Perjantai 25.5.2018

Turun iskun jälkeen hoputettu tiedustelulaki viivästymässä – Ministeri: ”Mahdollisesti”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
5.9.2017 16:49
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei tyrmää tietoa hallituksen lakipaketin eduskuntaan tulon todennäköisestä viivästymisestä. Arkistokuva.
|

Faktakulma

Tästä tiedustelulaissa on kysymys:

Viranomaisille tulisi lupa siepata, tallentaa, lukea ja kuunnella kohdennetusti ja luvanvaraisesti maastamme ulkomaille suuntautuvaa nettiliikennettä. Luvan myöntäisi pääsääntöisesti Helsingin käräjäoikeus. Jälkeenpäin tiedustelun kohteena olleelle olisi pääsääntöisesti raportoitava tiedustelusta. Massatiedusteluun lakiuudistus ei anna mahdollisuutta.

Lakipaketti, joka parantaa suojelupoliisin ja puolustusvoimien mahdollisuuksia tehdä tiedustelua terrorismin ja muiden uhkien torjumiseksi, vaatii hallitukselta vielä oletettua enemmän valmistelua.

Uuden Suomen hallituslähteistä saaman tiedon mukaan monimutkainen lakikokonaisuus olisi tulossa eduskuntaan todennäköisimmin vasta ensi vuoden alkuviikoilla, ei siis tänä syksynä kuten tähän asti on arvioitu.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei tyrmää tietoa hallituksen lakipaketin eduskuntaan tuomisen aikataulusta.

–Mahdollisesti näin käy, kiireinen Häkkänen sanoi tänään eduskunnassa matkalla istuntoon.

Kyseessä on vaativaa valmistelua edellyttävä asia, jossa kansalaisen oikeusturva pitää arvioida tarkkaan.  Valmistelua tekevät yhdessä oikeusministeriö, sisäministeriö ja puolustusministeriö, mutta poliittisessa valmistelussa on osallisena viime kädessä koko eduskunta. Hallitus ei halua möhliä perustuslakikysymysten kanssa samaan tapaan kuin se on tehnyt esimerkiksi sote-uudistuksen kanssa.

Tiedustelulaki nousi jälleen keskusteluun Turun puukkoiskun jälkeen, ja moni poliitikko on vaatinut lakipaketin kiirehtimistä. Tavoitteena on, että lakipaketti saataisiin voimaan kiireellisesti niin, että sen taakse lähtisi eduskunnasta 5/6:n enemmistö.

Jos tästä eduskunnasta ei löydy 5/6:n enemmistöä, vaatii perustuslakimuutos 2/3:n enemmistö seuraavalta eduskunnalta, eli sen voimaantulo venyisi vähintään kesän 2019 kynnykselle ja muuttuisi ylipäätään epävarmaksi.

Hallitus tarvitsee tuen ainakin kolmelta pienemmältä oppositiopuolueelta, kun SDP on suhtautunut lakipaketin kiireellisyyteen jo lähtökohtaisesti myönteisesti. Muista oppositiopuolueista kristillisdemokraateista ja perussuomalaisista on annettu selkeimmin tukea hankkeelle.

Vihreistä taas sanottiin viimeksi tänään eduskunnassa, että siellä odotetaan hallituksen esitystä.

RKP:ssä on epäilty vihreiden tapaan kiireellisyyden tarvetta, mutta sielläkin on puhuttu uuden tiedustelulain tarpeesta. Vasemmistoliitossa ollaan koko paketin suhteen kriittisimpiä, mutta Turun puukkoiskut elokuun 18. päivänä ovat panneet siellä asian uuteen pohdintaan.

Ratkaisevaa tiedustelulakipaketin etenemisen kannalta on se, kuinka synnytetään täysi varmuus siitä, että verkkoliikenteen massavalvonta ei tule mahdolliseksi. Toisaalta halutaan selvyys siitä, miten tiedusteluviranomaisten tekemiset saadaan valvonnan alle.

Tällä viikolla valmistuu yhteenveto lakipaketin asiantuntijalausunnoista ja eduskuntaryhmät keskustelevat Antti Kaikkosen (kesk.) johdolla kunkin puolueen näkemyksistä asiaan.

Lisäksi sisäministeriö on asettanut viime toukokuussa parlamentaarisen seurantaryhmän tiedustelulainsäädännön jatkovalmistelua sekä perustuslakisääntelyn tarkistamisen parlamentaarista valmistelua varten.

Keskustalaisen Tapani Töllin vetämän ryhmän tehtävänä on ”seurata siviilitiedustelulainsäädännön, sotilastiedustelulainsäädännön ja tiedustelun valvontaa koskevan lainsäädännön sekä luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaa koskevan perustuslakisääntelyn tarkistamisen jatkovalmistelua”.

Faktakulma

Tästä tiedustelulaissa on kysymys:

Viranomaisille tulisi lupa siepata, tallentaa, lukea ja kuunnella kohdennetusti ja luvanvaraisesti maastamme ulkomaille suuntautuvaa nettiliikennettä. Luvan myöntäisi pääsääntöisesti Helsingin käräjäoikeus. Jälkeenpäin tiedustelun kohteena olleelle olisi pääsääntöisesti raportoitava tiedustelusta. Massatiedusteluun lakiuudistus ei anna mahdollisuutta.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo-Pekka Mustakallio

Hahmoteltu uusi Tiedustelulaki ei olisi estänyt Turun hirmutekoja: varoituksia oli tullut mm. vastaanottokeskuksesta, mutta viranomainen ei reagoinut, eikä edes selvittänyt tekijän todellista henkilöllisyyttään... mikä kuitenkin onnistui, kunhan poliisi ryhti nykyisten valtuuksiensa puitteissa toimiin, eli otti puhelimen kouraansa ja alkoi soitella maailmalle... missä tekijä-kaootti olikin jo tunnettu tapaus.

Sen sijaan tarvitaan viranomaistoiminnan terävöittämistä, ja virkahenkilövastuun selvää kiristämistä jotta tehtävänsä laimin lyöneet saadaan edesvastuuseen. Viime aikoina esiin tulleet sopimattomuudet ellei rikokset (tapaus Aarnio) viittaavat pikemminkin kyseisen sektorin sisäisiin ongelmiin ja puutteelliseen valvontaan. Tiedustelulaki edesauttaisi vain entistäkin heikommin valvotun salaseuran syntymistä, saadun vallan väärinkättöä, ja tietäisi valvontayritykset alkuunsa tukahduttavaa "kansallinen turvallisuus"-taikasanojen entistäkin innokkaampaa käyttöä.

Samassa yhteydessä pitää mainita yhteisistä varoista hankittu, törkeän kallis Toyota-pohjainen mattamusta pellemaasturi mille on vaikea nähdä sellaista tarvetta, jota jo olemassa oleva, vähemmän öykkäröivä kalusto ei pystyisi täyttämään. Tällainen outo taloudenpito (epäilemättä kivojen leikkikalujen ostelu yhteiseen piikkiin) osoittaa sekin osaltaan, että viranomaisen tekemisten valvonta on aivan liian heikolla tasolla jotta salaperäisiä valtuuksia voisi hyvällä omatunnolla lisätä uudella Tiedustelulailla.

Juha Lapveteläinen

Presidentti Trumpin hallinto haluaa lakkauttaa DACA- ohjelman Yhdysvalloissa, ohjelman tarkoituksena on antaa turvaa karkotuksia vastaan noin 800.000 laittomalle maassa olevalle nuorelle siirtolaiselle, joilla eivät ole kaikki dokumentit ja paperiasiat eri osavaltioiden alueilla kunnossa. Pääosin nämä laittomat siirtolaiset tulevat Latinalaisesta Amerikasta, ja yleensä työskentelevät minimipalkalla erilaisissa raskaissa työtehtävissä. Yhdysvaltain Presidentti Trump oli eilen kehittänyt lentävän lauseen haastattelujen lomassa, uudenlaisen nimityksen kyseiselle kansanosalle, ja kutsunut heitä julkisuudessa "unelmoijiksi". Asia on herättänyt paljon närää Yhdysvalloissa eritoten myös ns. varakkaimmissa sekä rikkaammissakin piireissä, mm. Bloombergin sekä Disney- yhtiöiden johto on arvostellut Yhdysvaltain Presidentin toimia asian osalta. Ketään ei Yhdysvalloissa kuitenkaan karkoiteta pelkästään Presidentin tai kongressin voimalla, jolla on seuraava kuusi kuukautta aikaa selvittää tämä epämiellyttävä karkoitusasia perinpohjaisesti myös poliittisesti. Jotta oikeus ja oikeudenmukaisuus kuitenkin lopulta tapahtuisi politiikalle tarvitaan vastavoima, siitä pitää huolen Ken Paxton, jonka virkanimike "Texas Attorney General" tarkoittaa sitä, ettei kukaan poliitikko, ei edes Presidentti, kävele Yhdysvaltain Perustuslain eikä osavaltio- tai liittovaltiolain yli. Hän on yksi niistä, jonka työtehtäviin kuuluu suojella kaikkia näitä lakeja ja toimia sen mukaisesti poliittisista päämääristä välittämättä. Tosiasia Yhdysvalloissa on, että siellä saa olla "unelmoija", ja siihen jokaisella yksilöllä on myös oltava perustuslaillinen oikeus. Minkälaisia persoonia lopulta eri yksilöistä tulisi, jos heillä ei olisi minkäänlaisia unelmia? Uskon että tällä metodilla monet ideat ja hankkeet myös yrityselämän osalta olisivat auttamatta jääneet syntymättä. Yhdyn mielelläni seuraaviin Yhdysvalloissa pidettyjen mielenosoittajien kommentteihin sekä iskulauseisiin, "Defend Dreamers" and "Dreamers are here to stay" ja toivon, että myös Suomessa eduskunnan kansanedustajat jonain päivänä ymmärtäisivät, mitä Suomen Perustuslaki todellisuudessa yksilön osalta tarkoittaa, ja pitäisikö sitäkin suojella?