Maanantai 25.9.2017

Eläkkeisiinkö iskee romahdus? Katso kuva tuplaantumisesta yli 3000€:n

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.8.2017 16:25
Päivitetty: 
15.8.2017 16:28
  • Kuva: Eläketurvakeskus
    Kuva
    Kun suomalaisen keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 632 euroa kuukaudessa, nousee se kahdessakymmenessä vuodessa jo 2 000 euron tietämille, ennustaa ETK. Ylläolevan kuvan lähde ETK.
|

Faktakulma

Keskieläke kuvaa Suomessa asuvien työeläkettä tai kansaneläkettä saavien keskimääräistä kuukausieläkettä. Tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat.

Suomen eläkejärjestelmässä on rahaa noin 200 miljardia euroa, joista työeläkevakuutusyhtiöissä 110 miljardia. ETK laskee TyEL-potin nelinkertaistuvan 500 miljardin paikkeille vuoteen 2085 mennessä.

Professori, talousnobelisti Bengt Holmström on viritellyt keskustelua varautumistarpeesta alenevaan eläketasoon Suomessa. Eläketurvakeskuksen ETK:n ennustemallit osoittavat kuitenkin suomalaisten eläkkeiden tason kulkevan aivan päinvastaiseen suuntaan: suoraan koilliseen.

ETK:n Uudelle Suomelle toimittama grafiikka on suorastaan mykistävää katsottavaa positiivisuudessaan.

Kun suomalaisen keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 632 euroa kuukaudessa, nousee se kahdessakymmenessä vuodessa jo 2 000 euron tietämille, ennustaa ETK. Kyseessä on vielä hintojen nousulla putsattu reaalinen nousu, mikä tarkoittaa ostovoiman nousua samassa suhteessa.

Seuraava tonniraja, 3 000 euroa, menisi puhki joskus vuoden 2070 huitteilla, ja siitäkin eteenpäin nousu vain jatkuisi.

Eläkkeiden suuruus vaihtelee voimakkaasti myös kunnittain. Esimerkiksi vauraudestaan tunnetussa Kauniaisissa keskieläke on jo nyt 3 000 euroa ja rapiat ja Helsingissäkin ylletään 2 000 euron päälle. Perää pitää eteläpohjalainen Isojoki 1 165 euron keskieläkkeellään.

Matemaatikko Kaarlo Reipas ETK:sta selittää myönteistä tulevaisuusnäkymää oletuksella, että palkkojen uskotaan kasvavan nopeammin kuin inflaatio.

- Osa eläkkeiden kasvusta perustuu menneisiin palkkoihin, osa siihen, että palkkojen oletetaan kasvavan pitkällä aikavälillä 1,5 prosenttia reaalisesti vuosittain. Siitä seuraa se, että palkat yli kaksinkertaistuvat vuoteen 2080 mennessä ja niin myös eläkkeet, Reipas selventää.

Aivan käsi kädessä nämä eivät suinkaan kulje, sillä keskimääräinen eläke alkaa pikapuoliin laskea suhteessa keskiansioon. Tämä johtuu pääosin vuonna 2009 käyttöön otetusta elinaikakertoimesta. Ilman sitä eläkkeet nousisivat vieläkin ripeämpää tahtia niin, että vuonna 2085 keskieläke olisi noin 600 euroa nyt näköpiirissä olevaa korkeampi.

Ennusteet ovat kuitenkin ennusteita ja paljon on epävarmuutta ilmassa, mihin myös professori Holmström viittasi puheillaan varautumisesta eläkkeiden alenemiseen.

Tähänkään asti niin sanottu eläkelupaus ei ole aivan pitänyt, sillä järjestelmää on jouduttu peukaloimaan, viimeksi siis tämän vuoden alussa voimaantulleilla muutoksilla.

Uhkakuvaksi on maalailtu julkisuudessa sitä, että työnantajien ja palkansaajien yhdessä maksama TyEL-maksu lähtee vielä kovaan nousuun nykyisestä 24,4 prosentista. ETK toppuuttelee tätäkin, eikä muutaman prosenttiyksikön nousua olisi sen mukaan luvassa kuin vasta kuin vuosisadan jälkipuoliskolla.

- Maksun arvioidaan pysyvän alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti, matemaatikko Reipas sanoo.

Koko suomalainen osin rahastoiva eläkejärjestelmä pohjautuu siihen, että sijoitukset tuottavat mukavasti. Laskelmien pohjana on 3,5 prosentin reaalinen vuosituotto, vuoteen 2026 hieman alhaisempikin.

Onko tämä realistinen pohja, Kaarlo Reipas, miten työeläkeyhtiöille on käynyt historiassa?

- Vuodesta 1997 vuoteen 2015 tuotto oli 4,1 prosenttia ja vuodesta 2006 vuoteen 2015 se oli 2,8 prosenttia. Jotkut kritisoivat, että tuotto-oletukset ovat liian optimistiset ja jotkut että pessimistiset. Laskelmiimme sisältyy myös herkkyystarkasteluja matalamman tai korkeamman tuotto-oletusten vaikutuksista.

Lisätietoa eläkkeiden tulevaisuuden näkymistä tässä ETK:n raportissa.

Lue lisää: 

Nobelisti Holmström varoittaa eläkkeistä: ”Itsekäs sukupolvi syö seuraavan eväät”

Nobelistille muistutus Suomen 195 miljardista – ”Kuvitteleeko Holmström, että työnteko loppuu?”

Faktakulma

Keskieläke kuvaa Suomessa asuvien työeläkettä tai kansaneläkettä saavien keskimääräistä kuukausieläkettä. Tarkasteluun eivät kuulu osa-aikaeläkettä tai pelkkää perhe-eläkettä saavat.

Suomen eläkejärjestelmässä on rahaa noin 200 miljardia euroa, joista työeläkevakuutusyhtiöissä 110 miljardia. ETK laskee TyEL-potin nelinkertaistuvan 500 miljardin paikkeille vuoteen 2085 mennessä.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Lampinen

Kaikilla mittareilla mitattuna on uskomaton ihme, että maailman talous ei ole vielä romahtanut.
Eläkkeet pitää leikata 2500€ kuussa ja rahat käyttää valtionvelan maksuun, maksetaan nyt kymmenen vuotta näillä eväillä velkaa pois ja varaudutaan pahimpaan.
Kun velat on maksettu, katsotaan vasta sitten mihin on varaa.

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
maksetaan nyt kymmenen vuotta näillä eväillä velkaa pois ja varaudutaan
1)-Seuraavaan tahallaan tekaistuun lamaan/Pankkikriisiin?
(USA/asuntokupla/GoldmanSach/Lehman lama=EU pankkien "kriisimaiden pankit".)
2)-Seuraavaan päättäjien typeriin päätöksiin talouden hoidossa?
(Ilmanosto Saksasta,Lannoitetehtaan myynti Norjalle miljard.tappiolla,Talvivaara ym.)
3)-Katsokaa EU sivuilta eri EU-maiden Velat/BKT .Puhutaan veloista vasta sitten.Suomella n.63% Raja 60%

Tapio Angervuori

"Matemaatikko Kaarlo Reipas ETK:sta selittää myönteistä tulevaisuusnäkymää oletuksella, että palkkojen uskotaan kasvavan nopeammin kuin inflaatio."

Mihin olettamukseen tämä perustuu? Oikea arvio olisi, että palkat nousevat keskimäärin inflaation tahtiin ( ja suomen velkaantumisen tahtiin, koska eurotalous kasvaa vain velanotolla. Näköpiirissä ei ole mitään suurta vaihtotaseen ylijäämää myöskään!). Jos kuitenkin palkkaerot kasvat, niin pienipalkkaisten eläkkeet suhteellisesti laskevat, eikö niin. Suomeenkin saadaan siis uusi alaluokka, joka ei käytännössä tienaa riittävästi itselleen "eläkepisteitä", koska palkka on niin matala. He joutuvat takuueläkkeelle, ja kukas ne maksaakaan? Järjellisesti ajatellen pienipalkkaisen ei yleensäkään kannattasi mitään sijoittaa koko ansioeläkejärjestelmään. Hän saa eläkerahansa muuta kautta. Mutta tätähän ei häneltä kysytä!

"Koko suomalainen osin rahastoiva eläkejärjestelmä pohjautuu siihen, että sijoitukset tuottavat mukavasti. Laskelmien pohjana on 3,5 prosentin reaalinen vuosituotto, vuoteen 2026 hieman alhaisempikin."

Jep! Tämä voi kuulostaa hyvältä! Ongelma on vain se, että sijoitusten tuotto saadaan juuri niistä talousyksiköistä, jotka jo muutenkin eläkemaksua maksavat. Rahan sisäinen kierrättäminen ei kasvata sen määrää. Näistä talousyksiköistä otetaan siis enemmän eläkkeisiin, kuin tuo 24,5%.

Toisaalta ulkomaan sijoitukset ovat eettisesti arveluttavia: rahat tulevat kasvavien talouksien yrityksiltä! Kukahan niiden yrityksien työtekijöiden eläkkeet maksavat siiten, kun se aika koettaa. Valtionlainat taas ovat rahan siirtämistä taskusta toiseen.

Mielenkiintoinen juttu on se, että TyEL-maksu on 24,5%. Suomessa maksetaan eläkeläisille noin 27,5 miljardia/vuosi eläkkeitä. Tämä on 13% Bruttokansantulosta BKTL tai BKT:sta! Maksuthan pitäsi pistää tasan, eli kaikki saisivat maksaa tuon 13% tuloistaan eläkemaksua.

Pasi Käyhkö

Tapio, sinunkin arviosi tulevaisuudesta on vähintään yhtä hakusissa kuin Kaarlo Reippaan. Kuitenkin se on täysin varmaa, että ns. eläkemaksuongelmaa ei ole tulossa. Siitähän on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana nostettu ajoittan keskustelu.
Uhkana ovat ainoastaan poliitikot ja puolueet joita toisinaan ovat eläkeyhtiöiden varallisuus
kiinnostanut. Meidän kaikkien on huolehdittava, että eläkevaramme ovat järkevästi sijoitettu ja palautuvat varmasti maksuina kansalaisille.

Tapio Angervuori

Kun ne eläkevarat nyt ovat suuruudeltaan lähes suomen BKT:n suuruiset, niin eikö mielestäsi ole ongelma, että eläkevakuutusyhtiöt omistavat käytännössä kaiken suomessa?

Eläkekapitalismiako?
Suomen taloudellinen valta keskittyy eläkevakuutusyhtiöille, eikä niille 12 rikkaalle perheelle, kuten 70 -luvulla. No ehkä juuri tämän faktan takia, aika iso osa eläkkeistä on vuosien mittaan sijoitettu ulkomaille. Tästä taas on seurannut pääomapula Suomessa, joka on nostanut työttömyyttä. Valtio on myös joutunut velalla kattamaan ulkomaille virtaavan rahan muodostaman tyhjön. Siis valtion on velkaa sen verran, kun eläkevakuutusyhtiöt omistavat omaisuutta. Mutta niinhän se oli 70 -luvullakin: silloin valtiolla oli vähemmän ulkomaista velkaa ja eläkevakuutusyhtiöillä vähemmän varallisuutta! Eläkevakuutusyhtiöiden varallisuus on siis seurausta julkisesta velanotosta.

Pätkätyöläisillä ei ole tunnetusti kovin hyvää eläketurvaa. Ennen vanhaa eläkkeiden taso laskettiin neljän viimeisen vuoden ansioista, ja myöhemmin 10 viimeisestä vuotta oli laskennassa mukana. Siis työhistoriassa oli unohduskerrointa mukana aikaisemmin!
Pitäisikö siirtyä samaan laskentasysteemiin tulevaisuudessakin?

Johannes Hissa

Tuo 25 miljardia euroa on reilusti alakanttiin, sillä jo viime vuonna 2016 maksettiin yli 26 miljardia euroa työeläkkeitä, kertoo Eläketurvakeskus. Tämän päälle Kela maksoi takuu- ja kansaneläkkeitä 2,5 miljardia euroa eli kaiken kaikkiaan eläkkeitä maksettiin yli 28,5 miljardia euroa.

Susi Lehtola

Voi pyhä yksinkertaisuus. Tästähän Holmström nimenomaan kirjoitti. Suuret ikäluokat ovat säätäneet itselleen valtavat eläkkeet: eläkemaksuna maksettu euro saadaan neljänä takaisin. Mutta eläkejärjestelmä ei ole varastoiva: kolme neljäsosaa nykyeläkkeistä maksetaan palkansaajien eläkemaksuista. Eläkemaksut ovat nyt moninkertaisia verrattuna siihen, mitä suuret ikäluokat ovat aikoinaan maksaneet.

Vastaavasti me nuoret saamme joka eläkejärjestelmään maksamastamme eurosta takaisin 70 senttiä - mikäli järjestelmä on edes silloin vuosikymmenten päästä pystyssä.

Katastrofi iskee, kun hirveä määrä isotuloisia eläkeläisiä elää paljon pienempien ikäluokkien varoilla. Eläkemaksut ovat jo nyt 25% palkasta, ja niissä saattaa edelleen olla merkittävää nousupainetta.

Tämä ETK:n ulostulo ei tosiaankaan todista, etteikö eläkejärjestelmässä olisi kestävyysvajetta. Päin vastoin, se on iso signaali siitä, että jotain tarttis tehdä. Köyhistä eläkeläisistä pidetään huoli eläkkeiden minimitasolla, mutta kaikkia sen yli meneviä eläkkeitä olisi hyvä leikata. Jos mitään ei tehdä, eläkemaksut räjähtävät käsiin ja nuoret kaikkoavat ulkomaille, jolloin eläkkeitä ei ole enää ollenkaan varaa maksaa.

Pasi Käyhkö

Sinun kirjoituksesi tapaisia juttuja on ollut jo 1990-luvulta lähtien. Silloin eläkeyhtiöiden kassavsranto oli n. 35miljardia €. Nyt vastaava rahamassa on 195miljatdia €.
Suuret ikäluokat eivät eläneet niin vahvan sosiaaliturvan ja ilmaisen koulutuksen piirissä kuin seuraavat sukupolvet. Mutta he mahdollistivat sen.

Jussi Rajaniemi

Eläkkeitä maksetaan tällä hetkellä 25 miljardia vuodessa ja lähivuosina se nousee 35 miljardiin. Ellei nykyiset työssäkävijät maksaisi vuotuista 25 miljardin eläkemaksuja, niin kassavaranto on syöty 5 1/2 vuodessa. Onko se reilua?

60-luvulla eläkkeitä ei maksettu oikeastaan lainkaan ~5 %. 70-luvulla eläkemaksut nousivat 10 %:n pintaa ja 90-luvulla 15 %. 2000-luvulla työlämään tutustuja ovat maksanee koko uransa ajan yli 20 % työeläkemaksuja, jotka ovat tällä hetkellä 24,4 %.

Johannes Hissa
Vastaus kommenttiin #9

Eläkkeitä maksetaan jo noin 29,5 miljardia euroa, sillä 2016 työeläkkeitä maksettiin 26 miljardia euroa (Lähde: Eläketurvakeskus), kansan- ja takuueläkkeitä 2,5 miljardia euroa (Lähde: Kela) ja tämän päälle tulee vielä yli miljardi SOLITA-eläkkeitä ja rekisteröimättömiä lisäeläkkeitä.

Marja-Liisa Kalkela

-Viime vuonna työeläkkeitä maksettiin noin 25 miljardin euron edestä, ja lähes koko summa kerättiin saman vuoden palkoista.
http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005325719.html

Huoli taitaakin olla eläkkeistä jotka maksetaan 100% verovaroista?
Ne kyllä voi loppua jos työttömiä makuutetaan kortisto vielä lisää .Tai sosiaaliturvaa vastaan teetetään työtä ja palkoista jää verot saamatta esim.Kelan maksamiin eläkkeisiin .
Takuueläke
Luopumiseläke
Kansaneläke
Sopeutumiseläke.
"Työvoimapulanpoistajien" eläkkeet kun tulee olemaan takuueläkkeen verran ,työvuosia ei kierry riittävään työeläkkeeseen.

Johannes Hissa

Viime vuonna maksettiin pelkästään työeläkkeitä yli 26 miljardia euroa (Lähde: Eläketurvakeskus) ja tämän lisäksi maksettiin kansan- ja takuueläkkeitä 2,5 miljardia euroa (Lähde: Kelan taskutilasto 2017) eli yhteensä vuonna 2016 maksettiin eläkkeitä noin 28,5 miljardia euroa, joten maksetuissa eläkkeissä tuntuisi olevan +0,5 miljardin/vuosi trendi.

toni poutiainen

Huoli eläkejärjestelmän kestävyydestä ei varmasti ole täysin aiheeton, mutta voisi sen tilanne olla todella paljon huonompikin kuin nyt.

Tässä muutama käppyrä mietittäväksi:

http://www.stat.fi/org/tilastokeskus/tyottomyysaste.html
(Pitkän aikavälin trendi nousujohdanteinen. Otettava huomioon myös tekoälyn, robotiikan ja automaation lisääntyminen lähitulevaisuudessa)

http://www.etk.fi/wp-content/uploads/graafi_kilpailukyky_tyoelakemaksu_f...
(työeläkemaksujen nousujohdanne)

http://findikaattori.fi/fi/14
(Väestön ikärakenne)

Kaikesta edellämainituista huolimatta, rahaston suuruus ja tuotot ovat kyllä hyvällä mallilla.
http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/biggest/d...

Alijäämä tulee varmasti nousemaan vuosi vuodelta, mutta toisaalta sitä kompensoi tuo rahaston vuosituotto aika hyvin. Eiköhän tällä nykyisellä systeemillä ainakin muutama sukupolvi vielä elätetä - ilman että sen suurempia muutoksia tarvitsee tehdä.

Teijo Myllylä

Suomessa on paljon veropohjan laajentamismahdollisuuksia, mm. Säätiöt ja yritysten sisäisten lainnojen siirrot, varallisuusvero, näillä valtion velka saataisiin aisoihin. Eläkejärjestelmä on vahvassa ohjauksessa. Tulee kestämään kyllä. Nyt ei enää onneksi pomoeläkkeitä koijata vastikkeetta kassasta. Lisäeläkkeet herättävät närää, mutta jos firma ne maksaa eivät rasita kassaa. Enemmän olisin huolestunut, mitään tekemättömien peruseläkettä saavien eläkerahoituksesta. Tämä sakki kun lisääntyy ja kulut nousevat kun verorahat menee kotona makaamisen maksamiseen ja vielä eläke pitäisi olla ökytasoa. Kyllä työntekijä on eläkkeensä ansainnut, mutta välistävetäjiä riittää. Esim. Maakussien eläkkeestä 4/5 osaa maksaa veronmaksaja valtionbudjetista. Kaikki eivät ole samalla viivalla, jo lainsäätäjäporukka on nostanut itsensä muiden yläpuolelle, siis eduuskuntaan kaikki heti. sopeutumiseläke maistuis varmaan sullekin. Eläkeiänkin luulisi olevan kaikille sama...maajussi 61v esimerkkinä ja muut sen vielä maksaa....muitakin toki löytyy.

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Maakussien eläkkeestä 4/5 osaa maksaa veronmaksaja valtionbudjetista.

-Ja jos ei huvita maksaa omaa eläkettä saa sen (Kepun-"lempilapsena") Täytenä takuueläkkeenä. Jota ei vähennä pääomatulot eikä omaisuus.
lähde:
Kela/TE
Ja vain se nousi n.20e (kun työeläkkeistä vietiin indeksikorotukset 4v.)
Ja nyt on "hätä" nostaa vielä 40e-50e lisää.

Pientä työeläkettä saavan Takuueläkettä vähentää:
Asumistuki
leskeneläke
mahd.toimeentulotuki
lähde:
Kela
Näin "köyhien" eläkeläisten elantoa parannettiin.

Hannu L A Hietanen

Kymmenien tuhansien kuukausieläkkeisiin yltäneet ovat sitäpaitsi työuransa aikana nauttineet niin mahtavista tuloista, että ovat pystyneet keräämään melkoisen rahasäkin. Kohtuullisempikin eläke riittäisi siis aivan hyvin! Miksi omaisuuden tulisi kasvaa roimasti loppuun asti...