Perjantai 24.11.2017

Voiko Turun opiskelijatalojen muoto enää olla sattumaa? Toimitusjohtajakin repesi – nämä kuvat naurattavat netissä

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.9.2017 12:26
  • Kuva: Turun Ylioppilaskyläsäätiö / Kuvien yhdistäminen Alma Talent
    Kuva
    Turun Ylioppilaskyläsäätiön arkkitehtuurikilpailun voittajaehdotukset ovat herättäneet ihmisissä vekkuleita mielikuvia. Erillisiin kuviin rakennuksista pääset klikkaamalla nuolta.
  • Kuva: Turun Ylioppilaskyläsäätiö
    Kuva
    Tässä Emo.
  • Kuva: Turun Ylioppilaskyläsäätiö
    Kuva
    Ja tässä Kaupunkipuistossa-ehdotus.

Havainnekuvat Turun uusista opiskelija-asuntoloista ovat herättäneet huvitusta netissä viime päivinä. Moni näkee kahdessa arkkitehtuurikilpailun voittaneessa rakennuksessa niin sanotun kirkkoveneen sekä sen miehisen vastakappaleen.

Ylioppilaskylän sydämeksi tarkoitetun Tyyssijan hankkeen osalta kisan voitti ovaalin muotoinen rakennus nimeltään Emo. Toisen, Kylänkulman kohteen voitti kaareva Kaupunkipuistossa-ehdotus. Kuvat voittajaehdotuksista ohessa.

Turun Ylioppilaskyläsäätiön toimitusjohtaja Kalervo Haverinen, valittujen rakennusten muodot ovat aiheuttaneet huvitusta, koska monelle niistä on tullut mieleen ns. kirkkovene ja sen vastakappale.

– No niin, joo, Haverinen vastaa.

– En tiedä, mistä se vastakappale löytyy, mutta täällähän on torni jo ennestään, valmiina, hän naurahtaa.

Kaupunkipuisto-ehdotuksessa on nähty kaksi palloa ja kolmas uloke.

– Aha, no joo, sitä emme ole osanneet nähdä, Haverinen sanoo.

Haverisen mukaan ehdotuksiin liittyvä vitsailu on tullut säätiön tietoon välittömästi voittajien julkistamisen jälkeen, mutta hän vakuuttaa, että kuvien tästä tulkinnasta ei oltu säätiössä eikä palkintoraadissa tietoisia ennen sitä.

– Lähinnä tuolta Jodelista [opiskelijoiden keskustelusovellus] luettiin tämäntyyppisiä kommentteja sitten kilpailun jälkeen.

Väitättekö että tämä on tosiaan ihan sattumaa, että kyse ei ole opiskelijahuumorista?

– Kyllä se on ihan puhdas sattuma. Sanotaan näin, että taloa aika harva katsoo lintuperspektiivistä, että sen takia en usko, että arkkitehti on sitä näin miettinyt. Missään vaiheessa ei siinä lautakunnassa tällaista keskustelua käyty.

– Sinänsä hauskaa, että opiskelijat löytyvät erilaisia näkökulmia asioihin. En osaa siinä nähdä mitään pahaa.

Haverinen luottaa arkkitehtitoimistojen vilpittömyyteen eikä ole kysynyt näiltä, oltiinko asiassa liikkeellä pilke silmäkulmassa.

Ettekä yritä lähettää opiskelijoille viestiä Antti Rinteen synnytystalkoiden hengessä?

– [Naurua.] Muistutan, että synnytystalkoot ovat toiselta nimeltään naapurinapu, Haverinen sanoo naurunsa lomassa.

– Että joo ei. Minusta on hyvä, että keskustellaan, mutta joka tapauksessa luulen, että myöskin opiskelijoiden keskuudessa on palaute tästä kisasta ja suunnitelmista ollut tosi myönteistä.

Leppoisasti keskusteluun suhtautuvan Haverisen mukaan suunnitelmien toteuttamisessa ei ole ongelmaa.

– Se palaute, mitä on saatu niin kaupungilta, arkkitehdeiltä kuin kaavoittajilta ja muualtakin, on ollut pääsääntöisesti hyvin myönteistä. Meidän mielestämme tämä on hieno osoitus siitä, että myös kohtuuhintainen asuntotuotanto voi olla arkkitehtonisesti kunnianhimoista, hän sanoo.

Uusien opiskelijatalojen arvioidaan valmistuvan noin 2020–2021 ja niihin tulee yhteensä noin 550 uutta opiskelija-asuntoa.

LUE MYÖS:

Kansanedustajat vaativat: Energiajuomat kiellettävä alle 15-vuotiailta

Nyt varmistui: Sienestäjän metsästä löytämä murikka olikin avaruudesta – tässä on Suomen ensimmäinen rautameteoriitti

Kyyjärven pakkopalautus nosti esiin ristiriidan – Päivi Nerg: ”Toimenpiteitä jo työn alla”

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit