Maanantai 18.12.2017

Juha Sipilän uudistukselle merkittävä vastavoima – Suomen suurimmat kaupungit

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.9.2017 19:31
Päivitetty: 
15.9.2017 19:54
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) vaatii, että maakuntien ja kuntien tehtäväjakoa vielä tarkastetaan.
|

Faktakulma

Kaikkiaan 2,9 miljoonaa ihmistä (52%) asuu Suomen 21 suurimmassa kaupungissa. Kuudessa suurimmassa kaupungissa asuu yhteensä 1,75 miljoonaa asukasta (31%).
 
Suurimpia kaupunkeja ovat:
Helsinki 639 222 as.
Espoo 276 087 as.
Tampere 228 942 as.
Vantaa 220 908 as.
Oulu 200 600 as.
Turku 187 637 as.
Jyväskylä 138 762 as.
Lahti 119 438 as.
Kuopio 117 407 as.
Kouvola 84 930 as.
Pori 84 848 as.
Joensuu 75 582 as.
Lappeenranta 72 561 as.
Hämeenlinna 67 685 as.
Vaasa 66 959 as.
Seinäjoki 62 257 as.
Rovaniemi 61 958 as.
Mikkeli 54 362 as.
Kotka 53 971 as.
Salo 53 418 as.
Porvoo 50 142 as.
Suuret kaupungit lähtevät haastamaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitusta sote- ja maakuntauudistuksessa.
 
Kuuden suurimman kaupungin johtajat ovat jo aiemmin kritisoineet uudistusta ja katsovat, ettei se huomioi suurten kaupunkien asemaa kasvun keskuksina eikä kaupungistumisen globaalia megatrendiä, kertoo Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) Uudelle Suomelle.
 
–Tämän kaupungistumisen merkitystä ja linjaa ei ole otettu huomioon tässä maakuntauudistuksessa. Kyllä se liittyy siihen, että me haluamme tässä nyt kantaa oman kortemme kekoon ja katsoa, voiko vielä jotain muuta tehdä kuin on suunniteltu – ja muulla tavalla.
 
Lisää vipuvartta keskusteluun kuusi suurinta on päättänyt hakea nyt kutsumaalla mukaan 15 seuraavaksi suurinta kaupunkia. Kutsut lähetti lopulta Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.), joka kertoi asiasta Helsingin Sanomissa
 
–Me olemme keskenämme puhuneet siitä, että pitäisi kutsua vähän isompi porukka kasaan ja käydä tätä keskustelua, Lyly kertoo.
 
–Nyt haastamme, onko tämä maakuntien vai kaupunkien Suomi.
 
Vapaavuori on julkisuudessa aiemmin kyseenalaistanut koko maakuntauudistuksen tarpeellisuuden eli tarvitaanko sitä ollenkaan.
 
–Se on hyvä kysymys ja varmasti sitä tässä C21:ssä käydään, Lyly myöntää.
 
Maakuntauudistuksesta sovittiin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen yhteydessä. Niiden perustaminen on ollut keskustan pitkäaikainen tavoite. Lyly huomauttaa, että suurimpien kaupunkien johdossa on myös keskustalaisia.
 
Kasvupalvelu-uudistus närästää
 
Kaupunkikuusikko – Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku – lähetti jo kesäkuussa yhteisen kirjeen, jossa ne vetosivat Sipilän hallitukseen, jotta sote- ja maakuntauudistus vietäisiin vielä uuteen harkintaan. Kritisoitavaa löytyi etenkin maakuntauudistuksesta. Kaupunkien mielestä mitään muita tehtäviä uusille maakunnille ei pidä sysätä kuin sote-asiat.
 
–Kaupunkien mielestä itsehallintoon perustuva maakuntahallinto voi olla perusteltu ainoastaan sote-uudistuksen toteuttamiseen, kirjeessä todetaan.
 
Erityisesti kaupungit kantavat huolta omista elinkeino- ja työllisyyspalveluiden eli niin kutsuttujen kasvupalvelujen tulevaisuudesta. Maakuntauudistuksen yhteydessä hallitus kaavailee toteutettavaksi kasvupalvelu-uudistusta, joka siirtäisi pääosan ELY-keskusten, TE-palveluiden sekä yrityspalveluiden tehtävistä maakunnille. Tehtävien siirtämisestä maakunnille työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut oman piirrosvideon.
 
 
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) esikunnasta korostetaan Uudelle Suomelle, että kasvupalvelulailla ei puututa kuntien tehtäviin, vaan ne voivat toimia työllisyys- ja elinvoimatehtävissä kuten nykyisinkin. Lisäksi ne voisivat tuottaa maakunnan tilaamia elinkeinopalveluita. Lopullista lakia viilataan vielä syksyn aikana.
 
Lyly katsoo, että nyt tulisi tarkkaa käydä läpi, mitkä tehtävät kuuluvat kunnille sekä kaupungeille ja mitkä maakunnille. 
 
–Koulutus, kasvu, elinkeinopolitiikkaan liittyvät asiat, jossa on työllisyys, yrityspalvelut ja nämä, ne pitäisi olla kuntien järjestämisvastuulla kaikki.
 
–Me olemme valmiita siihen, että sote-uudistus siellä maakunnassa on. Mutta sitten pitää miettiä, mitä muuta siellä voi olla: mitä kaupungit tai kunnat eivät voisi tehdä. 
 
Voiko valtiovalta edistää tai estää kaupungistumista?
 
–Varmaan voi yrittää, mutta luulen, että tämä on niin luonnollinen kehitys tämä kaupungistuminen. Ihmiset haluavat mennä palveluiden ääreen ja sinne missä ovat työpaikat. Tämä on nykytrendi. Siitä tämä kaupungistumisen Suomessakin johtuu.

Faktakulma

Kaikkiaan 2,9 miljoonaa ihmistä (52%) asuu Suomen 21 suurimmassa kaupungissa. Kuudessa suurimmassa kaupungissa asuu yhteensä 1,75 miljoonaa asukasta (31%).
 
Suurimpia kaupunkeja ovat:
Helsinki 639 222 as.
Espoo 276 087 as.
Tampere 228 942 as.
Vantaa 220 908 as.
Oulu 200 600 as.
Turku 187 637 as.
Jyväskylä 138 762 as.
Lahti 119 438 as.
Kuopio 117 407 as.
Kouvola 84 930 as.
Pori 84 848 as.
Joensuu 75 582 as.
Lappeenranta 72 561 as.
Hämeenlinna 67 685 as.
Vaasa 66 959 as.
Seinäjoki 62 257 as.
Rovaniemi 61 958 as.
Mikkeli 54 362 as.
Kotka 53 971 as.
Salo 53 418 as.
Porvoo 50 142 as.
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Minä kannatan kasvukeskus-ja kaupunki vetoisuutta. Vain siten pystytään koko maan kehitys ohjaamaan oikeaan suuntaan. Se on myös ilmaston ja ympäristön kannalta paras tiedossa oleva ratkaisu.
Pääasia on etteivät kaupungit sorru tuuli- tai biovloima utopiaan vaan alkavat sekä rakentaa kohtuuhintaisia normaalisti rakennettuja vuokra asuntoja paljon lisää ja tuottavat lämpönsä ja sähkönsä mahdollisimman rationaalilla stabiililla vloimalla kuten kaupunki sovelletulla ydin ja kaasu voimalla.

Kaupunkien kivi osaa olisi tiivistettävä ja rakennus korkeutta merkittävästi nostettava.
Olisi myös vihoviimein kehitettävä kaupunkilaisille pääasiassa sopiva maakaasukäyttöinen kevyt auto ja metaanille riittävät jakeluasemat sekä kivikylissä, että sopivin välein "luontaistalous alueella".

Oiva Luosujarvi

Kannatat siis elintasopakolaisuutta.
Maaseudulta tai pienistä taajamista kaupunkeihin muuttavat ovat samanlaisia elintasopakolaisia, kuin afrikkalaiset ovat euroopassa viime vuosina tulleet paremman elintason toivossa eurooppaan.

Elintasopakolaisia on myös veroparatiiseissa olevat firmat, koska pienin vero saa muuttamaan pääkonttorin veroparatiisiin ja vain omistajat hyötyvät pienistä veroista ja suurista tuloista.

Tavallinen ihminen ei ymmärrä miksi 150 neliön omakotitalo pienessä taajamassa hyvässä kunnossa ei vastaa arvoltaan edes yksiötä kerrostalossa isossa kaupungissa.
Syy on elintasopakolaisuus, koska firmoja ei rangaista keskittymisestä kaupunkeihin edes verotuksella.
Miksi afrikkaa autettan miljardeilla euroilla vuosittain, jotta ihmiset voisivat asua omilla asuinalueillaan eri puolilla afrikkaa ilman kaupunkien slummeihin muuttamista. Mutta samaan aikaan ei auteta Suomessa maaseudun elinvoimaisuutta vastaavasti?
En voi uskoa Suomen isojen kaupunkien olevan parempia paikkoja asua ja elää kuin maailmalla olevat isot kaupungit ovat.
Kaikissa isoissa kaupungeissa on huomattavat rikostilastot ja huumeongelmat pienituloisten alueella ja slummit kasvavat jatkuvasti.

Mikko Toivonen

Paha on ajatella muulla kuin kirjoittamalla tavallani siksi, että kun on koko lapsuutensa kasvanut sellutehtaan ja sahan välittömässä naapurissa, mutta kaupungissa ja sitten maailmalle lähdettyään koko elkämänsä monta kertaa Helsinkiä suuremmissa kivikylissä käytännössä kaikkialla maailmassa nähden samalla kuitenkin myös sen luonnon väärinkäytön ja hukkaamisen samoin kaikkialla maailmassa.

Suomessakin on ehtinyt olla siis kasvu ikänsä, osin siinä välissä ja sittemmin eläkkeellä. Kuitenkin niin että aina on asunut kivikylässä mutta joutunut virankin puolesta samaaan aikaan kulkemaan ympäri maaseutua ja näkemään sen väärinkäytön ja hyväksikäytön.

Se missä en ole koskaan asunut, enkä edes muista käyneeni muualla kuin arabimaissa on se 150 tai suurempi m2 omakotitalo. Maailmalla, niissä suurkaupungeissa olen aina asunut vuokra asunnoissa ja kaikkialla ilman ongelmia. Myös eräässä suurkaupungin lähiössä, missä oli 120000 asukastaarviolta noin 100 eri maasta ja missä olin ainoa eurooppalainen. Ei mitään ongelmia sielläkään; ei järjestys tai siisteys ongelmia.

Koko pitkä elämän ja maailman kokemukseni siis puoltaa hallittua maahantuloa ja maassa pitämistä sekä vuokra asumista suuressa mittakaavassa. Huonojakin paikkoja löytyy esimerkeiksi, mutta kaikissa niissä on yksi yhteinen nimittäjä eli hallitsematon maahantulo ja maassapito. Se heijastuu asumiseen ja myös vuokra asumiseen.
Maissa missä maahantulo työperäisellä pohjalla on hallittu ei juurikaan ongelmia ole siitäkään huolimatta että maahantulijoiden määrä ylittää alkuväestön määrän

Pasi Käyhkö

Mikko, olen samaa mieltä. Tämä nyky tilanne ei ota huomioon riittävästi kaupungistumista. Sehän tulee jatkumaan voimakkaana vielä vuosia. Vähintään noin 700 000 muuttajan verran. Tästä johtuen optimi sotealueiden määräkin on 5-7 aluetta. Samoin on maakuntien määrä jos niitä yleensä tarvitaan ollenkaan.

Pasi Anttila

Tässäkin on tavallaan kyse vaan kysynnän ja tarjonnan laista. En lähtisi tätä kehitystä estämäänkään, vaan antasin sen tapahtua omalla painollaan.

Mitä tulee tähän hallituksen maakunta ja sote soppaan sanoisin että tehtäis kerrankin niin kuin asiantuntijat esittävät. eli n. 5 maakunnalla. Tämä sote taitaa olla niin vaikeaselkoinen että luottaisin asiantuntijoihin.

Veikko Hintsanen

Ihmettelen suuresti mikäli Järvi Suomen kaupungit lähtevät laput silmillä Vapaavuoren Helsinki keskeisyyden jatkoon.

Nyt Vapaavuorikin on ilmeisesti tajunnut, että mikäli valtio alkaa vihdoin toteuttaa jo vuonna 2011 sovittua - EU liikennestrategiaa niin silloin Vuosaaren pitäminen maailman suurimpana matkustaja/ro/ro laiva satamana uhkaa loppu, kun Vuosaaren ja muitten rannikkokaupunkien satamaliikenteestä , jopa noin 30% on mahdollisuus siirtyä suoraliikenteeseen euroopan kanssa, kun rannikkosatamien nykyisiin takamaa alueisiin saadaan oma vesiliikenneverkko , robotisaatio, digitalisaatio -kestävän kehityksen mukaisesti vähentämään liikenteen päästöjä , vähentämään energian kulutusta ja pienentämään liikenneinfra kuluja pitkällä aikajaksolla . Samoin viime viikolla mainostetut satamatöihin etsityt 4000 aputyövoima voidaan jakaa järvi Suomeen Helsingin sijaan , kun liikenteen hoidon työtehtävät siirtyvät rannikkosatamien sijaan takamaa alueille. Kyse on noin 25-30 miljoonan vuotuisesta liikennemäärästä

Edellämainitun perusteella HS :n esittämä kaupunkien jako ristikkäisten etujen ajamisissa on seuraavanlainen , liikenne kehittämisen perusteella on selkeästi kaksi toisilleen vastakkaista kaupunkiryhmää joiden edut ovat nollasumma peliä jossa panoksena on alueen kehittämisen perustat, joiden kuntoon saannin jälkeen vasta asunto, työllisyys ja sosiaalipolitiikka voidaan rakentaa:

Rannikko /satamakaupungit ( 11 ) joista siirtyy ulkomaankauppa liikenne noin 30% Suomen kokonaismeriliikenteestä Järvi Suomen kaupunkeihin ( ja ovat siten puolustus asemassa)

Helsinki
Espoo
Vantaa
Oulu
Turku
Vaasa
Seinäjoki
Kotka
Salo
Porvoo
Pori

Järvi Suomen kaupungit ( 9 ) joihin on odotettavissa suuri maantieliikenteen vähentäminen josta johtuen jokaiseen kaupunkiin kehittyy (ja alueen tehtaille) täysin uudet logistiset (kestävän kehityksen mukaiset energiaa ja ilmastoa säästävät ) vesiliikenteeseen perustuvat suorat kuljetusyhteydet niin keski eurooppaan kuin itä länsi suunnassa koko Järvi – Suomeen ja rannikolle (itä suomi bio raaka-aine varasto )
Tampere
Jyväskylä
Lahti
Kuopio
Kouvola
Joensuu
Lappeenranta
Hämeenlinna
Mikkeli

Pohjois Suomen sisämaa kaupunki ( 1 ) jatkaa entiseen malliin raideliikenteen ollessa pääasiallinen raskaan liikenteen kuljetusväline rannikolle ja etelä suomeen .

Mikko Toivonen

Veikko!,
Vapaavuori tuskin on edes nähnyt unta siitä mistä sinä kirjoitat. Kaupunkivetoisuus ei kuitenkaan mitenkään estä noiden esimerkki listaamiesi ja muiden paikkojen aluekehitystä juuri niissä toimissa mitkä sinne luonnostaan sopivat.
Eihän Helsingissä, Turussa kukaan ajattele suuren sellutehtaan tekemistä tai suuren meijerin tai karjatilan luomista. No meijeri vielä voi toimia vaikka Hesassa mutta sitä bulkkikuljetusta vaativa tuotanto lähes poikkeuksetta siellä väljemmiksi jäävillä takamailla tai maaseutukeskuksissa.
On toki selvää jokaiselle kuljetusasioihin maailmanlaajuisesti ja rationaalisti perehtyneille, että maamme sisävesikuljetusten ja sisävesien meriyhteyksien helpohkokin synnyttäminen on laiminlyöty ja kuljetus toteutettu ilmastoa ja maanteitä-maastoja pahoin rasittavin tavoin.
Fakta kuitenkin on että kun enemmistö päättää niin maamme eturyhmä ajattelu on luonut systeemin missä rekoilla pöllytetään nokea ilmaan ja maanteitä kulutetaan vaikka vesikalustolla saasteita ja maastoa sekä teitä voitaisiin huomattavasti säästää vähentämättä tippaakaan työllisyysvaikutusta.
Tässä todellisuudessa paras ratkaisu on keskittää ehkä kymmeneen suureen kasvukeskukseen joissa jokaisessa olisi meidän oloissamme yli 200000 asukasta ja sitten luoda pienempiä maaseutu satelliitti keskuksia. Näin saadaan luomisvoimaa ja ympäristö sekä ilmasto saastetta parannettua, vaikka tilanne ei kaikille ideaali olisikaan.
Asiaa on mahdollista tarkastella uudelleen jos kansakunta todella päättäisi tehdä viisaan liikkeen ja avata vesireitit muualtakin kuin Saimaan kanavasta joko jälleenlastaussatamiin omalla rannikollamme tai Itämeren ja Pohjanmeren liikenteen jälleenlastaussatamissa. Sopivalla vesikalustolla minkä ekspertti ole olisi mahdollista tuo vesiliikenne yhdistäminen tuolla tavalla. Se mahdollistaisi uusien aitojen kasvu keskusten syntymisen alueille missä nyt on ”vain maalais kaupunkeja ja luonnon tuote teollisuus kaupunkeja”
Tähän on kuitenkin vielä pitkä matka ja ennen kuin se toteutuu sekä minä ensin ja sinä sitten kasvamme jo horsmaa.

Veikko Hintsanen

Mikko :
Hienoa että olet kanssani samaa mieltä siitä että sisävesi liikenne kannattaa ottaa harkittavana vaihtoehtona mukaan liikennepoliittisiin keskusteluihin (vihdoin?)
Kaksi asiaa kirjoituksessasi pistää silmään:
Kirjoitat;
”Eihän Helsingissä, Turussa kukaan ajattele suuren sellutehtaan tekemistä tai suuren meijerin tai karjatilan luomista”
Ei varmaankaan moni , mutta suuren sellutehtaan tekijä-omistaja -poliittinen lobbari, asuu ilmeisesti Helsingissä ja hän on ollut mukana tekemässä jo suunnitelmia silloin kun on ajateltu hyvin tarkkaan, jo vuosikymmeniä sitten sitä miten, hän tahtoo järjestelmän toimivan niin että kuljetukset tehdään optimaalisesti sellutehtaitten kokonaisuutta ajatellen
Ja vain siten on kyetty viemään hyvin pitkäjänteisesti poliittiset päätökset saman suunnitelman puitteissa.
Viimeinen selkeä suunnitelma alkoi näkyä julkisuuteen, kun päätettiin saman aikaisesti
a) Vuosaaren rakentamisesta(Suomi on Saari liikennemalli) ja
b) saman aikaisesti Kymi kanavan ja Järvi Suomen vesitieverkon rakentamiseksi tehdyn mallin hylkääminen poliittisen lobbauksen perusteella kokonaisuudessaan ( nearest port is best port malli) - molemmissa oli vaan kielenä nykyjärjestelmään siirtymiseksi metsäteollisuus
a) https://www.vtv.fi/files/968/152001Vuosaaren_satamahanke.pdf
b) http://vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/15.joulukuu/kyka5000.htm

Edelleen vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä alettiin varautua ja tehtiin Liikenneministeriön ja ELYn hallintamalli, jossa vesiteitten osalta romutettiin merenkulkuhallitus ja alueille jätettiin vain maanteitten kehittäminen ja ELY henkilöstö sille.
Tuloksena nykymallin valtion liikenne infran budjetoinnit, jossa maanteille (45%) ja raiteille(53%) panostetaan maamme liikenneinfra varoista juuri metsäteollisuuden sellutehtaitten kartelli hankinnan vahvistamiseksi niin, että vuoden 2007 KTM raportin no 16 sivulla 24 ilmaistu huoli metsäteollisuuden logistiikan monopoliasemasta ja sen murtumisen aiheuttamista ongelmista - ; se ei ole murtunut , vaan valtio (TEM-LMV )on toiminut kokonaisvaltaisesti ja selkeästi niin että metsäteollisuuden logistista monopoliasemaa on vahvistettu maantieliikenteen kaikkinaisella kehittämisellä.
mm 6.6.2013 annetulla asetuksella jolla kompensoitiin meriliikenteen rikkidirektiiviä maantieliikenteen kaluston akselipainoja nostamalla. – ei siten että kehitettäisiin sisämaan vesiliikennettä, jossa rikkivapaa poltto aine oli ollut jo kauan jokapäiväinen realiteetti.
vrt Ruotsi jossa uusimman tulevan kymmenvuotissuunnitelman mukaan maanteille panostetaan 20% liikenteen infra varoista ja raiteille 26%,

Toinen huomio koskee mainintaasi :
…”viisaan liikkeen ja avata vesireitit muualtakin kuin Saimaan kanavasta joko jälleen lastaussatamiin omalla rannikollamme tai Itämeren ja Pohjanmeren liikenteen jälleen lastaussatamissa.”
Ei kysymys ole konventionaalisesta tavoitteesta -Suomi on saari -liikennemallin jatkamisesta ja pelkästä Suomen sisämaan liikennemuutoksesta , vaan siitä että Järvi Suomen liikenne voi tapahtua -Kokemäenjoen,Kymijoen ja Vuoksen vesistö alueilta - suora liikenteenä euroopan joki alueelle ja itämeren ulkopuolelle- Pohjanmeren alueelle tulevien valtamerilaivojen konttiliikenteen hubien (Hampuri,Rotterdam,Antverpen jne..) kanssa ilman välilastauksia Suomalaisissa rannikkosatamissa. Tätä liikennettä meillä on vuosittain lähes 30 miljoonaa tonnia. Siitä on kyse ja se on niin iso potti Helsingin ja muitten rannikkokaupunkien menetettäväksi, että siitä ei kannattaisi(saisi ?) edes puhua… vaan jatkaa edelleen LVM:n strategialla etsien suuria otsikoita ja meteliä pitäen puhua Tallina tunneleista, raideliikenteen yksityistämisestä, rautateitten henkilöliikenteestä , liikenteen palveluista MaaSista , sähköautoista, digitalisaatiosta ja robotisaatiosta ; liikenteen vallankuomouksesta jne…. jolloin infran kohdistaminen ja määrärahojen nosto voidaan tehdä (ja on tehty ) ilman sille kuuluvaa puolueetonta yleisarvioita, jossa EU sovitut asiat ovat mukana.
Tämän , ylläolevan vaihtoehto mahdollisuuden kehittämisen on metsäteollisuus tahtonut ja onnistunut poliittisessa lobbauksessa muuttamaan LVM:ssä niin että tätä ei edes tutkita, suunnitella eikä oteta huomioon ,vaikka logistiikan kustannuksemme on todettu olevan kaksinkertaiset verrokkimaihin – mm Ruotsiin verraten.
mm Helsinki vaihtoehdon malli Äänekoski kuljetuksissa on maksanut veronmaksajille jo lähes miljardin kun katsotaan vuodesta 2009 mitä se kumulatiivisesti pitää sisällään. (löytyy valtion budjeteista)
180 miljoonaa euroa erityistukea liikenteen järjestämisiin (josta 12 miljoonaa Vuosaaren väylätöihin)
500 miljoonaa euroa -pois otettu sisävesiliikenteen infran kehittämisistä -ja siirretty raide ja maantieliikenteeseen . mikäli vertailuna pidetään sitä EU sopimusta että 10% liikenne infran kehittämisiin varatuista EU tuista on korvamerkitty sisävesiliikenteeseen.
220 miljoonaa euroa Ahon komitean mukaan metsäteollisuuden maantie ja raideliikenteen kehittämisiin (2009-2010)
280 miljoonaa euroa raide ja maantieliikenne terminaalien rakentaminen metsäteollisuuden raaka aineille

Veikko Hintsanen

lue yllä 30 % = sama kuin 30 miljoonaa tonnia Suomen kokonaisviennistä ja tuonnista merenkulun avulla.

Lue edelleen: Lyly oli tekemässä mm ex pääministeri Ahon kanssa Suomen liikennepolitiikan jatkoa keväällä julkistetussa visiossa vuodelle 2030 / ja on samalla takuumies nykyiselle liikennepoliittiselle tavoitteelle/

Kun vaihtoehtoinen malli tarkoittaa että kun Järvi Suomen vienti ja tuonti kokonaisuudessaan on vuosittain 25-30 miljoonaa tonnia joista vain noin hieman alle 1% hoidetaan Saimaan kanavan kautta , hoidettaisiin rannikkokaupunkien sijaan suoraan Järvi Suomen kaupungeista eurooppaan ja euroopan valtameriliikenne hubeihin(valtamerikontti alukset eivät mahdu tanskan siltojen alta suomeen)

Em lisäksi vesiliikenteeseen voidaan siirtää vähintään puolet metsäteollisuuden tonnikm määristä Järvi Suomen alueella (josta noin 80 miljoonaa tonnia kulkee pelkillä kuorma autoilla tällä hetkellä) EU tavoite on saada vähintään puolet raiteille ja vesille nykyistä maantieliikennettämme.

Ongelma on että on tehty EU liikennestrategian vastainen liikennepoliittinen tavoite ohjelma.(=selonteko) valtion toimesta, jota yritetään poliittisesti median ja rannikkokaupunkien avulla syöttää koko kansalle.

Mauri Gardin

Maakuntauudistuksen jälkeen maakuntajohtaja nousee pormestarin yläpuolelle ja kansanvalta toimii maakuntavaltuustojen kautta. Eihän tämä näytä sopivan Vapaavuorelle, joka on tottunut olemaan kukkona tunkiolla. Sipilän hallitus tekee suurta historiaa: vähentää reippaalla otteella tehotonta julkista byrokratiaa ja lisää kansanvaltaa. Sopii hyvin itsenäisyytemme 100.juhlavuoteen.

Mikko Toivonen

Maakunnat ovatkin täysin turha vallan kähmimis hanke ja himmeli joka ei mitään tehosta vaan hidastaa ja tekee kalliimmaksi. Mutta se on tukiaispuolue Kepulien Grande vision jolla he yrittävät sementoida muutenkin suhteettoman valtansa ja massin keruukykynsä tuottavilta kansalaisilta.
Ruotsin malli on hyvä. Minä vielä muuttaisin meikäläistä kuntajakoakin niin että kuntia olisi valtion lisäksi enimmillään 50 ja kaikki nykyisten kaupunkien ympärille koottuna.
Jos sitten jossain vaiheessa kompromissiä pitäisi neuvotella niin sen maksimiraja olisi se 5 aluehallintoa jotka nekin sitten suurimpien kaupunkien imuun koostettuna.

Olavi Nieminen

Onko tarkoitus, että Suomen rakenne on:
Kaupungit + yhtiöt + kunnat?
Mitä säästöä ja hyötyä syntyy kun kakkua jakaa nuo kolme?
Miksi kaupungit + kunnat eivät riitä, vaan tarvitaan lisäksi yhtiöt?
Maksavatko yhtiöt myös yhteiskunnan velkoja takaisin, kun taatusti valtion lainarahaa haluavat?

Veijo Mustonen

Taitaa tulla kuppikuntia kaupungeista,jotka hääräävät omaa etua
Tavoitellen.Helsinki muka ottamassa
Kaksisataatuhatta ulkomaalaista pakolaista muka kansainväliseksi kaupungiksi luku ja kirjoitus taidottomia
nuoria miehiä auttamalla.

Teemu Terava

Kun talouden ja teollisuuden rakenne muuttuu niin, että työvoimaa vapautuu, täytyy ihmisten hakea elantonsa jostain.
Kun maataloudesta vapautui merkittävästi väkeä pari sukupolvea takaperin, lähdettiin Suomesta joukolla Ruotsiin rakentamaan kansankotia.
Kun väkeä nyt vapautuu rakentamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, tekee Kepu kaikkensa jarruttaakseen kehittyviä kaupunkiseutuja ja pitääkseen ihmiset asuinsijoillaan työttöminä.
Suomen työllisyydestä uupuu 10%-yksikköä. Hyvinvointiyhteiskunnalla ei ole varaa säilyttää hyvinvointia tällä systeemillä.
Jotain tarttis tehdä.