Keskiviikko 26.9.2018

Näkökulma: Laskisitko sinä eläkettäsi?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.8.2017 15:13
Päivitetty: 
14.8.2017 15:23
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Eläkkeiden pitäisi pystyä joustamaan tulevaisuudessa myös alaspäin, kuuluu julkisuudessa viime aikoina esiin noussut vaatimus. Kuvituskuva.
|

Talousnobelisti Bengt Holmström teki yllättävän vedon lähtiessään maalitauluksi eläkealennuspuheillaan. Avaus ei ollut uusi, mutta esittäjä oli.

Viimeksi eläkesoppaa yritti Suomessa hämmentää ankarammin toimittajakaksikko Jari Hanska ja Teemu Muhonen, joiden kirja Eläketurma (Vastapaino, 2016) julkaistiin viime vuoden lokakuussa. Juttua Hanskan ja Muhosen ajatuksista on täällä.

Perusteema Holmströmillä on täysin sama kuin Hanskalla ja Muhosella: Maksussa olevien eläkkeiden pitäisi pystyä joustamaan tulevaisuudessa myös alaspäin. Eläkelupaus olisi voitava rikkoa. Nykyinen järjestelmä on epätasa-arvoinen niin, että nuoremmat ikäluokat ovat joutumassa vanhempien maksumiehiksi.

Eläkeammattilaiset riensivät viime viikolla tyrmäämään Holmströmin Kauppakamarin tilaisuudessa esittämän puheenvuoron kohteliaasti.

Johtaja Jaakko Kiander Ilmarisesta muistutti, että ”maksuylijäämät ja sijoitustuotot ovat kasvattaneet yksityisen ja julkisen sektorin eläkevarat yhteensä lähes 200 miljardiin euroon. Tästä eteenpäin eläkemenojen ennakoidaan olevan maksutuloa suuremmat, mutta erotus pystytään kattamaan sijoitustuotoilla”.

Holmström jatkoi kuitenkin viikonloppuna näkemyksensä puolustamista sanomalla, että joustomahdollisuus pitäisi kirjata lakiin, koska ”todennäköistä on, että emme aina voi pitää luvatusta kiinni”.

Poliittiseen keskusteluun antautunut arvostettu professori arveli, että ”jos eläkemaksujen taakka käy nuorten ja yritysten mielestä liian raskaaksi, he lähtevät muualle”, hän sanoi Helsingin Sanomissa.

Hän on saanut sivustatukea jo Helsingin kokoomuslaiselta pormestarilta Jan Vapaavuorelta ja demareiden entiseltä puoluesihteeriltä, Kreabin toimitusjohtajalta Mikael Jungnerilta.

Holmströmin puheenvuoron tekee mielenkiintoiseksi sen ajankohta. Budjettiriihi häämöttää tämän kuun lopussa, palkkaneuvottelut ovat käynnissä ja keskustelu palkansaajan nettotuloista kuplii.

Veroja pitäisi monen mielestä alentaa, koska palkasta vähennettävät työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut nousevat myös ensi vuonna.

Holmströmin esitys tuli sikäli kehnoon aikaan, että koko syksyn palkkaneuvotteluihin valmistautuva Suomi oli juuri ehtinyt seota Finnairin toimitusjohtajalle luvatusta 130 000 euron lisäeläkkeestä. (Ei Finnairissa tosin ole palkitsemisissa ihan tasapuolisesti onnistuttu muutenkaan: lentäjille on luvassa kymppitonnien bonuksia samaan aikaan, kun muut työntekijäryhmät kärvistelevät säästöohjelman seurauksena, kuten Uusi Suomi kertoi perjantaina tässä jutussaan).

Nyt meidän kaikkien eläkeikää kovaa vauhtia lähestyvien tai jo eläkkeellä olevien olisi hyvä kysyä itseltämme: olisitko sinä valmis laskemaan eläkettäsi nuorten hyväksi, jos tarve olisi pakottava?

Kun paino on sanalla pakottava, minä saattaisin vaikka ollakin.

Sitä en tosin tiedä, miten tuo pakottava tarve pitäisi määritellä, ja silloin on aina vaarana, että joku poliitikko keksii sen meidän puolestamme.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Tarja Laakso

Niinpä - mikä on pakottava tarve. Mielestäni pakottava tarve on vasta sitten, kun meidän tulevien eläkeläisten kerryttämistä eläkemaksuista paisutetut eläkerahastot on käytetty loppuun. Minä olen mielestäni elättänyt muiden lapsien hyvinvointia jo ihan riittävästi, kun olen maksanut heidän koulutuksensa, asumistuksensa, työttömyyskorvauksensa, toimeentulotukensa jne. ja lisäksi tosiaan maksanut (minä ja työnantajani käytännössä minun palkkaani sivukuluina) omia eläkkeitäni varten varastoon rahaa (sen lisäksi että eläkemaksuistani on siis maksettu nykyeläkeläisten eläkkeet kaiken aikaa).

Jos nykynuoret eivät saa töitä, ei myöskään heidän eläkkeensä kartu, joten maksettavaa jää vähemmän heille. Mutta miksi meidän pitäisi huolehtia kaikista tulevistakin polvista, jotka eivät halua osallistua hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen, nautittuaan itse omalta osaltaan siitä pitkän tovin.

Ok, olen toki sitäkin mieltä, että tulevaisuudessa yritysten pitäisi osallistua enenevässä määrin hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pitämiseen (eli verotuksen painottua työn sijaan yritysverotukseen), koska työt vähenenevät ja korvaantuvat roboteilla ja sijoittajat rahastavat ahneuksissaan kokoajan enemmän meiltä palkansaajilta tavalla jos toisella (ja se raha pitäisi kerätä sieltä missä kauppa käy, ei sieltä missä valmistetaan tavaraa).

Pasi Käyhkö

Hyväksyn mielipiteesi. Ja myös perustelusi monille asioille. Ja onneksi sinullekin tulee riittämään sinulle aikanaan kuuluva eläke ihan kokonaisuudessaan.
Työeläkeyhtiöt ovat hoitaneet asiat hyvin ja eläketurva on meillä vahva kauas tulevaisuuteen.

Matti Oksanen

Miten meidan vanhojen olisi viela maksaa lisaa kun meilta vietiin 90 luvulla jo kansan eläke joka oli noin 1000 mk kuukaudessa ,Meilla ei ollut maksutonta koulutusta,Nyt olemme maksaneet kovempaa veroa kun palkan saajat,Nyt olemme noin 27 prosenttia palkan saajan jajessa indeksia laskiessa,Paljonko mahtaa nobelistin elake olla Minulla on noin 1000 euroa,Tamako on hyvinvointi valtio

Harri Kota-aho

Nopellisesti sitten voi vain kokeilla elää 1200€ kuussa. Mitä suurin osa saa. Pihalla kuin kukkakeppi. Kyllä eläkerahastoilla on rahaa ne on vaan sijoitettu osaksi kiinteiseiseen omaisuuteen ja osakkeisiin. Se on bisnestä ,joka tuottaa ns.herroille bonuksia. Valvonta on ihan retuperällä eläkerahastoissa. Sitähän ei saa vaan sanoa ääneen.

Pasi Käyhkö

Saa sen ääneen sanoa vaikka valvonta pelaa jokseenkin hyvin. Oikea tapa kasvattaa omaisuutta on esim. sijoittaa. Eläkeyhtiöt ovat tehneet niin.
Tuottovaatimus sijoitetulle pääomalle on nyt 4%. Ovat saavuttaneet se ja välillä jopa ylittäneet sen useana vuotena.

Pasi Käyhkö

Finanssivalvonta valvoo eläkeyhtiöitä ja se on erittäin pitkäjänteistä työ. Ainahan sijoituksista tulee myös kuluja. Mutta tuolla 4%:n tuottovaatimuksella eläkkeet pystytään eteenpäinkin. Suomessa eläkekassojen massa kasvanut vuodesta -95 vuoteen 2015 noin 40miljardista aina 195miljardiin asti. Silti kassat ovat maksaneet eläkkeet ajallaan koko ajan. Tämä asia toimii Suomessa.

Nita Hillner

Holmström on matemaatikko, joka tutkii taloutta hyvin kapeasta ja teoreettisesta kulmasta. Luultavasti nero alallaan, mutta ei ymmärrä yhteiskuntapolitiikasta paljoakaan. Hän on arvoltaan erittäin liberaali oikeistolainen. Ajatusmaailma samantapainen kuin Björn Wahlroosilla.

Luultavasti Holmström, Sipilä & kumpp. haluavat jakaa eläkevarat toisin kuin mihin ne on alunperin tarkoitettu. Ehkäpä lisää varoja yritystukiin, pienemmät verot suuromistajille jne. Käytetään eläkevarat kaikkeen mahdolliseen ja kaikille eläkeläisille pieni 600 euron kansalaispalkka. Se on monen ekonomistin märkä päiväuni. Voidaan varmistaa että suuromistajat rikastuvat edelleen ja muu kansa köyhtyy. Miltä kuulostaa?

Marja-Liisa Kalkela

Holmström, Sipilä & kumpp. voisivat ottaa tosissaan huomioon myös sen että isonikäpolven eläkeläiset on ottanunut osaa kolmeen lamatalkoisiin
-70-90-15-17 aikana.
Kahteen pankkitukitalkoisiin KOP ja SYP -90 luvvulla ja nyt-10 lähtien Saksan ja Ranskan pankkien "Kreikan"-tukipaketteihin.
Alkoi riittää jo yhdelle sukupolvelle.

Mikko Toivonen

Minä näen asian niin, että kaikissa muissa eläkkeissä on säätämisvaraa paitsi niissä jotka jäävät alle tämän päivän keskieläkkeen mikä taitaa olla 1613 euroa kuussa. Pikemminkin pitäisi toimia niin, että tuon keskieläkkeen alle jääviä selkeästi lähennetään tuota päivän kuukausi keski eläkettä ja yläpuolelta pudotetaan enemmän kuin tarvitaan tuon alapuolen lähentämiseen tuota keski eläkettä.
Itse olen aina ollut eurooppalais tyylisen eläkekaton kannattaja. Sitä eivät kaikki kannata ja tuovat esiin sen hallittavuus ongelmia. Mielestäni ne ovat tekosyitä ja uudistus voitaisiin toteuttaa vaikka se ei kaikille maisuisikaan. Lisäksi se voitaisiin toteuttaa "tiivistetyllä" ylimenokaudella. Se vaatii vain yhteisymmärryksen ja ohjaavien halun

Olli Turkama

Olen kovasti samaa mieltä Mikko Toivosen kanssa. Kun nyt ensin saisimme nuo ylisuuret eläkkeet poistettua, niin olisimme samalla viivalla muiden järkevämpien euroopan maiden kanssa. Moni sanoo, että se ei paljoa hyödytä, mutta minä uskon, että niitä on niin paljon, että kassoihin jäisi paljon enemmän rahaa jos ne leikataan.

Hannu L A Hietanen

Ihan hyvin voitais laittaa katto 5000 euroon kuukaudessa. Ne jotka nyt saavat eläkettä enemmän, ovat jo nauttineet niin suuria tuloja työurallaan, etteivät oikeasti tarvitse suurempaa eläkettä. Rahasto- yms. sästämisellä voi tietysti parantaa sitä tilannettaan omatoimisesti. Voihan näistä puhua, mutta tokkopa "ylisuurille" eläkkeille mitään tulee tapahtumaan.