Torstai 21.6.2018

Suomen verotuksessa jo liian kova progressio? Professori: ”Olen huolestunut”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.9.2017 09:28
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas on huolissaan Suomen veroprogression jyrkkyydestä.
|
Verotuksen progressiota on loivennettava, vaatii vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas, Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.
 
–Olen huolestunut jyrkän progression taloudellisista vaikutuksista, Niskakangas kirjoittaa.
 
Verotuksen progressio on herättänyt vilkasta keskustelua, sillä hallitus päätti elokuun viimeisinä päivissä käydyssä budjettiriihessään pitää niin kutsutun solidaarisuusveron ennallaan. Helsingin Sanomien tietojen mukaan päätös on tehty koko hallituskauden loppuun.
 
Niskakangas kuitenkin katsoo, että edes solidaarisuusveron poistaminen ei riitä. Hänen mukaansa marginaaliveroprosentit, eli lisätuloista menevä veron osuus, ovat liian suuria. Lisäksi Niskakangas huomauttaa, että viime vuosina pienten ansiotulojen verotusta on kevennetty ja suurien tulojen vastaavasti kiristetty.
 
–Näissä oloissa ei riitä, että kahden prosentin solidaarisuusvero poistetaan. Ylimmän marginaaliveron painaminen 50 prosentin tasolle edellyttäisi osapuilleen kahdeksan prosenttiyksikön veronkevennystä. Raskaiden marginaaliverojen alentaminen ei rasittaisi valtiontaloutta ainakaan merkittävästi, Niskakangas toteaa.
 
Vero-oikeuden professori pelkää, että korkeat veroasteet saavat osaavaa ja korkeasti koulutettua työvoimaa vilkuilemaan työmahdollisuuksia Suomen ulkopuolella. Korkeasti koulutetun työvoiman panos taas on hänen mukaansa ”avainasemassa Suomen talouskehitykseen vaikuttavana tekijänä”.
 
–Sekä robotisaatio että tekoäly eriyttävät työmarkkinoita entisestään. Huippuosaajien vaikutus tuottavuuskehitykseen vahvistuu tulevaisuudessa, Niskakangas toteaa.
 
Hän epäilee, että verokehityksen taustalla vaikuttaa puoluepolitiikka sekä poliitikkojen ”ilmeisen realistinen” olettama, että matala- ja keskituloinen enemmistö kansasta ”haluaa suurituloisten maksavan ankaraa veroa”. Niskakangas esittää, että ylimpien veromarginaalien alentaminen voitaisiin korvata muilla varakkaille kohdistetuilla veroilla.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Samy Arling

Totta, verotus ohjaa verokelpoiset suomalaiset pakolaisiksi.Toivoisin oikeus oppineiden nostavan esiin myös kiinteistöveron, käsitykseni mukaan kiinteistöveron jatkuva nosto loukkaa jo Perustuslain omaisuuden suojaa, esim. Espoossa yritystontin vuokra ja kiinteistövero ovat suunnilleen samaa luokkaa ! Käytännössä kiinteistön omistus ei ole Suomessa turvattu. Kiinteistöverolla varastetaan kiinteistön omistajalta kohtuuton vuosittainen summa nimellä "kiinteistö vero", yhtenä rajanvetona ehdottaisin käytettäväksi käypää vuokra summaa jaettuna kolmella jota kiinteistövero ei saisi ylittää, silti oltaisiin kansanvälisesti kovassa kiinteistöverotuksessa.

Tapio Lehtimäki

Juuri näin. On metkaa omistaa maata, josta joutuu pulittamaan "kiinteistöveroksi" ristittyä mielivaltaisesti hinnoiteltua vuokraa valtiolle.

Kyseinen vero on niin ikään vastikkeeton - se ei ole tae toimivasta infrasta, vaan määräytyy kiinteistöllä olevien rakennusten ja maapohjan laskennallisen arvon mukaan.

Kyseinen omaisuuvero kohtelee erityisen epäoikeudenmukaisesti kasvukeskusten asukkaita. Solidaarisempaa (joskaan ei hyvä sekään) olisi verottaa kiinteistöjä samansuuruisella euromäärällä per neliö, sijaitsipa tontti sitten Helsingissä tai Kainuussa.

Pasi Anttila

Toi mitä sanoit kiinteistöverosta on totta. Se on vero jota on korotettu aivan älyttömästi esim viimeisen 10-15v aikana. Siihen on syy. Syy on se että kiinteistöt ei karkaa, ei veroparatiisiin eikä edes eurooppaan.

Sanoit: "verotus ohjaa verokelpoiset suomalaiset pakolaisiksi". Juuri näin. Tämä verokilpailu (työn verotus, yhteisövero) eri maiden välillä johtaa tähän. Suomikin joutuu miettimään mitä asian kanssa tekee. Suomella ei ole varaa menettää osaajiaan joten tulevina vuosina joudumme alentamaan heidän verotusta vaikka budjetti ei antaisi siihen mahdollisuutta. Sitten joudumme kompensoimaan sen jollakin, ja se jokin on usein kiinteistövero, kiinteistö ei karkaa.

Yritysten maksamaa yhteisöveroa ei voida nostaa ettei yritykset siirry toisiin maihin. Monissa maissa on haluja laskea tätä yhteisöveroa houkutellakseen yrityksiä omiin maihin. Tämä verokilpailu ainakin euroopan sisällä pitäisi saada loppumaan koska se aiheuttaa epätervettä kehitystä, heikentää valtioden mahdollisuuksia kattaa julkisia menoja etc.

Petri Ollila

Niskakangas puhuu asiaa. Kun poliittiset opportunistit kalastavat tällä tavalla ääniä, he tekevät vahinkoa isänmaalle.
Myös Elina Lepomäki kirjoitti muutama päivä sitten, että Suomessa suurimpien tulojen marginaalivero on maailman kireimpiä. Sillä on erittäin vahingollinen vaikutus koko Suomeen. Kansantalouden kannalta tuottavin osa osaajista siirtyy vähitellen ulkomaille eikä tarvittavaa ulkomaista huippuosaamista saada ulkomailta Suomeen. Suomen menestyksen edellytys ei ole se, miten tuetaan matalapalkka-aloja, vaan miten matalapalkka-aloista saadaan korkeapalkka-aloja. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö köyhistä pitäisi pitää huolta, mutta sekin tehdään pääasiassa rikkaiden maksamilla veroilla. 
Jyrkkä marginaalivero jättää tuottavimpien työpanoksesta osan tekemättä. Lepomäen esimerkki lääkäristä mökkien seinien maalaamisesta on osuva. 60 prosentin marginaaliverolla lääkärin pitää tienata 100 euroa, jotta hän voi palkata 40 euron maalarin. Kuten Lepomäki toteaa, tässä jää kaksi työpanosta hyödyntämättä. Lääkärin kannattaa luopua osasta omaa ammattityötään ja maalata itse mökkinsä seinät ja samalla jättää asiasta paljon tehokkaammin suoriutuva maalari ilman työtä. Molempien verotulot jäävät saamatta. 
Kun verotus menee liian kireäksi verotulot alkavat laskea. Tulon mukaan kasvava veromarginaali on aika yleisesti hyväksytty asia, mutta kuten valtiovarainministeri sanoi ”jokin tolkku siinäkin pitää olla”. Minusta on osuvaa, että tätä veroa kutsutaan kateusveroksi. Muuta syytä veron ylläpitämiseen ei ole.

Juha Hämäläinen

Niin progressiivinen verotus on itseasiassa epäsuora tapa verottaa yrityksiä. Tuottavat yritykset maksavat tuottaville yksilöille korkeita palkkoja. Yhtä hyvin yritysverot voisivat olla korkeammat ja palkkataso alhaisempi, koska ansiotulovero pienempi. Meillä pelätään kuitenkin enemmän yritysten ja pääomien pakoa. Tylntekijöillä, joita yliverotetaan, on paljon korkeampi kynnys lähteä maasta. Siksi ollaan nyt tässä tilanteessa.

Pasi Anttila

Mä oon monesti ihmetelly niksi nämä varakkaat ei juurikaan pidä ääntä tästä "hirveästä tasa-arvo loukkauksesta", tästä kireästä marginaaliverosta tai korkeista veroista ylipäänsä. Aina asian tuo esille "joku professori" tai jos ei kukaan muu niin sitten edustaja Lepomäki, tasaisin väliajoin.
Yhtenä vastauksena saattaisi olla että he eivät juurikaan koe sitä itselleen ongelmana, ei edes tätä ns. solidaarisuusveroa koska suurimman osan "tuloistaan" he saavat pääomatuloinan ja osinkoina jotka taas ovat äärettömän löysästi verotettuja, voipi kädä ettei niistä tarvitse niistä ollenkaan.

Toinen asia on se että ylimpiin tuloluokkiin kuuluvat tuntevat hyötyvänsä eniten näistä veroista, saavat siis hyötyä maksamistaan veroista. Vaikkeivat juurikaan suoria tulonsiirtoja saa.

Mitä tulee tohon Lepomäen lääkäri-maalari esimerkkiiin. Siitä on sanottava etten ole aikoihin lukenut (fiksulta ihmiseltä) mitään noin "hauskaa". Mahtoiko Lepomäki ajatella että ko. lääkäri rentoutuu ja väh. stressiä, tekee jotain raskaan työnsä vastapainoksi, jotain täysin erilaista. Yksinkertaiseti jos lääkäri tykkää maalata taloa.
Miksi kaikk ajatellaan vaan rahassa, bkt:n kasvuna. Samalla logiikalla meillä kaikilla pitäisi olla puutarhuri, siivooja, lastenhoitaja, kokki., tarjoilija, autonkuljettaja, kaikki mitä arkielämässämme teemme pitäisi siis ulkoistaa toisille vaan siksi että bkt kasvaisi.

Monesti kun lukee näitä kokoomuslisten mielipiteitä ja kirjoituksia tulee mieleen että ajatteleekohan he mitään muuta arvoa kuin rahaa?

Jukka Lampinen

Korkeasti koulutettujen veroprosentti on noin 30%, professori puhuu täyttä sontaa.
Työntekijät ei saa sellaisia palkkoja, että he olisivat korkeiden veroprosentien piirissä.
Päinvastoin, veroprosentit on Akaateemisilla ja keskiluokalla liian pienet.
Akateemisten ja keskiluokan veroprosenteja pitää nostaa 5%.

Kyvykkäimmät suomalaiset saa kyllä työtä Suomessa, heillä ei ole mitään haluaa muuttaa ulkomaille.
Jos työttömät akateemiset luuserit haluaa muuttaa, niin menköön vain.

Tämä on sitä samaa roskaa jota rikkaatkin jatkuvasti syöttää, nilläkin vähenykset on niin suuret, että realinen maksettu veromäärä on 5-30%.
Varmaan kaikki kansalaiset tietää oikein hyvin, että korkeat veroprosentit ei käytänössä toeudu, vaan veronpalautuksissa rikkaat saa rahansa takaisin.

Jaakko Aalto

Veroprosentti määräytyy tulojen, ei tittelin eikä koulutuksen mukaan.
Mitä tulee maastamuuttajien koulutustaustaan, maastamuuttotilasto kertoo, että Lampinen kirjoittaa soopaa. Kyllähän kyvykkäimmät saavat työtä Suomesta, mutta jos (ja kun) he saavat muualta paremman palkan pienemmillä veroilla ja matalammilla elinkustannuksilla, he muuttavat.

Jukka Lampinen

Ei pidä paikkaansa, lähes kaikkien ulkomailla töissä olevien, toive on löytää töitä Suomesta ja ennenkaikkea tuoda lapset Suomen ilmaisiin ja turvallisiin kouluihin.
Poikkeuksen tietenkin muodostaa tutkijat joiden motiivi on määrätty tutkimus, jota ei voi toteuttaa Suomessa.
Raha on tuskin koskaan se ratkaiseva tekijä, muut tekijät on yleensä aina merkittävämpiä, unohtamatta suku ja yhteisö siteitä.

Sekä talouselämän johdossa että Akateemisissa, poikkeukset on niin pieni tekijä, että niillä ei ole mitään merkitystä.

Jaakko Aalto
Vastaus kommenttiin #11

Millä perustelet väitteesi, jonka mukaan "lähes kaikkien ulkomailla töissä olevien toive on löytää töitä Suomesta". Maastamuuttotilastot kertovat, että maastamuuttajien suhteellinen osuus kasvaa selvästi koulutusasteen funktiona. Toisaalta taas työttömyysate Suomessa laskee selvästi koulutustason funktiona.

Sampsa Sohlman

Sinä taidat puhua keskimääräisestä vuosi veroprosentista. Progressio tekee sen, että jos tulot ylittävät valtion ylimmän tuloveroluokan (73 100 € vuodessa) niin kaikista yli menevistä ansoista menee veroa suurimmassa osassa suomen kunnista yli puolet. Päälle tulee vielä muut palkan sivukulut, joten ollaan lähempänänä 60% kuin 50%.

Siinä olet oikeassa, että tuota 73100 rajaa nostavat vähennykset ja siksi veroilmoituksen täyttämisessä onkin tärkeää, että kaikki työhön liittyvä merkitään vähennyksiin.

Kyllähän verokortille voi laitaa vuositulot esim. 100 000, jolloin lisätuloista vain tuntuu menevän vähemmän veroa vaikka näin ei ole.

Juha Hämäläinen

Et ymmärrä lainkaan keistä tässä puhutaan. Kyse on ihmisistä, joilla on korkea tuottoaste. Pelkkä koulutus ei tee ihmisestä tuottavaa vaan jopa aivan päinvastoin. Kansakunta tarvitsee paitsi yrittäjiä niin myös työntekijöitä, joille on maksettava kunnollisia palkkoja heidän tuotoksensa takia. Hyviä tuotekehittäjiä, loistavia myynti-ihmisiä ja taitavia ihmisten johtajia sekä eri kulttuureita tuntevia verkostoituneita ihmisiä.

Heidän veroprosenttinsa on Suomessa herkästi 50% tuntumassa, vaikka palkat alhaisia. On ymmärrettävä, että Suomen palkkataso on kaukana länsimaiden kärjestä.

Palasin toissa vuonna saksalaisesta teknologiafirmasta Suomeen. Asiantuntijatason tehtävässä palkkani oli noin 12.000€ kuussa. Se oli aivan tavallinen ja vaatimaton ansio niissä piireissä. Verotuksessa palkasta sai vähentää hyvin erilaisia kuluja todellisten kustannusten mukaan, Suomessa ei mitään. Nettoansiot Suomessa ovat ala-arvoiset kustannustasoon nähden.

Olet täysin pihalla osaajien ja tuottavien yksilöiden tilanteesta. Hyvin moni heistä on vähintäänkin osan urastaan muualla, että saa maksettua talonsa ja isommat hankintansa ennen eläkeikää. Melkein kaikki tuntemani ovat olleet 5-30 vuotta ulkomailla tienaamassa oikeita palkkoja, joilla voi jäädä Suomessa eläkkeelle. Monelle on myös kertynyt ulkomaisia suoraan muualle maksettavia eläkkeitä, joita he eivät edes ilmoita täällä älyttömän veroasteen takia.

Jos kaikki toimisivat ajatustesi mukaan ja ryömisivät mamman viereen joka ilta ja tulisivat klo 16.10 bussilla kotiin niin Suomi olisi ollut konkurssissa jo aikaa sitten. Maailmalla paljon kulkevat ja asuvat suomalaiset ovat erinomaisen tarpeellisia Suomen vientiteollisuudelle ja hyvinvoinnille. Valtiotieteenmaisteri valtion virastossa neljän tonnin palkalla ei tätä tulosta tuota.

Pekka Nykänen

Valtion ei ole järkevää pienentää isoja eläkkeitä saavien työeläkkeitä, koska progressiivisen verotuksen kautta iso osa näistä eläkkeistä siirtyy valtion kassaan. Suurin hyätyjä olisi yksityinen eläkeyhtiö, jonka maksut pienenisivät.

Pasi Anttila

Se on helppoa. Budjettiesityksen mukaan suomi ottaa lisää velkaa karvan vaille 3mrd. Hallitus leikkaa yritystuet pois niin jäämme plussalle 1mrd jolla voidaan kuitata koulutus-säästöt ja jää 400milj. velkojen maksuun. Kerrankin budjetin tasapainottaminen tapahtuisi muulla kun köyhää ihmistä kurittamalla.

Juha Hämäläinen

Verotus on erittäin ankara jo tuloilla, joita länsimaissa pidetään muualla vaatimattomina. Ei tarvitse tienata kuin 10.000€ kuussa niin vero on lähes 47% ja jokaisesta lisäeurosta veroa menee 57%.

Englannissa, Saksassa, Pohjois-Italiassa, Ranskassa, Sveitsissä tai USAssa on kymppitonnin palkka aivan tavallinen koulutetulla asiantuntijalla, ei tarvitse olla edes esimiestehtävissä. Pienet pomot tienaavat 12-15 tuhatta euroa ja bonukset päälle.

Suomalaisten käsitykset hyvistä palkoista ovat todella alakantissa. Tämä tilanne on todella vaarallinen Suomen tulevaisuuden kannalta. Samoin palkkamaltista puhuminen. Tuottavuuden kasvu ei siirry työn tehneille enää vaan sijoittajien taskuihin. Unohdetaan, ettei sijoittamalla tule työt tehdyiksi eikä taloys kasvu, jollei ostovoima kasva kaikissa tuloryhmissä. Muutama lihotettu sijoittaja ei kuluta määräänsä enempää.

Jukka Lampinen

Nyt oli kylläkin puhe veroprosenteista, ei palkoista joita Suomessa ei kukaan tutkija saa.
Jos äly ei riitä aiheessa pysymiseen, ei pitäisi kommentoida.

Suomessa kohtuu palkan lisänä tulee ne hyvin korvaavat, ilmainen lasten hoito ja koulutus.
Ilmainen terveyden hoito ja vanhusten palvelut, unohtamatta turvallista elämää.
Usassa ilmiset elää, vartioiduissa aidatuissa keskitysleireissä.

Juha Hämäläinen

Ehkä ei sinun Jukka kannata nyt käydä älyäsi korostamaan muihin nähden ilman älyn mittausta puolueettomassa laitoksessa.

On niin, että osaaminen ja äly on muutakin kuin tutkijan hommaa. Tunnen tutkijoita, jotka tienaavat hyvin jopa Suomessa. Perheenjäsen näytti verokalenterin mukaan tienaavan yli 20 tonnia kuussa.

Mitä tulee Suomen sossusysteemiin niin sen edut ja haitat ovat tiedossa. Terveydenhoito on romuttumassa vauhdilla. Vanhusten hoito on täysin hunningolla. Vanhuksen kaikki tulot viedään, kun joutuu hoitokotiin, kyse ei mistään ilmaisesta palvelusta muuta kuin vähävaraisilla. Olen tässä neljän vanhuksen eloa katsonut ja kolme heistä haudassa nyt. Olen Suomen vanhustenhoidon asiantuntija kokemuksen kautta. Vanhuksia oli myös pakko käyttää yksityisissä hoidoissa. Olisivat jääneet muuten hoitojonoihin.

Sossusysteemin suurin taloudellinen etu on ilmainen koulutus. Tämän suurin haitta on taasen koulutettujen heikko tuottavuus erittäin monilla koulutusaloilla. Kunnianhimoa ei ole koulutuksen maksuttomuuden takia ja siksi tuotos jää heikoksi ja lopultakin myös palkat. Esitetään kuten sinä, että tutkijan palkat ovat annetut. Pötyä. Ansiokas tutkija jenkeissä tienaa satojatuhansia vuodessa. Tämä tarkoittaa, että hän on myös tuottanut merkittäviä tuloksia, muuten ei sellaisia palkkoja makseta.

Mikko Nummelin
Vastaus kommenttiin #17

Sohaisen vielä tätä mieliaihettani eli lukukausimaksuja, koska sen suhteen monet veronkevennyksiä haluavat ovat epäloogisia. Jos korkeiksi kivunneita lukukausimaksuja varten joutuu ottamaan isot opintolainat, jotka pitää maksaa takaisin korkoineen, miksi näillä opintolainakuluilla ei työelämässä ollessa olisi samantapaista tai jopa vielä pahempaa kielteistä kannustinvaikutusta kuin korkealla veroprogressiolla?

Petri Lahtinen

Karkea nyrkkisääntö on, että suomalainen bruttoansio on netto ulkomailla. Itselläni tämä ei ole tosin pitänyt paikkansa, ulkomainen nettoansioni on ollut joskus 2 X suomalainen bruttoansioni.

Suomessa yhdistyy melkein ainutlaatusesti heikot palkat, ankara verotus ja korkea kustannustaso kaikessa elämisessä.

Ilmaista lasten- ja vanhustenhoito on vain niille, jotka eivät muutenkaan maksa itse mitään elämisestään, vaan maksattavat sen muilla. Yleensä tämä väki löytyy vihervasemmistosta, hehän ovat kovaäänisimmin vaatimassa lisää veroja ja etuisuuksia. Eihän kukaan muu ole niin antelias, kuin se, jolla ei ole mitään annettavaa.

Parasta terveydenhoitoa olen tähän mennessä saanut juuri ulkomailla työskennelläni. Esimerkiksi suussani on loppuelämäni ajan korealaisen hammaslääkärin laittama kruunu poskihampaassa. Suomessa ei sellaisia tehdä kuin kalliilla yksityisellä hammaslääkärillä, johon harvalla työssäkäyvällä on verojen jälkeen varaa. Olenkin harkinnut hammashoitoa Unkarissa, unkarilainen työkaverini siitä minulle kertoi Norjassa asuessani.

Todennäköisesti lähden tästä muualle verottajaa karkuun, kun lapset ovat käyneet koulunsa ja päässeet omilleen. Ja kyllä --- ihan v-tuillakseni käytän kaikki tämänkaltaiset mahdollisuudet, kuten ilmaisen koulutuksen.

Kiinteistöveroa ihastellaan, koska "kiinteistöt eivät voi muuttaa maasta". Aika lyhytnäköistä: kiinteistö ei itse maksa senttiäkään veroja, vaan se joka sen omistaa. Aikaa myöten Suomeen jää rapakuntoisia kiinteistöjä, koska kukaan ei niitä viitsi verojen takia kunnostaa tai kohta edes omistaa. Silloin ollaan kai saavutettu sosialismissa yksi tavoite: asuintalot ja kaupungit muistuttavat ehtaa itäblokkia.

Mikko Nummelin

Jotkut näyttävät sokaistuvan sille, minkä suuruiset palkat ovat normaaleja. 10 000 € palkka on huomattavan korkea, jota hyvin harva saa ja jo siitä alle puoleen jäävä 4 000 € palkkakin on jo merkittävästi keskipalkkaa tai mediaanipalkkaa suurempi.

Jussi Koskinen

Talouden kasvu perustuu yritystoiminnan voittoihin ja työhön. Niistä se ostovoima lähtee.

Monet suomalaistaustaiset yritykset kuten Kone, Konecranes, Nokian Renkaat, Cargotec, Nokia, Huhtamäki kasvavat. Kasvu tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolella. Silloin hyöty globaalista taloudesta kerätään omistamalla, ei viennillä.

Vienti on edelleen tärkeää, mutta sen rinnalle on noussut omistaminen tapana saada rahaa Suomen rajojen sisäpuolelle. Nyt pörssiyrityksen voittoon kohdistuva henkilöomistajan verorasitus (yhteisövero + pääomavero) on noin 47 % nimellisestä tuotosta ja 57 % reaalisesta tuotosta.

Tarvitsemme kilpailukykyistä verotusta sekä osakkeidenomistajille että työntekijöille.

Erkki Halkka

Ihan vaan tiedoksi, että veroprosenttilaskurin mukaan 10 000 euron kuukausituloilla veroprosentti on 36%. Edes sadantuhanne euron kuukausituloilla ei täästä väittämääsi 47%:aan, vaan prosentti on silloin 46%.

Itse olen sitä mieltä että veroprogressiota tulisi jyrkentää, pieni- ja keskituloisten prossaa laskemalla ja meidän parempituloisten prossaa nostamalla. Maksaisin ihan mielelläni muutaman pykälän lisää veroja jos sillä saataisiin hieman kavennettua tuloeroja ja parannnettua heikkotuloisempien ostovoimaa. Olen myös aika vakuuttunut siitä että tästä seuraava kotimaisen talouden vilkastuminen toisi aika ison osan noista ylimääräistä veroista minulle takaisin lisääntyneinä duunikeikkoina. Lisäksi on mielestäni väärin että osinkotuloilla on työtä kevyempi verotus - olisi järkevää palata järjestelmään jossa kaikki tulot verotetaan samalla lailla.

Tuomas Sikander

Asessori on huolissaan lompakkonsa paksuudesta.
Suomalaisilla on jo nyt niin tyyriit herrat ettei välttämättömiin sos-kuluihin riitä massi.
Itsekkäät verorahoilla koulutetut akateemit liittoineen uhkaillen ja kiristämällä ulosmittasivat kansalta hyvinvoinnin.
._.

Tomi Rimpinen

Sinällään hyviä huomioita veroprofessorilta. Aikonee kuitenkin romuttaa listaamattomien osakeyhtiöiden verotusmallin. Soisi huomattavan että yrittäjä on yrittäjä eikä verrattavissa palkolliseen. Yrittäjänriski on olemassa ja verokannuste tulee siksi säilyttää

Mark Andersson

Ongelma ei ole progressiossa itsessään, sillä progressio iskee vain 8%:iin koko verokannasta. Ongelma on siinä, että loput 92 % verotuksesta on tasaveroa tai sen kaltaista, ja se, että progressio koskee vain työn verotusta.

Tilannetta voi purkaa vain siten että progressio laajennetaan koskemaan muutakin kuin palkkatyön verotusta. Silloin progressiota voitaisiin loiventaa, muuten ei.

Se politiikka, että työntekoa verotetaan ankarammin kuin työtä tekemättä tienattua tuloa, olisi enemmänkin rikospoliisin asia – ellei sitä olisi puliveivattu lailliseksi poliitikkojen toimesta.

Jussi Koskinen

Tasavero olisi sellainen, jossa jokainen maksaa saman määrän euroja. Jos veroprosentti on kaikille sama, se on suhteellinen vero: Veroja maksetaan suhteessa ansioihin ja se jo sellaisenaan verottaa kovemmin paljon ansaitsevaa.

Työtä tekemättä ei kukaan saa tuloja. Pääomakin on työllä ansaittu. Ja omistamiseen kuuluu suunnittelua, päätösten valmistelua ja päätöksiä kuten muuhunkin työhön.

Verojen kanssa on hyvä olla todellisuudentajuinen. Jos jotakin verottaa runsaasti, se pakenee tai jää kokonaan syntymättä. Ja koska vaurautta luovat vain omistaminen ja työ, niitä pitää verottaa erityisen matalasti.

Jussi Pistol

Ylikoulutetut luulee olevansa ne jotka suomea pitää pysytyssä, no, jos siivoajat lopettaa hommansa samoin kun esim roskakuskit, nuo jiisuksena itseään pitävät ylikoulutetut on kusessa korviaan myöten eivätkä tiedä miten elää elämäänsä sen jälkeen.

Pasi Salmi

Eipä sillä ole paljonkaan meriktystä, sillä tosiasiassa 5,5 miljoonan kansasta löytyy kansainvälisesti olevia huippuja 50-100 ihmistä ja heidän osaltaan on yksi hailee maksavatko he veroja -10 % 0% tai 15 % enemmän. Suurin osa korkeasti koulutetuista on keskimääräisiä eivätkä huippuja. Ja he, jotka ovat myös menestyvät siitäkin huolimatta vaikka olisi millaisia veroja. Ja olen jopa sitä mieltä, että 99 % työtätekevistä riippumatta koulutuksesta tai työstä tekevät sellaista työtä, jossa aivokapasitteetti ei ole koskaan tarvinnut täyttä tehoa käyttää vaan työnteko muistuttaa enemmänkin makkaratehtaan liukuhihnaa. Mutta pullistella voi niinkuin sammakko mutta tosiasiat ovat tosia silloinkin.

Jukka Mikkola

Kysymys ei ole enää pelkästään verotuksen progressiosta. Suomalaisten verotus on nyt saatu kaikilla osa-alueilla siihen pisteeseen, että sitä voisi verrata tönkkösuolattuun silliin sillitynnyrissä tai painekyllästettyyn lankkuun puupinossa. Enempää ei suolaa eikä kyllästysainetta mahdu enää kumpaankaan kohteeseen. Ajatellaanpa vaikka arvonlisäveroa. Valtio ottaa melkein asiasta kuin asiasta hinnoissa 24 %. Siis melkein neljänneksen. Tämä on mieletöntä. Vielä 1960-luvulla alv:n edeltäjä lvv oli vähän yli 10 %.

Tästä kaikesta huolimatta valtio velkaantuu edelleen kaiken aikaa. Velkaantumista lisää edelleen tämä mamu-invaasio. Loppua ei ole näkyvissä ennen kuin troikka tulee laittamaan asiat ”säädyllisille raiteille.” Äänestäjistä riippuvainen demokratiamme on siihen täysin hampaaton ja kykenemätön.

Mikko Räsänen

Kaikki puolueet ovat köyhien asialla. Heille on edullista pitää mahdollisimman suuri osa kansaa köyhänä. Sen vuoksi kaikki köyhyysrajan yläpuolella olevat maksavat koko lystin ja lisäksi köyhiksi pumpataan mahdollisimman paljon lisää porukkaa. Kukaan poliitikko ei kannusta puheissa eikä teoissa menestykseen, osaamiseen ja rikastumiseen. Se olisi kuitenkin välttämättömyys koko maan menestykselle. Meillä on kurjaliston diktatuuri, valitettavasti. Ihan vaan käytännön esimerkkinä: pudotin vapaaehtoisesti palkkaani 2000€/kk. Tuloksena oli, että saan nyt 450€ vähemmän rahaa plakkariin. Sama toisinpäin: jos saisin 2000€ palkankorotuksen, yhteiskunta ottaisi siitä yli 1500€. Reiluako? Ei minusta. Sen vuoksi tiputin vapaaehtoisesti bruttotuloa. Ihan vaan vi...kseni yhteiskunnalle.

Pentti Westerholm

Touko Aalto valmistautuu seuraavan hallituksen pääministeriksi .Heikki Niskakangas unohda koko juttu.Verotus tulee vain koventumaan .Sitä ihmettelen miksi ihmiset äänestävät Vihreitä etenkin ne henkilöt jotka tulevaisuudessa maksavat runsaasti veroja.Ehkä heistä on mukavaa olla verolistojen kärkipaikoilla.

Erkki Halkka

Niin no, minä maksan ainakin ihan mielelläni veroja. On fiksua laittaa rahaa yhteiseen laariin - veroeurojen hyötysuhde on aika mahtavan hyvä. Sillä saamme niin hyvää terveydenhoitoa, koulutusta kuin toimivaa infraa ja niin edespäin. Moisten hommaaminen kaupallisilta toimijoilta olisi pahimmillaan monta kertaa kalliimpaa. Lisäksi verorahoissa on se nasta puoli, että niistä valtaosa menee palkkoihin, sosiaaliturvaan jne., eli käytännössä ne palaavat suurelta osin kansalaisten ostovoimana takaisin yrityksille, lisäbisneksenä. Jos noin 20% työntekijöistä on julkisella töissä, se tarkoittaa samalla sitä että noin 20% kotimaan markkinoilla toimivien yritysten myynnistä itse asiassa maksetaan verovaroin.

Mikko Raatikainen

Jos kerranverot on liian suuret,niin lasketaan niitä mutta muutetaan lainsäädäntöä niin että isojenkin yritysten täytyy ne maksaa.
Nythän suomi menettää jonkun miljardin pelkästään suurten yritysten "agresssiiviseen verosuunnitteluun".

Näin pienemmät yritykset jotka ei pysty samanlaiseen "agressiiviseen suunnitteluun" saavat helpotusta verotukseen ja isot taas, jotka kiertää verotusta (laillisesti toki) joutuvat ottamaan osaa talkoisiin kuten muutkin.