ne kielet joita tulisi opiskella. Liian monta kieltä liian varhain on varmin tapa tappaa mielenkiinto kielten opiskeluun. Koulussa pitää oppia paljon muutakin kuin vieraita kieliä. Alussa olisi järkevintä keskittyä perusasioiden kuten kirjoittamisen, lukemisen ja laskemisen kunnolliseen oppimiseen. Niitä nimittäin tarvitaan siinä vaiheessa kun siirrytään lukioon ja myöhemmin vaikkapa yliopistoon opiskelemaan vaikkapa insinööriksi, siinä vaiheessa serbo-kroatian verbisääntöjen osaaminen ei auta lujuuslaskennan matemaattisten mallien oppimista. Oman äidinkielen kunnollinen osaaminen helpottaa muiden kielten opiskelua. Se on tunnettu ja tunnustettu toisasia. Itse opettelin ranskan kun siihen tuli tarvetta, noin puolessatoista vuodessa opin lukemaan, ymmärtämään ja käyttämään alalla käytettyä kieltä. Eikä yhdellekään ranskalaiselle ole jäänyt epäselväksi mistä puhun.

Ari Tähti

Epäilen. Ei jotain kiinan kieltä opita ihan noinvain. Senpuoleen jopa google translator toimii, testailin töissä pari vuotta sitten venäläisen ja ranskalaisen kolleegan kanssa, ja heidän mukaan se toimii ymmärrettävästi, ja se kehittyy. Uskon että kielet tulee olemaan mukava harrastus joiden osaamista voi leuhkia muille, mutta oikeasti vain enkkua tarvitaan.

Senpuoleen, kielten osaaminen on aihe josta liikkuu aivan outoja väitteitä. Esim se että ruotsia tarvitaan kun yritys tekee vientiä ruotsiin. Mutta se tarve koskee vain suomalaisa, saksalaiset voi viedä ruotsiin ihan enkuksi. Ehkä jopa saksaksi. Siksi kielen osaamiseen liittyviä väitteitä on vaikea uskoa.

tom brunila

Ruotsin kohdalla käytettävä kieli riippuu yrityksen koosta. Pieni metallialan alihankintatöitä tekevä yritys ei hallitse hyvin kuin ruotsin. Englanniksi voi yrittää mutta silloin jää epäselväksi onko asiakas todella ymmärtänyt mistä puhutaan. Myös Norjassa voi käyttää ruotsia, sitä ymmärretään aivan hyvin. Varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä jotka tekevät kauppaa ruotsalaisten yritysten kanssa.

Mikko Toivonen

Brunila taitaa ajatella ihan toisin, tai toisesta kieliajattelun positiosta, kuin me muut jotka keskustelemme kielen oppimisen todellisesta tarpeesta ja siitä miten sitä opitaan ja missä iässä sitä parhaiten opitaan.
Kaikki Brunilan mainitsemat matematiikat ja ammattivaatimukset tulevat tietenkin muuna samaan aikaan tapahtuvana oppimisena jos yhteiskunnan opetuskyky toimii.
Kieltä opitaan aina parhaiten vapaaehtoisesti, aluksi kommunikaatiokykyyn tähdäten ja mahdollisimman nuorena alkaen. Paraimmillaan jo esikouluvaiheessa.
Tästä on aivan kiistaton näyttö maailmalta.
Myös siirtolaiset oppivat uuden kielen joko tarvitessaan tai halutessaan ilman mitään eri kotoutuksia tai hyysäyksiä.
Kaikista pahinta vieraan kielen oppimiselle on pakko. Viisas ja kielitaidon tarpeessa oleva yhteisö poistaisi aina pakon kielien koulutuksesta muilta kuin äidinkielen osalta. Loppu kaikki vapaaehtoisuus-, tai ajankohtaistarve valintaa.

Niilo Mäkelä

Pakkoruotsi ja sen etuoikeudet pois. Ei yhden ihmisen tarvi osata monia kieliä, mutta miksi ei oteta eri kieliä pienryhmille kuten venäjä yhdelle ryhmälle kiina toiselle jne sekä englanti kaikille ja ruotsin osaajia on ilman koulua.