Lauantai 16.12.2017

Valtio ei maksa ”taloustieteen huippuyksikköä” budjetista – laskun kuittaavat yliopistot ja keskuspankki

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.9.2017 11:59
Päivitetty: 
19.9.2017 14:06
  • Kuva: Wikimedia Commons / Mahlum
    Kuva
    Suomen Pankki osallistuu uuden taloustutkimuksen huippuyksikön rahoitukseen.
|

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) tiistaina esittelemä uusi taloustieteen huippuyksikkö on tarkoitus saada käyntiin ilman valtion lisärahoitusta.

Valtion ensi vuoden budjetissa ei ole varattu hankkeelle rahoitusta, eikä sitä ole luvassa jatkossakaan. Tutkimuslaitoksen maksajiksi ovat ilmoittautuneet Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto sekä Suomen Pankki ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.

Valtio aikoo sen sijaan antaa Suomen Akatemialle ensi vuonna 25 miljoonaa euroa ”lippulaiva-tutkimuskeskittymien” toteuttamiseen. Rahoituksen jatkamisesta näille lippulaivoille vuonna 2019 on myös sovittu keväällä tehdyssä julkisen talouden suunnitelmassa.

Lue lisää: Juha Sipilä paljasti ”talouden huippuhankkeen”: Suomeen uusi taloustieteen kärkiyksikkö

Lippulaivat perustetaan opetusministeriön tiedotteen mukaan ”yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteyteen”.

Valtion koulutuspoliittisista panostuksista ministeriö nostaa tiedotteessaan esiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen sekä pienituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksujen alentamisen. Sisaralennus on tarkoitus nostaa 50 prosenttiin. Alennusten kustannusvaikutus on noin 70 miljoonaa euroa, jotka valtio lupaa korvata kunnille.

Hallitus lupaa myös käynnistää kokeilun ”viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhteistyössä kuntien kanssa”. Kokeilun hinnasta ei ole tietoa.

Ammatilliseen koulutukseen hallitus esittää ensi vuodelle 50,7 miljoonan euron eli noin yhdeksän prosentin lisärahoitusta, jolla on määrä toteuttaa ammattikoulutuksen uudistus. Ammatillisen koulutuksen kokonaismenot valtion ensi vuoden budjetissa ovat 808 miljoonaa.

Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen valtio esittää yhteensä 3,3 miljardia euroa. Erillisistä kehityshankkeista opetusministeriö nostaa esiin mm. ”varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämisen”, johon sijoitetaan viisi miljoonaa euroa.

Datahallinnon kehittämiseen valtio sijoittaa 12 miljoonaa euroa. Tämän ohjelman tarkoitus on vahvistaa tekoälyyn liittyvää tutkimusta. Myös opettajankoulutusta kehitetään, ensi vuonna 23 miljoonalla eurolla.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen pääomitukseen valtio esittää 70 miljoonaa euroa.

Kulttuurille ja taiteelle valtio ohjaa ensi vuonna 457 miljoonaa euroa, josta rahapelituottoja on 244,3 miljoonaa. Valtio haluaa muuttaa taiderahojen jakoperusteita siten, että niitä voidaan jakaa myös sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettäviin palveluihin kuten taideterapiaan.

Hallitus sijoittaa lupaustensa mukaisesti rahaa myös saadakseen kaikki lapset liikkumaan vähintään tunnin päivässä. Tähän hankkeeseen sijoitetaan seitsemän miljoonaa euroa.

Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien koulutusta ja sopeuttamista opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo edistää ensi vuonna 8,1 miljoonalla eurolla.

Lähde: Talouselämä

Päivitys klo 14.05: Täsmennetty otsikkoa vastaamaan sitä, että myös yliopistot ja muut rahoittajalaitokset ovat valtion osia. Aiemmin otsikko totesi, että valtio ei maksa uudesta yksiköstä mitään.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Harri Tapani

"laskun kuittaavat yliopistot ja keskuspankki"

Tiedä sitten olenko väärässä tai luinko jotain väärin otsikosta, mutta eikö se ole hieman ristiriidassa EU:n Lissabonin sopimuksen ja keskuspankkirahoituksen kiellon kanssa...

"se on ristiriidassa Lissabonin Sopimuksen 123 EU: n artiklan kanssa, joka kieltää valtion menojen rahoittamisen keskuspankkirahoituksella ja voi aiheuttaa kiistan Euroopan unionin tuomioistuimessa[9]."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansanvaltainen_keskuspankkirahoitus

Kunhan kysyn.

Harri Tapani

Keskuspankin tehtävät kuvataan pankin sivuilla, samoin julkisen rahoituksen kielto.

Laki Suomen Pankista 27.3.1998/214

6 §
Julkisen rahoituksen kielto

Suomen Pankki ei saa antaa luottoa Euroopan unionin toimielimille tai laitoksille, Euroopan unionin jäsenvaltiolle, sen alueelliselle, paikalliselle tai muulle viranomaiselle taikka muulle julkisyhteisölle.
...

Tehtävät

Suomen Pankin tehtävänä on toteuttaa osaltaan Euroopan keskuspankin neuvoston määrittelemää rahapolitiikkaa.

Suomen Pankin tehtävänä on myös:

1) huolehtia osaltaan rahahuollosta ja setelien liikkeeseen laskemisesta;

2) huolehtia osaltaan valuuttavarannon hallussapidosta ja hoidosta;

3) huolehtia osaltaan maksu- ja muun rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta sekä osallistua sen kehittämiseen;

4) huolehtia toimintansa kannalta tarpeellisten tilastojen laatimisesta ja julkaisemisesta.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980214

Joidenkin mielestä julkisen rahoituksen kielto on ongelma joka aiheuttaa valtion velkaantumista, toisten taas ovat aivan päin vastaista mieltä ja näkevät että jos pankki voisi rahoittaa julkisia menoja/valtiota, se aiheuttaisi inflaatiota ns. Zimbabwe ilmiön...

Valtio voi tietenkin rahoittaa Yliopistoja jne. keräämillään veroilla ja muilla tuloilla, mutta ei keskuspankkirahoituksella, sen Euroopan unionin sopimukset kieltävät.