Torstai 21.9.2017

Kokoomuslainen ei vakuutu työllisyysluvuista: "Pian törmätään rakennetyöttömyyteen ja ihmiset loppuvat"

Jaa artikkeli:
Luotu: 
22.8.2017 17:33
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu työllisyysasteen trendi oli heinäkuussa 69,3 prosenttia. Kuvituskuva.
|

Faktakulma

Rakenteellisella työttömyydellä tarkoitetaan työttömyyttä, joka ei vähene vaikka työpaikkoja olisi tarjolla ja työvoimapula päällä. Se voi johtua esimerkiksi työvoiman kysynnän ja tarjonnan pysyvästä kohtaanto-ongelmasta alueen tai osaamisen suhteen. Lähde: Tilastokeskus

Suomen työllisyysaste näyttää hyvältä heinäkuun osalta, sillä kuukauden luku, 72,0 prosenttia, on hallituksen itselleen asettaman tavoitteen mukainen. Luvun selittää kuitenkin työllisyyden kausivaihtelu, ja olennaisempi lukema, kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu työllisyysasteen trendi, sen sijaan oli heinäkuussa 69,3 prosenttia.

Kaikesta huolimatta työllisyystilanne on parantunut. Työllisiä oli heinäkuussa 31 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja työttömiä puolestaan 6000 vähemmän kuin vuosi sitten. Heinäkuun työttömyysastekin, 7,5 prosenttia, oli hieman pienempi kuin vuotta aiemmin.

– Työllisyysaste hiipii pikkuhiljaa kohti hallituksen tavoitetta. Tarvittaisiin hurja loppukiri sen saavuttamiseksi, arvioi Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen Twitterissä viitaten hallituskauden tavoitteeseen 72 prosentin työllisyysasteesta. 

Hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen, taloustieteilijä hänkin, ei ole yhtä toiveikas.

 – Ollaan jäämässä niistä [tavoitteista] kyllä tällä hallituskaudella, Vartiainen sanoo Uudelle Suomelle.

Hän pitää kohentuneita työllisyyslukuja hyvinä ja odotettuina. Hänen mukaansa täytyy kuitenkin ymmärtää, että nyt on kyse elpymisestä eli resurssien käyttöasteen noususta, ja tämä ei voi jatkua – ei ilman rakenneuudistuksia, Juhana Vartiainen sanoo.

 – Koska pian törmätään rakenteellisen työttömyyden tasoon ja ihmiset loppuvat, hän jatkaa.

 Vartiainen huomauttaa, että työttömyysasteen trendi oli heinäkuussa 8,6 prosenttia eli ”erittäin korkea”.

 – Totta kai se laskee kohti normaalitilaa, kun tapahtuu elpymistä, mutta olennaista on, missä on se työttömyyden normaalitaso, jonka alapuolelle ei päästä. Kysymys on siitä, mille tasolle se [työttömyysaste] voi laskea ilman rakenneuudistuksia, Vartiainen selittää.

Tähän normaalitasoon eli rakennetyöttömyyteen voidaan vaikuttaa muuttamalla rakenteita – siis rakenneuudistuksilla. Vartiainen nostaa esiin OECD:n Nairu-mittarin, joka on yksi rakennetyöttömyyden kansainvälisistä vertailutavoista. Suomen Nairu-luku on ollut noin 7,4 prosenttia.

– Hyvä pohjoismainen tavoitetaso on 4–5 prosentin välissä, niin kuin Tanskassa ja Saksassa on.

Mutta siellä onkin uudistettu asioita, meillä ei, Vartiainen sanoo.

 – Eli ei riitä. Tilanne paranee, mutta peruskunto ei riitä. Vähän niin kuin huomaisit, että paranet flunssasta, mutta se ei poista peruskunnon ongelmaa, jos et ole viitsinyt treenata, Vartiainen sanoo Suomen tilanteesta.

Hän listaa reformeja, joita sekä hän että kokoomus kannattavat. Niitä ovat työehtosopimusten yleissitovuuden karsiminen, palkkaneuvotteluiden pelisääntöjen uudistaminen, ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistaminen, työttömyysturvan heikentäminen sekä kannustinloukkujen purkaminen.

Ilman näitä uudistuksia hallituksen tavoite – työllisyysasteen nouseminen 72 prosenttiin – ei toteudu tällä hallituskaudella eikä sen jälkeenkään, Vartiainen uskoo. 

 

Faktakulma

Rakenteellisella työttömyydellä tarkoitetaan työttömyyttä, joka ei vähene vaikka työpaikkoja olisi tarjolla ja työvoimapula päällä. Se voi johtua esimerkiksi työvoiman kysynnän ja tarjonnan pysyvästä kohtaanto-ongelmasta alueen tai osaamisen suhteen. Lähde: Tilastokeskus

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Ei lopu ilmaistyöntekijät yrityksiltä vaikka kuinka leikattaisiin palkansaajien palkkoja tai työttömyysturvaa:

Työ­ ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun lopussa yhteensä
329 000 työtöntä työnhakijaa. Se on 49 400 vähemmän kuin
vuotta aikaisemmin.
- Työttömien työnhakijoiden määrä
lisääntyi edellisestä kuusta 8 900:lla. Työttömien
työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,5 prosenttia,

Heinäkuun lopussa työ­ ja elinkeinotoimistoissa oli
- kaikkiaan 627 700 työnhakijaa
Työttömistä
työnhakijoista oli heinäkuussa kokoaikaisesti lomautettuja 13 900 eli
1300 enemmän kuin kesäkuussa

Heinäkuun lopussa aktivointiasteeseen laskettavien palveluiden piirissä
oli 99 800 henkilöä, mikä on 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Kesäkuuhun verrattuna palveluissa olleiden määrä väheni 8 500:lla.
Aktivointiaste oli heinäkuun lopussa 23,3 % eli 2,5 prosenttiyksikköä
korkeampi kuin vuotta aikaisemmin.
Palveluissa olleista miehiä oli 50 200 eli 200 enemmän kuin vuotta
aikaisemmin.
-Naisia oli palveluissa 49 600, mikä on myös 200
enemmän kuin viime vuonna.
Laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja
palveluissa olleiden
yhteismäärä oli heinäkuun lopussa 428 800.

-Palkoista verot pois valtion kirstusta.Menot :Kelan sosiaaliturvasta ,muilta tarvitsijoilta pois. "Palkanhan" maksaa veronmaksajat ei yritykset.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #8

Laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja
palveluissa olleiden
yhteismäärä oli heinäkuun lopussa 428 800.

Aika "ruma" luku kaikilla mittareilla laskettuna. Lähentelee jo Ahon hallituksen ennätystä työttömistä-93.
Leipäjonokin on samoissa mitissa kuin -93 kun ne ilmestyi katukuvaan .Pohjoismaisessa "hyvinvointivvaltiossa"!
"Mitä Suomessa tapahtuu"? Päivitteltiin jo ulkomaillakin ,leipäjonoja.
Niitähän oli nähty vain itä-naapurissa.

Pasi Anttila

Joka kerta kun työtön siirtyy aktivointitoimenpiteiden piiriin, työharjoittelu, työllisyyskurssit ym. tällaiset ihmiset ei näy työttömyystilastoissa vaikka saavatkin työttömyyskorvausta (ja 9€ ateriatukea) ja ovat työttömiä.
Ja näistä toimenpiteistä kieltäytyminen tietää1- 2kk karenssia, mikä on hirveä rangaistus, kuin rikoksesta rangaistais. Ruotsisssa esim on tämä karenssi ihan jotain muuta

Pasi Anttila

"työehtosopimusten yleissitovuuden karsiminen, palkkaneuvotteluiden pelisääntöjen uudistaminen, ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistaminen, työttömyysturvan heikentäminen sekä kannustinloukkujen purkaminen"
Nämä vartiaisen ja kokoomuksen keinot on miltei sodanjulistus työläisiä vastaan.
Ainut mitä noista vois kannattaa on ulkolaisen työvoiman tarveharkinnan poistaminen, kuitenkin niin että suomessa ei senkaltaista osaamista ole tai sitä on vaikeasti saatavissa, suomalaista palkkatasoa noudatettava ja muutenkin suomalaista työlainsäädäntöä.

Esim kanniustinloukkujen purkamisesta on löpistö jo Ahon hallituksen ajoista lähtien, eikä onnistu. Keinot on joko palkkojen tuntuva korottaminen tai sosiaalietuuksien tuntuva alentaminen, eikä ole vaikea arvata kumpaa kokoomus haluaa, kokoomushan haluaa halpatyömarkkinat jossa ihminen joutuu tekemään väh. kahta työtä eikä sekään riitä säälliseen toimeentuloon vaan edelleen pitäisi turvautua sosiaalitukiin.

Olisi kiva tietää miten palkoista nykyään pitäisi kokoomuksen mielestä neuvotella. Nykyisellä tyylillä osapuolet ovat tasavahvat mutta jos mennään työpaikka tai vielä pahempaa yksilötasolle nämä neuvotteluosapuolten neuvotteluvoimat on hiukan epätasa-arvoisia.

Työttömyysturvan heikentäminen kertoo jo itse kaiken. Tosin OECD neuvoi suomea taannoin korottamaan sitä yli tuhanteen euroon.

Virpi Mikola

Vartiaisen kommentti – Koska pian törmätään rakenteellisen työttömyyden tasoon ja ihmiset loppuvat, hän jatkaa.--on, paitsi ihmisarvoa alentavaa luokittelemalla ihmiset materiaaliksi jota joko on tai se lopuu, myö sihan potaksaa. Ylläolevia kommentteja kompaten, ei se että ihminen pakotetaan yhdeksän euron päiväpalkalla tekemään työtehtäviä jotka eivät vataa hänen koulutusta osaamista, tai toiveita, poista sitä että miellä on puoli miljoonaa työtöntä, allekirjoittanut mukaan lukien. Vartiainen ehkä tarkoitti että loppuu ihmiset joille ei tarvitse maksaa palkkaa, joiden olemattoman palkkion työstä valtio maksaa. Siltähän se sattaa äkkiseltään vaikutta nykyisten tempputyöllistämisten, palkattomien harjotteluiden , työkokeililujen yms siivotessa työttömyystilastoja, mutta äläppä Vartiainen huolestu, uutta sukupolvea työttömiä pukkaa ilmaiseksi työvoimaksi.

Marja-Liisa Kalkela

Työttömyys "väheni".Ihan OK.
A) työttömiä lykäty lisää ilmaistöihin
B) Opiskelijat palas opinahjoihinsa.

Odotellaan mitä kuuluu vaateliike Seppälästä ,kyllä ne tasaantuu ja työttömyys pysyy korkealla tulevaisuudessakin.

Vartiaisen "keppiä" pitäisi heiluttaa sinne ketkä niitä työttömiä tehtailee irtisanomisilla ja lomautuksilla.

Marja-Liisa Kalkela

Ne kellä on työtä palkansaajat.Eläkeläiset,lapsiperheet,opiskelijat,PK-yritysten kotitaloudet tietenkin.
Vai jäikö huomaamatta Terv.palv.maksujen 33% korotus,Kiinteistöveron ja energiaveron korotus.Tupakkaveron korotus ym+ALV24% päälle.
Tulee seinä pian vastaan ellei yrityksiltä ala löytyä palkanmaksuhalukkuutta ,suorittavalle portaalle .
Alkaa keskituloisen ja PK-yrittäjien selkä katketa verotaakasta.

Pasi Käyhkö
Vastaus kommenttiin #13

Taloushallinnon ihmisenä kyllä olen katsonut lukuja. Niitä lisäeuroja on kerääntynyt lähes kaikilta. Etenkin työllisyyden paranemisen kautta. Samoin viennin voimakkaan kasvun kautta ja sitä kautta yritykset tulevat maksamaan tänä vuonna reippaasti myös
yhteisöverojs.
Vieläkö hallitus saisi purettua julkisen sektorin toimintoja reippaasti niin Suomi alkaisi voida hyvin.

Marja-Liisa Kalkela

Mitäs se SuomenPankin johtaja O.Rehn puhuikaan kotitalouksien velkojen räjähtämisestä-90 luvun tasolle?

-Talouskasvun vauhdittuminen ja inflaation kiihtyminen saavat Euroopan keskuspankin nostamaan ohjauskorkoaan vuoden 2017 puolivälissä. Samalla alkavat nousta asuntovelkaisten korot. Myös Suomen vasta vaivoin nousuun saatu talouskasvu voi hyytyä.

Siinä on vastassa Kepu/kok politiikan toisinto -91-95
yli 65 000 yritystä nurin
yli 534 000 työtöntä
Korkojen nousu,leikkaukset,työttömyys vei ostovoiman .

Riku Mellin

Hieno artikkeli.

Kysäisin toimittajalta, että onko tuo Nairu-luvun linkki ihan kunnossa? Olisi mielenkiintoista päästä ihan Maailmanpankin lukuihin asioista, mutta artikkelin suora linkki näyttää johtavan tyhjään sivuun.

Marja-Liisa Kalkela

Vuoden 2018 bkt:n kasvu on 1,6 %. Erityisesti
yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu,
kun kotitalouksien reaalitulojen
-kasvu hidastuu.
Yksityisten investointien
kasvu hidastuu
johtuen lähinnä rakennusinvestointien kasvun
tasaantumisesta.
- Vuonna 2018 viennin
kasvu hidastuu
hivenen lähentyen vientikysynnän
kasvua. Työllisyys jatkaa kohenemistaan,
mutta työttömyysaste
- laskee hitaasti v. 2018,
VM ennuste-17

Jouni Borgman

Kuinka sattuikaan, että eräs "kokoomukselainen" onkin vanha tuttumme Juhana Vartiainen, tuo väsymätön rakenneuudistusten puolestapuhuja. Jos katsotaan, kuinka usein media turvautuu hänen lausuntoihinsa, vaikka muitakin näkemyksiä edustavia henkilöitä olisi tarjolla, niin täytyy hämmästellä, kuinka taajaan tuohon yhteen ja samaan hahmoon turvaudutaan. Ei kai medialla itsellään ole jotakin poliittista agendaa, jota halutaan edistää supistamalla esille tuotavien kansantaloudellisten näkemysten kirjo kapeimpaan mahdolliseen eli yhteen henkilöön.

Pasi Salmi

Taloustiedehän ei ole kunnon tiedettä olenkaan, näin luonnontieteilijän näkökulmasta vaan puhdasta arvaustiedettä ja ideologioita. Ja koska kyseessä on pääosin ihmisjoukkojen psykologiaan perustuva ennuste ei edes psykologiassa ole teoriaa, joka selittää kattavasti ihmisen käyttäytymistä tai psykiatriassa, jossa mielen liikkeitä voitaisiin parantaa lääketieteellisin keinoin. Yhtään kunnon talousteoriaa ei ole olemassa, joka voitaisiin toteen näyttää. kattavilla hypoteeseillä.

Timo Nenonen

Tässä uutisessa oli taas kerran melkoisia valeita. Sanottiin, että heinäkuussa TYÖLLISYYSprosentti oli 69,3 eli käytännössä TYÖTTÖMYYSprosentti on tällöin oltava 30,7. Kuitenkin myöhemmin jutussa esitetään saman kk työttömyysprosentiksi vain 7,5%.
MInne siis hävisivät ne 23,2 työttömistä, koska 7,5 plus 23,2 tekee yhteensä 30,7%? Kuolivatko he tuon yhden kk aikana , vai minne hävisivät?
Onkohan A.Stubbi näitä laskemassa, hänen matematiikkansahan on tunnetusti äärimmäisen heikkoa etten sanoisi umpisurkeata.
On mielestäni erittäin vaikeaa ymmärtää tällaisen valehtelun tarkoitusta, ellei se ole puhtaan propagandististen feiikkiuutisten levittämistä.

Oiva Luosujarvi

Moni työtön haluaisi töihin, mutta haluaako työtön ammattimies työhän, josta ei saa palkkaa?
Kuinka moni kokoomuslainen toimitusjohtaja haluaisi tehdä töitänsä miljoonavoittoa tekevässä firmassa 1500 euron kk-palkalla?

Kun laittaa ammattitaitoisen ja pitkän työkokemuksen omaavan henkilön hakemaan paikkaa, josta saatu palkka ei vastaa työmatkakuluja, niin kuka järjissään oleva ihminen sen ottaisi vastaan?

Aiemmin kun olin hetken aikaa poissa työelämästä, niin tarjottiin töitä 10 euron tuntipalkalla. Minun palkka on ollut markka-aikana korkeampi kuin tarjottu palkka olisi ollut. -90 luvun lopulla palkka jo 90 markkaa tunnilta ja tarjottu alle 60 markkaa tunnilta, kun käyttää markka / euro vaihtokerrointa vertailun vuoksi.
Ei työvoima lopu, jos firma maksaa palkkaa, mutta ilman palkkaa tekee töitä laittomat maassaolevat ja turvapaikanhakijat, koska he saavat toimeentulonsa muuten valtiolta ja se toimeentulo on huomattavasti suurempaa kaikkine etuineen kuin pienituloisen kantasuomalaisen toimeentulo on.
MOT teki siitä aiemmin ohjelman. Esim 2 aikuista ja 3 lasta saivat yli 8500 euron arvosta etuisuuksia kuukaudessa verottomana. Toimeentulotuki asiakas joutuu pärjäämään 2 aikuista ja 3 lasta perheessä alle 2000 euron laskennallisella tulolla.

Tapio Mäkeläinen

Eli jokainen toimenpide iskee palkansaajaa ilman että työnantajilta edelytetään yhtään mitään. Esimerkiksi silppu - ja o- sopimus töiden lopettamista ja edes joitain elettä maailman pahimnan ikäsyrjinnän heivaamiseksi.
Syntyvyys laskee yhä ja yksi syy on huono työelämän laatu. Ennen oli toisin.
Korkeakoulutetuista nuorista yhä useampi lähtee ulkomaille eikä palaa.
Valitettavasti en yhdy puoluetowerin aatteisiin niiden yksisilmäisyyden takia. Ne johtaisivat pahimmillaan epävakauteen ja yleislakkoon.
Kerro Wartiainen miksi Ruotsissa eläköidytään vuosia myöhemmin kuin meillä?

Marja-Liisa Kalkela

Kepu,kok kyykytys-sopimusko?

PM Kiviniemi/Brysselin huippukokous!
Talouspakettiin kuuluu myös talouspolitiikan tiivistämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävä Euro Plus -sopimus. Euromaiden lisäksi
- kuusi euron ulkopuolista maata on ilmoittanut lähtevänsä mukaan sopimukseen.
Ulkopuolelle jäävät
- britit ja ruotsalaiset sekä Tsekki ja Unkari.
lähde:
KL 25.3-11

AS Päivinen

Tulevaisuudessa asiakas voisi tarkastaa yrityksen eettisyyden tuotetta ostettaessa. Työntekijät antaisivat pisteet työjärjestelyistä, työsuojelusta ja palkasta. Työnantajat antaisivat pisteet kotimaisuudesta, työnlaadusta, hinnasta ja ekologisuudesta. Älykäs-työelämä jakaa arvot, voitot, kulut ja riskit tasaisemmin;)

Jukka Mattsson

Ihmiset loppuu? Voi helvetti näitä asiantuntijoita. Katasen laskelmissa se olisi jo loppunut ajat sitten!

Jokainen täysjärkinen ymmärtää että tällä työttömien määrällä se on mahdoton yhtälö. Näillä pelotteluilla on ainoastaan yksi tarkoitus. Saada lisää ilmaista työvoimaa.