Maanantai 18.12.2017

IV-olut tulee kauppaan? Kaksi vihreää paljasti tukensa – voi ratkaista täpärän äänestyksen

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.9.2017 18:04
  • Kuva: Tiina Somerpuro
    Kuva
    Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto kertoo Uudelle Suomelle kannattavansa prosenttirajan korotusta ja paljastaa myös mahdollisen oman esityksensä lakiuudistukseen liittyen. Arkistokuva.
|

Nelosoluen tuominen ruokakauppoihin vaikuttaisi olevan menossa läpi eduskunnassa oppositiokansanedustajien tuella. Lain käsittely alkaa huomenna tiistaina lähetekeskustelulla.

Alkoholilain kokonaisuudistusta käsitellään kahtena esityksenä, sillä hallitus ei päässyt sopuun siitä, voisiko nykyistä vahvempia alkoholijuomia myydä myös kaupoissa. Puolueet päätyivät lopulta malliin, jossa ensiksi äänestetään prosenttirajan nostamisesta omantunnon mukaan ja sen jälkeen yhtenä rintamana muun lakipaketin hyväksymisestä.

Hallituksen 106 kansanedustajasta 18 allekirjoitti vetoomuksen, jotta uudistuksessa ei esitettäisi prosenttirajan nostoa tai kauppojen valmistustaparajoitteesta luopumista. Prosenttirajan nostamisen taakse tarvittaisiin siis 12 oppositiokansanedustajan tuki. Perjantaina Uutissuomalaisen selvityksessä 10 perussuomalaista kansanedustajaa ilmoitti tukevansa esitystä ja nyt vihreissäkin jo kaksi kertoo aikovansa todennäköisesti tukea ehdotusta: näin Uudelle Suomelle kertovat eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtaja Olli-Poika Parviainen (vihr.) sekä puolueen presidenttiehdokas Pekka Haavisto (vihr.).

–Meillä vihreässä ryhmässä niin kuin ilmeisesti muissakin ryhmissä asia käsitellään omantunnon käsityksenä, Haavisto sanoo Uudelle Suomelle.

–Tässä tilavuusprosenttirajan nostossa olen varmaankin hallituksen esityksen takana, ellei sitten jotakin uutta valiokunta- tai eduskuntakeskustelussa ilmene, Haavisto jatkaa.

Prosenttikysymys jakaa vihreitä

Vihreissä kannat prosenttirajan nostamiseksi jakaantuvat. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen sanoo Uudelle Suomelle arvelevansa, että enemmistö ryhmästä on prosenttirajan nostoa vastaan. Hän kuitenkin huomauttaa, että aivan vastikään aiheesta ei ole käyty keskustelua.

–On molempia näkemyksiä. Luulen, että varmaan enemmistö on tämän nykyisen rajan kannalla, Mikkonen sanoo.

Mikkonen itse ei olisi valmis korottamaan prosenttirajaa. Myös kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) kertoo Uudelle Suomelle vastustavansa nelosoluen tuomista kauppoihin. Antero Vartia (vihr.) puolestaan kommentoi Uudelle Suomelle, ettei pidä ravintolan omistajana sopivana ottaa osaa julkiseen keskusteluun ennen äänestystä. Aiemmin keväällä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) allekirjoitti yhdessä 27 muun kansanedustajan kanssa vetoomuksen hallitukselle, jotta se ei esittäisi tilavuusprosenttirajan nostoa tai valmistustaparajoituksen poistamista, mikä sallisi niin sanottujen limuviinojen kuten gin long drinkien myymisen kaupoissa.

Prosenttirajaan kriittisesti suhtautuvia kansanedustajia on yhdistänyt huoli terveysvaikutuksista. Myös Haavisto pitää tärkeänä, että uudistuksen terveysvaikutuksia seurataan, mutta hän ei näe, että se pilaisi nuorten kohdalla näkyvää kulttuurimuutosta.

–Tässä on tapahtunut samaan aika kiinnostava asia, kun nuorten alkoholin käytössä on tapahtunut myönteinen muutos. Alkoholikeskeinen vapaa-ajanviettotapa on vähentynyt ja tämä on hyvin myönteistä. En usko, että se sillä romuttuisi, että kaupoissa on enemmän valikoimaa. Mutta täytyy pitää huolta tästä kansanterveysnäkökulmasta.

”Bulkkikalja edellä ei kannata mennä”

Olli-Poika Parviainen (vihr.) kertoo olevansa näillä näkymin hyväksymässä prosenttikorotuksen, mutta aikovansa käydä vielä lausunnot läpi. Hän sanoo olleensa johdonmukaisesti liberaali ”näissä kysymyksissä” ja huomauttaa, että alkoholiveron yleiskorotus kompensoi osaltaan prosenttirajan nostoa. Hänen mielestään lakiuudistuksia ei kannata tehdä ”bulkkikalja” edellä, eikä liikaa käyttävän vähemmistön ehdoilla pitäisi aina tehdä enemmistöä koskevaa lainsäädäntöä. Hän kuitenkin myöntää, että alkoholin saatavuuden helpottaminen saattaa lisätä kokonaiskulutusta, jos ihmiset vaihtavat juomansa hiukan vahvempiin, mutta tämä jää nähtäväksi.

–Itse katson, että ihmisellä tulee olla kuitenkin vapaus myös tarvittaessa päättää nautintoaineiden käytöstä, jos hän niin haluaa. Tietyllä tavalla jos lähdemme miettimään alkoholin saatavuuden rajoittamiskeskustelua, sittenhän päästään siihen keskusteluun, pitäisikö alkoholi kieltää kokonaan.

Parviainen moittii Suomen alkoholikeskustelua alarmismista eli hälyttävyyskeskeisyydestä.

–Vero-ohjaus on hyvä keino edistää kohtuukäyttöä. Keskioluen korvaaminen suoraan nelosella varmaan koskee joitakin, mutta ei mikään estä ketään juomasta nyt samaa alkoholimäärää ottamalla vain esimerkiksi yhden keskioluen enemmän. Terveysnäkökulmia ei pidä vähätellä, mutta mielestäni alarmismiin ei ole syytä.

Haavistolta tulossa oma esitys?

Krista Mikkosen mukaan prosenttirajaa ja valmistustaparajoitetta lukuun ottamatta vihreät on hyvin yksimielinen alkoholilain kokonaisuudistuksesta. Esimerkiksi pienpanimoiden ulosmyyntimahdollisuuden kaikki edustajat näkevät Mikkosen mukaan tervetulleena. Pekka Haavisto kertoo pitävänsä ”erittäin hyvänä”, että lakiuudistus sallii pienpanimoille ulosmyyntioikeuden.

–Tämä on minusta kiistattomasti positiivinen asia, kun katsoo tätä, mikä määrä näitä paikallisia panimoita on syntynyt ja miten ne tukevat paikallista yrittäjyyttä, Haavisto sanoo.

Hallituksen esityksen lisäksi eduskunta saa käsiteltäväkseen kansanedustajien Päivi Räsänen (kd.) ja Mikko Kärnä (kesk.) ehdotukset niin kolmosoluen siirtämisestä Alkoon kuin viinien tuomisesta kauppoihin. Haaviston mukaan ehdotukset kuvastavat, miten tunteikkaasti kansanedustajatkin asiaan suhtautuvat. Ja on hänellä itselläänkin yksi lisäys vielä mielessä.

–Ravintolat ja pubit eivät ole oikein vielä hiffanneet, että on sellaisia asiakkaita, jotka eivät alkoholipitoisuudesta välitä ja valikoimassa pitäisikin olla alkoholiton vaihtoehto aina, Haavisto sanoo.

Voisiko tästä tulla siis jopa velvoite?

–Kyllä Haavisto voisi esittää, että tästä tulisi jopa velvoite, että nollaoluet ja -siiderit olisivat aina tarjolla myös ravintoloissa. Se olisi itse asiassa erittäin hyvä asia tämän lainmuutoksen yhteydessä, Haavisto pohtii.

Uuden Suomen haastattelemat kansanedustajat ennustavat prosenttirajaäänestyksestä tiukkaa. Äänestyksen lopputulosta on heidän mukaansa vaikea arvioida.

LUE LISÄÄ:

Näin alkoholilaki muuttuu: 15 pääkohtaa

Jymy-yllätys eduskunnassa: IV-olut ja limuviina tulossa sittenkin kauppaan

Alkoholisovun erikoinen seuraus: Vastustajakin iloitsee – laimeneeko 5,5 % sittenkin?

Riemu repesi kokoomuksessa – Happy hour -kielto kumotaan, olutkarsinat poistuvat

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Mikä tahansa tämän äänestyksen tulos onkin niin toivottavasti lehdet julkaisevat kansanedustajien äänestystavan, jott jokainen äänestäjä tietää ketkä jarruttavat rationaalista, maailmanlaajuisesti hyväksi havaittua kehitystä eli keski-ja etelä eurooppalaista alkoholi yms. vapautta ja ketkä aiheuttavat kansakunnan pysähtyneisyyttä ja ali-kehittyneisyyttä ja pitävät nihilismin voimin valtakunna kivikaudessa ja eräänlaisessa uskovaisessa tyranniassa.

Antti Kostet

Eurooppalaisen vapaan alkoholikulttuurin rajoittamista haluavat voimat aikovat edelleen jatkaa nykyisen epäonnistuneen alkoholilainsäädäntömme mukaista kansalaisten nöyryyttämistä, kyttäystä, valvontaa sekä typerien ohjeiden noudattamista.

Arto Manninen

Lopettakaa se länkytys °eurooppalaisesta vapaudesta°. Norjalaisilla ja ruotsalaisilla melko samanlainen alkolainsäädäntö. Eikä ne koe olevansa ulkoeurooppalaisia. Jos nelosoluet ja limuviinat pannaan vähittäiskauppajakeluun, niin haitat lisääntyy, mm. työssäpoissasolot. Varmasti. Kuka täällä huutelijoista ottaa vastuun?

Mikko Toivonen

Niin kuin varmaan havaitsit tarkkaavaisuudessasi, niin minäkin ilmaisin sanantarkasti:
"keski,-ja eteläeurooppalaisen"

Se jätti tarkoituksella nihilistisen ja holhous fennoskandisen uskovaisen maailman omakseen.

Kansa on myös keski-, ja eteläeuroopassa sekä suurimmassa osassa muuta maailmaa ottanut vastuun jos se suinkin sen on nihilisteiltä takaisin saanut. Näin hyvällä käytöksellä ja meitä pidemmällä ja terveemmällä keski-iällä on kansa aina vapautensa palkinnut

Pasi Anttila

Eikös tästä uudistuksesta jäänyt yksi hölmöimmistä rajoitteista pois. ennen klo 9.00 ei edelleenkään saa alkoholia myydä? Kaupassa töissä olevana on inhottava "viilata pilkkua" ja sanoa asiakkaalle että pitää odottaa vielä minuutti...kun kärryssä on yksi olut.

Eenok Reenkeula

Arto Manninen, voisitko ystävällisesti antaa tietoa siitä, mistä lähteestä vakaa mielipiteesi on peräisin. Omat havaintoni, sekä empiiriset että muu lukemani, viittaavat toisaalle.

Alkuhan näyttää tältä:

- Vuonna 1932 kieltolain kumoamisen yhteydessä säädettiin tilapäiseksi tarkoitettu alkoholilaki siirtymiseksi normaalikäytäntöön.
- jo joskus 1960- luvulla seuraavana askeleena keskiolut tuli kauppoihin
- nyt, jo vuonna 2017 on ryhdytty kiistelemään jostakin puolen tai yhden prosentin viinamäärästä ..
Suomalaiskansallinen vauhti, siltä näyttää, eikö totta.

Että miksi näin. Mieleeni tulee ensimmäiseksi valtiontalous. Viinasta tuleva raha on näköjään houkutellut päättäjämme käyttämään voitavansa viinan mainostamiseen. Viina on taas päässyt heidän ansiostaan kaikkiin medioihin, tämä vähäpätöinen muiden muassa. Tulevaisuuden näkymät ovat loistavat. Ennen kuin meillä päästään Euroopassa normaaliin noin 80 prosenttiin, puolen tai yhden prosentin askelin, sinne vielä riittää matkaa, ja valtion mainosta piisaa!

Miksikökähän esimerkiksi Virossa tällaista turhaa vaahtoamista viinasta ei ole, vaan kansa elää elämäänsä tältä osin ilman hallitsijoitten huolenkantoa. No, ehkä tämä kysymys on Sinulle liian vaikea. Alkeisläksyksi voisin suositella vaikka tutustumista
http://nannystateindex.org/nanny-state-criteria-2017/

Tapio Mäkeläinen

Mikä helvetin limuviina? Mikä sen speksi on?
Viinassa on vähintään kolmekymmentä prossaa.
Mua sit ärsyttää toi sana. Ja lonkku ei ole mikään limuviina.

Mennään baltiaan. Nelos pint kipsassa 90 snt ja ainoat juopot kadulla just niitä swedupettereitä.

Arto Savolainen

Nykyinen alkoholipoliikka lisää juomista.. tuodaan/ tilataan isoja lasteja kotia joten alkoholia on koko ajan saatavilla. Europpalaisen mallin mukaan voi hakea pullon silloin kun tuntuu siltä ja verotkin jää suomeen. Laiton päihde on nykyään halvempaa ostaa kuin laillinen. Kiitos siitä kuuluu holhousyhteiskuntaa kannattaville.

Harri Kovala

Minä tilaan viinit ulkomailta, en sen takia, että se olisi halvempaa, vaan sen takia, että saa hyviä ja erinomaisia viineja jo noin 40 € hintaan. Alkon valikoimat ovat onneton sekoitus huonojen tuottajien sekä huonojen vuosikertojen viinejä.

Mikko Toivonen

Laskin tuossa huviksen päivittäiskulutukseni noin 40% alkoholina tämän vuoden aikana tähän asti. Se on 5 millilitraa päivässä eli noin kymmenensosa yhdestä ravintolapaukusta.

Olutta siinä ei ole laisinkaan kun en kuulu oluenjuojiin. Pienestä kulutuksesta huolimatta minulla on kyllä kunnon baarikaappi monipuolisella sisällöllä ja määrällä. Se on siinä niinkuin silmäniloksi ja satunnaiseen juhlapaukkuun.

Kaiken sen käyn kuitenkin hakemassa ulkomailta ihan periaatteen vuoksi siksi, että on ilo liikkua vapaassa kaupassa katselemassa sen valikoimia ja hintoja. Sitäpaitsi saksalaisetkin tiesivät aina että jos syö schweinehaxea niin se on kolesterolin kontrolloimiseksi aiheellista huuhdella parilla kornilla tai doppelkornilla alas (Koskenkorvan ja Wodkun tasoisia kirkkaita alkoholijuomia)

Jukka Lampinen

Nuorista on jo kasvanut järkeviä viinan käyttäjiä, humalahakuinen juominen on vähentynyt ja myös holistien alkoholi kuolemat on vähentyneet.
Yhä enemmän, perheissä juodaan viiniä ruokailun yhteydessä, ilman estoista asennetta.

Jos olemme rehellisiä itsellemme, niin meidän on myönnettävä että lakien lieventäminen on muuttanut omaakin asennettamme alkoholiin järkevämmäksi.
Viinasta ei kannata tehdä numeroa, kun teemme siitä tavallisen arkisen asian, ongelmatkin vähenee huomattavasti.