Lauantai 21.10.2017

Kaksi vastausta suomalaisten eläkkeistä nobelistille: ”Vaihtoehto sille leikkausten ja eläkeköyhyyden polulle, jolla nyt ollaan”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.8.2017 15:05
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Suomalaisen työeläkejärjestelmän tilanne on Ilmarisen Jaakko Kianderin mukaan hyvä.
|

Työeläkeyhtiö Ilmarisen taloudesta ja hallinnosta vastaava johtaja Jaakko Kiander ja SDP:n entinen kansanedustaja ja puoluesihteeri, viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner kommentoivat taloustieteilijä, nobelisti Bengt Holmströmin varoituksia Suomen eläkejärjestelmän kestävyydestä. Holmström kysyi viikolla Kauppakamarin 100-vuotisjuhlassa, jääkö seuraava sukupolvi eli tämän päivän nuoret ilman eläkettä. Kianderin mukaan kyseessä on varsin yleinen huoli joka toistuu monissa arkipäivän keskusteluissa. 

–Epäedullinen väestökehitys tai työpaikkojen katoaminen robotisaation seurauksena ovat usein esitettyjä syitä sille, miksi eläkejärjestelmä voisi romahtaa. Huoli on perusteltu monessa maassa erityisesti siksi, että eläkejärjestelmien taloudellisesta kestävyydestä ei ole huolehdittu kunnolla, Kiander kuvailee blogissaan.

Suomalaisen työeläkejärjestelmän tilanne on Kianderin mukaan kuitenkin hyvä. 

–Eliniän pidentymisestä aiheutuvaan väestön ikärakenteen muutokseen on alettu varautua jo 1980-luvulla. Viime vuosiin asti työeläkejärjestelmä keräsi maksutuloa enemmän kuin eläkkeitä maksettiin ja tästä syntynyt ylijäämä on rahastoitu. Maksuylijäämät ja sijoitustuotot ovat kasvattaneet yksityisen ja julkisen sektorin eläkevarat yhteensä lähes 200 miljardiin euroon. Tästä eteenpäin eläkemenojen ennakoidaan olevan maksutuloa suuremmat, mutta erotus pystytään kattamaan sijoitustuotoilla, hän kertoo.

Kiander korostaa, että työeläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä arvioidaan jatkuvasti Eläketurvakeskuksen pitkän ajan ennustemallin avulla. 

–Kestävyyden kriteereinä pidetään sitä, että luvatut eläkkeet pystytään maksamaan ilman maksutason korotuksia samalla kun eläkevarat kasvavat samaa tahtia palkkasumman kanssa. Ennustemalli nojaa oletuksiin siitä, miten väestö, työllisyys ja sijoitustuotot kehittyvät tulevaisuudessa. Oletuksiin liittyy väistämättä epävarmuutta, mutta ne laaditaan mahdollisimman realistiselta pohjalta.

Samalla Kiander myöntää, että haasteitakin on. 

–Uusin huoli liittyy viime vuosien syntyvyyden laskuun. Jos se jäisi pysyväksi ilmiöksi, jouduttaisiin eläkemaksuja korottamaan 2060-luvulla, hän sanoo.

Jungnerilla kuusi keinoa

Mikael Jungner puolestaan esittää Facebookissa kuusi keinoa eläkerahoituksen ongelmien ratkaisemiseksi.

–Tämä on siis vaihtoehto sille leikkausten ja eläkeköyhyyden polulle, jolla nyt ollaan, hän toteaa.

Ensimmäiseksi on Jungnerin mukaan päästävä eroon työttömyydesta, ja se vaatii hänen mukaansa joustavuutta työmarkkinoihin. 

–Ihmisten on esimerkiksi muutettava työn perässä. Asuntoja tarvitaan kasvualueille. Aluepolitiikan pitäisi tukea erityisesti kasvukeskuksia, hän kommentoi.

Toiseksi Jungner toteaa, että Suomi tarvitsee kipeästi työperäistä maahanmuuttoa. 

–Luokkaa 200 000 uutta kansalaista. Ja siis nimenomaan tekemään työtä. Työmarkkinat on avattava maahanmuuttajille ihan eri lailla kuin nyt. Mallia voi ottaa Ruotsista tai Saksasta.

Kolmas asia Jungnerin listalla on digitalisointi. Hän sanoo, että kaikki mikä on digitalisoitavissa, kannattaa digitalisoida. 

–Perinteisiä palveluja ei vain ole varaa ylläpitää vain siksi että joku ei tykkää tietokoneista.

Neljänneksi Jungner esittää johtamisen ”miettimistä uusiksi”, erityisesti julkisessa hallinnossa. Viidenneksi hän listaa, että sote kannattaa viedä maaliin. Viimeisenä asiana Jungnerin listalla on perustulo. 

–Perustulo ratkaisee monta ongelmaa. Köyhyys kun on äärimmäistä tuhlausta. Ja väärin.

Tuossa nyt hommaa seuraavaksi vaalikaudeksi. Katsotaan sitten mihin on päästy, hän päättää.

Perjantaina muun muassa uun muassa työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ja nykyeläkeläisten asiaa ajavan Suomen Senioriliikkeen puheenjohtaja Kimmo Kiljunen ottivat kantaa Holmströmin puheisiin.

–Kuvitteleeko taloustieteilijä Holmström, että Suomesta loppuu työnteko? Miksi maalata sellaista tulevaisuudenkuvaa, että jatkossa nuoremmat eivät enää kantaisi vastuuta eläköityvistä vanhemmistaan, Kiljunen kirjoitti Puheenvuoron blogissaan.

Siimes ilmoitti Twitterissä olevansa eri mieltä nuorten sukupolvien eläkkeisiin kohdistuvasta pessimismistä. Hän uskoo, että näkemyseroon Holmströmin kanssa vaikuttaa etenkin ”iso ero työn määrää [tulevaisuudessa] koskevassa oletuksessa”.

Lue lisää: 

Nobelistille muistutus Suomen 195 miljardista – ”Kuvitteleeko Holmström, että työnteko loppuu?”

Nobelisti Holmström varoittaa eläkkeistä: ”Itsekäs sukupolvi syö seuraavan eväät”

 
Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

"Strömmit" voisi ensin miettiä tähän ratkaisua ennen kuin puhuvat edes muusta. Eikös nyt makseta Sipilän lomaleikkauksia jotka nekin on nyt pois verokirstusta . Eikös se kulutus vielä tarpeeksi hiipunut luottoluokittajan mielestä?
Jos veropakolaisiksi (esimerkkien tapaan) Ruotsiin :
Portugaliin katoavista 13,8 miljardista eurosta korvataan.
- Verotulojen lisäksi kun Suomesta katoaisi
- reilut 11 miljardia euroa kulutuksen muodossa.
- Jos myös julkisella puolella työskennelleet eläkeläiset päättäisivät veroista huolimatta muuttaa Portugaliin,
- kulutus romahtaisi noin 20 miljardilla eurolla.
-Kansantalous pieninisi lähes 10 prosenttia.

Entä jos eläkeläiset vetää rahansa pois pankeista ?

Taisto Pihlajamaa

Toivokaamme, että nykyinen yltäkylläisyyden aika jatkuu. Että ihmiset voivat itse _päättää_, milloin muuttavat, jos. Ja sen mahdollistavat ulkomailta lainarahalla tarjolla olevat yhteiskunnan/sossun kainalokepit.

Tämän kirjoitan muistaen, miten itse vuonna 1957 lähdin etsimään toimentuloani maailmalta, ja mitkä olivat silloiset ehdot. Ja silloinkin elettiin.

Marja-Liisa Kalkela

Lainaus:
ulkomailta lainarahalla tarjolla olevat yhteiskunnan/sossun kainalokepit.

Jota saa kaikki 5,4 milj Suomalaista. Vauvasta-vaariin . Kansaneläkelaitos/Kelasta. Maksetaan pääosin palkansaajien veroilla.
Kianderin selvitys-10

Alkaen lapsilisistä -Kela-vähennyksiin ,kaikki mitä Kelasta maksetaan.

Pasi Käyhkö

Suomalaisen työeläkejärjestelmä on hyvä. Samoin eläkekkeiden maksuvalmius on hyvä vuosikymmeniksi eteenpäin.
Mielestäni voimme olla ylpeitä asiasta ja antaa arvoa myös työeläkeyhtiöiden toiminnoille. Sijoitusten tuotot ovat täyttäneet vaatimukset ja mahdollistaneet menestyksen.

Marja-Liisa Kalkela

Kellä on kellä ei. "Uloshakuun" sanoi Niskavuoren emäntäkin
HS: Palkansaajat maksavat hyvätuloisten lisäeläkkeitä pitkään!
02.05.2014
Palkansaajat maksavat toimihenkilöiden ja johtajien lisäeläkkeitä vuosikymmeniä.
Palkansaajat maksavat vielä vuosikymmeniä toimihenkilöiden ja johtajien lisäeläkkeitä, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
-Näin käy siitä huolimatta, että eduskunta on päättänyt lakkauttaa rekisteröidyn lisäeläkkeen vuoden 2016 lopussa.
(no koskas edm.tahoilta on jotain viety?)

HS pyysi Eläketurvakeskusta (ETK) selvittämään lisäeläkkeen tulevia kustannuksia. Keskus arvioi, että työeläkejärjestelmä maksaa lisäeläkkeiden kustannuksista
- vuonna 2015 noin 130 miljoonaa euroa,
- vuonna 2030 noin 80 miljoonaa euroa ja
vielä vuonna 2060 noin neljä miljoonaa euroa.
"Kansan" -edustajat asialla.

Pasi Käyhkö

Suomen työeläkejärjestelmä on erittäin toimiva ja laadullisesti yksi maailman parhaista. Vieläpä on otettu huomioon ihmisten elinajanodote riittävän ajoissa aina 1980-luvulta lähtien. Mitä monessa muussa länsimaassa ei ole riittävästi huomioitu.
Tietenkin täällä kaikkeen tyytymättömien kannattaa vaihtaa maata sinne missä hänen on hyvä.

Teijo Myllylä

Nobelistilta hätiköity johtopäätös. Elinajan odotesysteemi ja eläkeiän nosto pitävät järjestelmän pitkään vatupassissa. Varannot tulevat jopa nousemaan melko pitään taitetun indeksin ansiosta. Sijoitustuotoista riippuu mikä on maksukatteen kehitys jatkossa. Työllisyys on tietysti avainasemassa. Synkkää on tietysti, että köyhiä eläkeläisiä tulee riittämään kun pitkiä työttömyysjaksoja heikon koulutuksen myötä siunaantuu isolle osalle työikäisistä. Siksi koulutusleikkaukset ovat suurta tyhmyyttä ja tekevät hallaa monella rintamalla. Ja vaikutukset jatkuvat aina eläkkeelle asti.

Jarmo Makkonen

Koulutuksella ei tee mitään jos ei koskaan työpaikkaa tule saamaan. Luin tänään erään 41 vuotiaan naishenkilön tuskastelevan ettei työhistoriaa ole kuin puolen vuoden ajalta, ja näitä vastaavanlaisia tapauksia on valtavasti työttöminä tänäkin päivänä.

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
–Uusin huoli liittyy viime vuosien syntyvyyden laskuun.
Mistähän se johtuisi? Kuten Tarkka,Jungeri ja kaikki päättäjät tietävät sen.
Esko Ahon ja Iiro Viinasen 1994 tehdystä laista Stvm Toimeentulotukeen.
Ns. "kannustinloukku" joka estää myös lasten teon kuin myös ylimääräisen työnteon rahaa varten. Kun raha laskettaisi tuloksi ja vähennetäisiin toimeentulotuesta pois. esim.Kuten mummon tyttärentyttärelle säästämä raha koulua varten. Laskettiin perheen tuloksi.
Muissa Kelan etuuksissa ei ole mitään noita ehtoja vaan ne saa kaikki päällekkäin mihin on oikeutettu.
Samat ehdot on takuueläkkeessä,uudessa perustulossa ja lisäksi asumistuessa. Kaikissa 3 "köyhimpien"/pienituloisten tuissa toinen tuki vähentää muita tukia.
Mikä tärkein myös Lapsilisät ,kotihodontuki vähennetty toimeentulotuesta pois jo 23 vuotta. (150milj/v laski sav.san.)
Työttömänä -93 lähtien keskimäärin n.300 000 .
Työttömyystuilla/toimeentulotuella ei kukaan lähde lapsia tekemään .
Hakemaan leipää Hurstin leipäjonosta.
Köyhimpiä on yli 150 000 kotitaloutta jotka saa toimeentulotukea .
Samoin ei monikaan pätkä ja osa-aikatyötä tekevä pysty hankkimaan lapsia
kun palkan erotuksen ja nyt hakee Kelan asumis ja toimeentulotuki luukulta.
Päättäjien tietoinen valintako?
"Duunarityöntekijä" sukupolvi hupenee ja kuolee sukupuuttoon .

Pasi Käyhkö

Miksi muut hallitukset eivät ole olleet huolissaan asiasta. Meillähän on ollut puolueita vasemmalta oikealla useissa hallituksissa -90 jälkeen ja vieläpä kaikissa väreissä.
Eikä tuota lasten tekoa mihinkään tukiaisiin ihmiset perusta.
Meillä nämä sosiaalimenot ja kaiken maailman hömppätuet ovat jo karanneet käsistä.

Marja-Liisa Kalkela

Et tainnut lukeaa kommenttiani?
"Hömppätuet"
5 000e/kk tienaavan Ansio-sidonnainen vanheimpainraha 4 500e-3 500e/kk
Työtön,Tuloton "ansiosidonnainen" vanheimpainraha 0 euroa. Ei ole tuloja.

Ketkä jää nuolemaan näppejään sosiaaliturvassa? Oikein tuloton ja pienituloisin.

Juha Salmi
Vastaus kommenttiin #13

Kelan laskurin mukaan nollatuloisen vanhempainraha per arkipäivä on yli 23 euroa ja 5000 kuukkausituloilla ei noin suuria rahoja saa.
Onko niin että kela on väärässä lukujen suhteen....

"Ketkä jää nuolemaan näppejään sosiaaliturvassa?"

Joskus tulee mieleen että onko viime kädessä mitään hyötyä kehittää itseään työssään ja muissa jutuissa , jos saman saa tekemättä yhtään mitään.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #17

lainaus:
jos saman saa tekemättä yhtään mitään.
Työttömyysturva=Kuuluu samaan sosiaaliturvan kuin muutkin Kelan etuudet.Työssä ollessa irtisanottu työtön on työvuosien aikana maksanut veroja joka tilistä omaan ja muiden sosiaaliturvaan.
Työttömän tuet ne mitä saa :Toimeentulotuki,käteen 487e/kk=TYövelvoite tukea vastaan . tai summaa leikataan 40% ja karenssi Kelasta.
Jos ei tarvitse toimeentulotukea eikä asumistukea tuet on: Työmarkkinatuki,ansiosidonnain päiväraha.

Tuloja saavien tuet:
Kaikki mitä Kela maksaa useamman päällekkäin, tulojen päälle ,mihin on kelan ehtojen mukaan oikeu(Miljonääristä-siivoojaan asti)
OP-seinästä 12xvuodessa ilman vastiketta.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #17

Perhevapaat rikkaile Bemarinverran köyhälle Ladan verran:
-Esimerkiksi 5000 euroa kuussa tienaava insinööriäiti saa ensimmäiseltä parilta kuukaudelta äitiyspäivärahaa yli 4000 euroa kuukaudessa ja sitten seuraavalta 8 kuukaudelta äitiys- ja vanhempainpäivärahaa lähes 3000 euroa.
Vastaavat luvut 1700 ansaitsevalle kaupan kassalle ovat noin 1500 ja 1200.
IL /kansanedustajan kertomaa.
Tuskin on hatusta repäisty luvut.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #26

Jos luvut on otettu Stvm/Kelan kepu,kok sosiaali ja terveysministerien ja edm.valiokunnan tekemät .Jotka hyväksyi Hallituspuolueet enemmitönä.Niin?
Jos etuus lasketaan ansiosidonnaisena niin mitä saa hyvätuloinen? Entä pienituloinen?
Se on vähän kuin se veronmaksukin.1 milj saavalla. Tulonsiirto .

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #25

Juuri näin:
Vanhempainpäivärahat lasketaan yleensä edellisenä vuonna verotuksessa vahvistettujen työtulojen perusteella.
lähde:
kela-17
Nythän sitä uudistetaan.Mutta tuskin maksuperute muuttuu.
En ole kuulunut mihinkään puolueeseen -68 lähtien kun 21v sain äänestää.
Seurannut politiikkaa siitä asti.Miten yhteistä kakkua jaetaan,miten verotus on muuttunut ym .sitten -80 luvun jälkeen ja EU myötä.
Myös valokuva muisti kun luen jonkun kirjoituksen edm.aiheesta .

Carlo Hyvönen

Melko korkeakin perustulo tulee hyvin helpoksi rahoittaa, jos ansiosidonnaisista eläkkeistä luovutaan. Useimmat maksavat eläkemaksuja selvästi enemmän kuin tuloveroja, jos työnantajan osuus lasketaan mukaan (eli noin 23%). Tämä olisi sikälikin parempi, että niukka toimeentulo olisi kaikille turvattu ja omatoimisella säästämisellä jokainen voisi tehdä eläkepäivistä helpompaa.

Teijo Myllylä

Nythän maksetaan jo korkeaa progressiota verojen muodossa. On aika outoa jos vielä sosialisoitaisiin suuret eläkemaksut yhteiseen hyvään. Se johtaisi nopeasti muihin palkkiomuotoihin. Kyllä perustulo tai peruseläke tulee pysymään köyhäinapuna. Se ei tule kaksita elintasoa tarjoamaan. Näin se vaan menee, vaikka joku sohvalla muusta unelmoi. Veropohjaa pitäisi pitää laajana, eikä veronkiertoa tulisi suosia, jotta lapset, koulutus ja vanhustenhoito pystytään järjestämään. Sote on selvä uhka jonka rahoitus lyö helposti tyhjää. Minkäänlaisia laskelmia ei ole esitetty, tyhjiä lupauksia sitäkin enemmän. Siis verotko kohta tappiin, jotta yksityiset firmat pääsevät rahastamaan kunnolla?

Tapio Angervuori

"Toiseksi Jungner toteaa, että Suomi tarvitsee kipeästi työperäistä maahanmuuttoa. Luokkaa 200 000 uutta kansalaista. Ja siis nimenomaan tekemään työtä. Työmarkkinat on avattava maahanmuuttajille ihan eri lailla kuin nyt. Mallia voi ottaa Ruotsista tai Saksasta."
Junger ei taida lukea uutisia: kasvaako Suomeenkin uusi alaluokka, joka tekee työt alipalkattuna, ja joka ei tienaa eläkettä? https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsalaispoliitikot-huolissaan--kasv...

Raha eurotaloudessa syntyy velanotolla:
Laskekaa nyt huviksenne, mitä jokainen uusi luotu työpaikka Suomessa maksaa. Useilla maahanmuuttajilla ei ole ko. varoja mukanaan. Monet maat vaativat, että mamuilla tullessaan pitää olla taskut pullollaan varallisuutta saadakseen oleskeluluvan.

Atso Eerikäinen

Määrätään kaikille työtä tekeville takuueläke, esim. 3.000 euroa kuukaudessa ja vero siitä 10 %.

Sitä varten peritään palkasta koko työuran aikana 10 % kuukausittain (muun veron katto 30 %, yhteensä siis korkeimmillaan 40 %), joka talletetaan kunkin OMALLE korkeakorkoiselle eläketilille, jonne voi itse lisätä halutessaan ja pystyessään lisää rahaa.

Eläkkeelle pääsee 65-vuotiaana, mutta ei ole pakko. Asianomaisen kuoltua alle 65-vuotiaana, eläkkeen voivat nostaa perilliset kokonaan maksamalla valtiolle siitä 10 % veroa.

Eläkkeelle jäävä 65-vuotias voi nostaa talletetun eläkkeen kerralla, jolloin keskimääräinen elinikä ratkaisee eläkevuosien lukumäärän. Jos keskimäärin elinikä on 80 vuotta, 15 vuoden takuueläke olisi 12 x 15 x 3.000 euroa eli 540.000 euroa, mutta työtä koko elämänsä ajan tehneitten tilillä todellisuudessa on paljon enemmän rahaa plus kertyneet korkoa korolle rahat (huomattavan suuri summa epäilemättä). Kun viisaasti sijoittaa nostetut eläkerahat tuottavasti, voi viettää turvalliseti eläkepäiviään.

Nostetuista eläkkeistä valtiolle menee 10 %, eikä se maksa mitään tukia eläkeläiselle, paitsi jos eläketilille ei ole kertynyt elämiseen tarvittavaa summaa kuukautta kohti pitkäaikaistyöttömyyden tms. takia, peruseläke, jolla tulee toimeen ilman tukiaisia.

Japanissa, naapurini NTT:n puhelinasentaja, sai muhkean erorahan eläkkeelle siirtyessään ja nosti kertyneen eläkkeensä kerralla. Hän sijoitti rahat asuntoihin eli rakennutti vuokra-apartmentejä, naimattomien yksiöitä (Tokiossa naimattomia miehiä on 80 % ja naisia 70%). Arvata voi, että hän tienaa eläkeellä ollessaan vuokratuloilla monin verroin enemmän kuin työssä ollessaan.

Marja-Liisa Kalkela

Vanhakansa kertoili aikoinaan
Että Kepu kaappas heidän eläkkeet valtion velkoihin joskus -50-60 luvun aikoina. Eläkkeet oli Kelassa ja eduskunnan näpeissä.
Tuolloin sini-puna päätti siirtää eläkkee eläkeyhtiöille .
Tuolloin myös työnantajapuoli piti sitä hyvänä ratkaisuna ja totesi eläkkeen olevan myöhennettyä palkka,tehdyistä työvuosista.

Ujutettasko ne uusiin Shokkeihin,sosiaaliturvan poistoihin yrityksiltä?-5mrd/v yritystukien lisäksi (noussut 10 jopa 50% HS)
vai valtion velkoihin.
Sipilähän puhui ennen vaaleja edm. n.3mrd yrityksille minkä VM-virkamiehet torppas heti "ei mitään takeita hyödystä työllisyyden kannalta"!
Kertoilevat että kepua on aina jurppinut palkansaajien eläkkeet.

Tapio Mäkeläinen

Holmströmin uskottavuus on neg koska ensin puolusti Vauramon tolkutonta lisäeläkettä ja seuraavana päivänä ottamassa meiltä muilta kymmeniä vuosi hyvääkin tulosta tehneiltä ko ansaittua eläkettä pois. Asian toinen nimi olisi valtiopetos. Älä Bengt unta näe että näin käy. Kyllä tässä muutkin on koulua käyneet ja puikoissa olleet.
Olisit pitänyt Nokiaa pystyssä niin olis enemmän maksumiehiä.

Juha Virtanen

En muuta työn perässä vaan työn on tultava sinne missä tekijät on. Eteläsuomen ruuhka-alueilla ei ole niitä harrastemahdollisuuksia mitä muualla Suomessa on. Pitää päättäjien muistaa että on muitakin arvoja kuin työ.
Koulutus pitää laittaa kuntoon, nyt ammattitaitoisista tekijöistä on pula.