Sunnuntai 17.12.2017

”Tämä viesti on otettava vakavasti” – Nuorilta huolestuttava arvio Suomen turvallisuudesta

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.9.2017 10:16
Päivitetty: 
19.9.2017 10:37
  • Kuva: Ilkka Laitinen / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Professori Jarno Limnell pitää nuorten lähettämää viestiä huolestuttavana. Nuolta klikkaamalla pääset kaaviokuvaan, joka kertoo nuorten näkemyksistä.
  • Kuva: Kuvakaappaus kirjasta Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus
    Kuva
    Kirjasta löytyvä kaavio kertoo, kuinka nuoret eri puolilla Suomea arvioivat turvallisuuden heikentyvän seuraavan 10 vuoden aikana.
|

Turvattomuus on hiljalleen tunkeutumassa suomalaisnuorten elinpiiriin, kerrotaan tuoreessa selvityskirjassa. Kirjan tekijät, professorit Jarno Limnéll ja Jari Rantapelkonen, pitävät nuorten lähettämää viestiä vakavana ja huolestuttavana.

Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus -kirjan (Docendo) perustana on kesällä 2016 toteutettu ryhmätutkimus, johon on haastateltu 19–36-vuotiaita suomalaisia eri puolilta maata. Nuoret aikuiset arvioivat niin henkilökohtaisen turvallisuutensa kuin Suomenkin turvallisuuden heikentyvän seuraavan kymmenen vuoden aikana. Nuoria eri puolilla maata pelottavat ja huolestuttavat eri tekijät, mutta yhteistä kaikille alueille on turvallisuususkon heikentyminen.

– Tätä arviota on pidettävä merkittävänä ja huolestuttavana nuorten viestinä. Viesti on otettava vakavasti, professorit toteavat kirjassaan.

Professorit huomauttavat, että nuorten aikuisten turvallisuus- tai turvattomuuspuhe poikkeaa selkeästi virallisesta versiosta. Niin sanotussa virallisessa turvallisuuspuheessa uhkat tulevat Suomen ulkopuolelta, etupäässä sotilaallisina uhkina, mutta nuoret aikuiset näkevät uhkan tulevan yhteiskunnan sisältä. Nuoret eivät koe, että Suomea uhattaisiin sotilaallisesti.

– Nuorten turvattomuuden kokemukset eivät nouse ulkoisista uhkista vaan ensisijaisesti suomalaisen yhteiskunnan sisältä, kirjassa todetaan.

– Nuorten turvallisuuspuheessa korostuvat ihmisen arjesta kumpuavat kokemukset. Tutkimukseemme osallistuneille nuorilla, asuinpaikasta riippumatta, keskeisin omaan turvallisuuteen vaikuttava huoli on oma taloudellinen toimeentulo ja oman lähipiirin turvallisuuskokemukset.

Lisäksi virallisella Suomella on yksi yhteinen käsitys turvallisuusuhkista, ”kun taas nuorilla uhkakirjo on sirpaloitunut”.

”Nuoret eivät luota Suomen poliittisen johdon kykyyn viitoittaa turvallisempaa Suomen tulevaisuutta”

– Tämän tutkimuksen yksi merkittävimmistä (ja meille tutkijoille yllättävimmistä) johtopäätöksistä on se, miten eri tavoin turvallisuus ja uhkat näyttäytyvät nuorille riippuen siitä, missä päin Suomea nuori asuu, professorit kirjoittavat.

Henkilökohtaisen turvallisuuden arvioidaan heikentyvän voimallisimmin Pohjois­-Suomessa, kun taas Suomen turvallisuuden arvioidaan heikentyvän voimakkaimmin pääkaupunkiseudulla ja Itä­-Suomessa asuvien nuorten keskuudessa. Kyse ei ole siitä, tapahtuuko näin objektiivisesti eli todellisuudessa, vaan kyse on mielikuvista.

Pohjois-­Suomessa huolestuttavat taloudelliset uhkat ja päättäjien keskittyminen kansainvälisiin asioihin. Itä­-Suomessa Venäjää pidetään uhkana, kun taas pääkaupunkiseudulla näin ei koeta. Länsi­-Suomessa maahanmuuttoa pidetään huolestuttavampana kuin muualla Suomessa asuvien nuorten keskuudessa. Pääkaupunkiseudulla uhkaksi koetaan polarisaatio ja väestön jakautuminen. Muun muassa oikeistolaisen politiikan pelätään aiheuttavan eriarvoistumista ja tämän turvallisuusuhkia.

– Huolestuttavinta on se, että nuoret näkevät turvattomuuden vain lisääntyvän tulevina vuosia. Nuoret eivät luota Suomen poliittisen johdon kykyyn viitoittaa turvallisempaa Suomen tulevaisuutta, professorit toteavat.

Nuoret myös pelkäävät Suomen jäävän muun maailman ”puristuksiin”. Suomella katsotaan olevan varsin vähän vaikutusmahdollisuuksia oman asemansa säilyttämiseen suurvaltojen hallinnoimassa maailmanpolitiikassa.

Yksi nuorten haastatteluissa esiin nouseva, yhteiskunnan ”sisällä” oleva uhka on maahanmuutto. Monissa professoreiden esiin nostamissa haastattelusitaateissa arvioidaan perinteisen suomalaisen yhteiskunnan rapautumisesta samansuuntaisesti kuin seuraavassa esimerkissä: ”suomalaisuus on häviämässä, kulttuurit sekoittuvat”, eräs haastateltu sanoo.

Maahanmuuttopolitiikan nähdään syventävän kansan kahtiajakautumista. Moni nuori nosti esiin maahanmuuttajien kotouttamisen tärkeyden tulevaisuudessa, professorit kertovat.

– Olosuhteiden pakosta johtuva maahanmuutto varmaan jatkuu tulevaisuudessakin. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta, helppo maa myydä mielikuvilla siitä, että täällä kaikki on hyvin, eräs nuori sanoi haastattelussa arvioiden maahanmuuton jatkuvan väistämättä.

Tutkijoiden mukaan etenkin viime vuodet ovat olleet omiaan heikentämään uskoa tulevaisuuteen ja turvallisuuteen: viimeisimpinä eurooppalaisina konflikteina on käyty sotaa Ukrainassa, koettu terrori-iskuja Euroopassa, luettu jengisodista ruotsalaisissa lähiöissä ja ihmetelty someraivoa internetissä.

Kaikki eivät silti synkistele. Osa nuorista, voimakkaimmin Pohjois-Suomessa, näkevät, että Suomella on mahdollisuus olla maailmanlaajuinen edelläkävijä monessa asiassa, professorit havainnoivat.

Miten arvioit Suomen turvallisuuden kehittyvän seuraavan 10 vuoden aikana?

Heikentyy selvästi
85% (1474 ääntä)
Voi heikentyä
10% (169 ääntä)
Pysyy entisellään, Suomi on turvallinen
3% (58 ääntä)
Parantuu
1% (23 ääntä)
Ei kiinnosta
1% (19 ääntä)
Ääniä yhteensä: 1726
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Väinö Hirvelä

Nimenomaan. Pelkkä maahanmuuttaja / paperiton jako on täysin arvoton, koska se asettaa samalle linjalle Saksasta samasta kulttuuripiiristä tulleen työnperässä muuttaneen insinöörin ja jostain leiriltä napatun läpsyttelijän, joka ei kuukausienkaan koulutuksen jälkeen osaa edes aakkoksia. ( lähde: https://www.suomenuutiset.fi/vastaanottokeskuksessa-tyoskenteleva-opetta... )

Jos uhkakuviin kuuluu, että taloudessa menee huonosti kun noin 90% maahanmuuttajista on työttöminä.
Puhumattakaan rikos ja terrorismi tilastoista.

Markus Marttunen

Kuitenkin yleisimmin Suomessa rikoksista epäillyn ulkomaalaisen kansalaisuus on Viro tai Venäjä. Ainakin Tilastokeskuksen mukaan.

Lisäksi vanhoillisena pidetyistä muslimimaista muuttaneiden maahanmuuttajien rikollisuudella on paljonkin eroavaisuuksia, eli esimerkiksi Irakista muuttava on huomattavasti useammin epäiltynä rikoksesta Suomessa kuin vaikkapa Iranista, Pakistanista tai Syyriasta tullut henkilö. En siis vetäisi ihan suoraa yhtäläisyysmerkkiä rikollisuuden ja vanhoillisen muslimitaustan omaavien välille.

Nämä tiedot siis kaivettu googlella tilastokeskuksen tietokannasta.

Jouni Borgman

Eiköhän johtopäätöksen voi tässä vaiheessa voi jo huoletta vetää. Suomen kaltaisille kulttuurisesti ja geneettisesti omaleimaisille alueille ei ole uudessa maailmanjärjestyksessä sijaa. Siksi tämmöisistä välihuudoista on tullut aivan turhia, koska kehitystä johdetaan tiettyyn suuntaan tietoisesti. Suomen ja suomalaisten kohtaloa EU:ssa voi verrata suomensukuisten kansojen kohtaloon Neuvostoliitossa olkoonkin, että väestönsiirrot ja näännyttämiset tapahtuvat hienovaraisesti, ikään kuin vahingossa tai itsestään.
NL:n kansanmurhatkin toteutettiin ikään kuin vahingossa, sillä suurin osa ihmisistä kuoli pitkien rautatie-kuljetusten aikana. Ilmeisesti kuljetusten aikainen väestön huolto oli Suurelta Byrokratialta jäänyt huomaamatta. Ehkä se ei ollutkaan kenenkään vastuulla, ja väestöä menehtyi enemmän kuin oli arvioitu, mutta lopputulos ei ainakaan Stalinia paljon harmittanut.

Gun-May Arffman

Tästä lauseesta olisin erityisen huolissani: ”Nuoret eivät luota Suomen poliittisen johdon kykyyn viitoittaa turvallisempaa Suomen tulevaisuutta”.

Mitä teemme ylipäätään poliittisella järjestelmällä jos ihmisten luotto siihen menee täysin. Tämä hallitus, joka on pystyssä muutaman tyypin keskinäisellä sopimuksella, ei ole omiaan parantamaan demokratian olemassaoloa. Lisäksi Suomi neitoa on 2015 lähtien massasiirtolaisuudella raiskattu kuin vierasta sikaa ja joka on suurin syy nykyiseen sisäiseen uhkaan ja turvattomuuteen. Mitkään kotoutukset eivät tule riittämään, kun ihmisiä tulee hallitsemattomasti maista, joissa uskotaan vielä taikakaluihin ja poppamiehiin. Surullista katsoa, kuinka kehittynyt ja sivistynyt Suomi ajetaan romahdukseen.

Juha Hämäläinen

Kyllä kaikki massamuutro on ongelma riippumatta onko tulijoilla papereita tai ei. En usko suomalaisten haluavan maastaan täyteen tungettua kymmenien miljoonien kotimaata. Muu Eurooppa on jo pilannut luontonsa liian suurella väestöllä. Väestön määrää ja siirtolaisuutta on suunniteltava sadan vuoden jänteellä ja mietittävä mikä maa jätetään tuleville polville. Sama koskee koko Eurooppaa. Yksi vaalikausi tai muutama vuosi ei ole mikään pohja tällaisen miettimiselle. Siksi kehitysmaat ovat nykyisessä jamassaan. Elävät päivä kerrallaan.

Oiva Luosujarvi

Turvapaikanhakija voi tehdä töitä ilman työlupaa ja moni kantasuomalainen on samaan aikaan työtön.
Turvapaikanhakija saa asunnon haluamastaan kaupungista ilmaiseksi vuosien ajaksi saadessaan turvapaikan ja kantasuomalainen nuori jonottaa vuosia turhaan vuokra-asuntoa samasta kaupungista.
Turvapaikanhakija saa ilmaiseksi opiskelun, asunnon, terveydenhuollon, hammashoidon, huonekalut...
Suomalainen nuori joutuu ottamaan velkaa, jotta saa perusasiat itselleen hankittua ja yleensä tavarat on ostettava kirpputoreilta käytettynä.
Suomalainen nuori ei pääse yliopistoihin Suomessa, koska yli 30 % opiskelijoista ovat ulkomaalaisia ja etuoikeutettuja kantaväestöön verrattuna.
yms. yms.

Veijo Murtomäki

Kun meillä rummutetaan etenkin iltapäivälehdissä koko ajan Venäjän uhkaa, tosiasioista huolimatta, niin nuoret saattavat pelästyä. Luulisin silti, että itäsuomalaiset ymmärtävät hyötyvänsä venäläisistä turisteista ja ostajista. Mielikuvia saa kyllä kaivattua helposti monenlaisilla johdattelevilla kysymyksillä: esim. tyyliin "onko Venäjän uhka mielestäsi lisääntynyt?" Epäilen, että moni vastaa: kyllä. Jollain toisella kysymyksellä voi saada toisenlaisen vastauksen.

Marjatta Marttila

Artikkelin antaa ymmärtää ja korostaa nuorison olevan huolissaan Suomen turvallisuudesta. Entä ikäihmiset? Eikö heidän tuntojaan arvosteta tai ne ei ylitä uutiskynnystä? Itse kuulun ikäihmisiin ja olen viime aikoina joutunut esim metrossa asiaottoman arvostelun kohteeksi eikä mielipidettään esittänyt kuulunut kantasuomalaisiin. Huomautukseen olen saanut vastaukseksi rasistin leiman.