Maanantai 18.12.2017

Näkökulma: Aamulehden kielihaaste – Uudelta Suomelta oma linjaus

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.9.2017 18:35
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kuvassa eduskunnan puhemiehistö. Puhemies Maria Lohela (sin.), 1. varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) ja 2. varapuhemies Arto Satonen (kok.). Aamulehti luopui puhemies-sanasta. Uusi Suomi ei ole yhtä jyrkkä.
|

Tamperelainen Aamulehti teki palveluksen tasa-arvolle nostamalla esiin mies-päätteiset tehtävänimikkeet, joiden käyttäminen ohjaa ajatteluamme. Lehti valitsi vastaavan päätoimittajansa Jouko Jokisen johdolla linjan, jonka mukaan se ottaa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit.

Uudessa Suomessa Aamulehden avaus on herättänyt keskustelua, kuten varmaan lähes kaikissa suomalaisissa laatumedioissa. Peruslähtökohtaa pidämme US:ssa hyvänä: sukupuolittuneesta kielestä on hyvä päästä eroon.

Samaan aikaan haluamme näkemyksenämme korostaa, että käytetyn kielen on oltava ymmärrettävää.

Kerrataan vielä Aamulehden linjauksen pääkohdat suoraan pääkirjoituksesta Lue tästä koko Aamulehden kohua nostattanut pääkirjoitus. Olen numeroinut Aamulehden avaukset ja pannut sopivaksi katsomaani järjestykseen. Uuden Suomen näkemyksen olen laittanut heti kunkin kohdan alle.

1. ”Terveyssisar” on onneksi kadonnut käytöstä, lehtimiehen korvaa toimittaja ja lakimiehen juristi. Samaa tietä joutavat mennä ainakin esimiehet, luottamusmiehet, virkamiehet, lautamiehet, palomiehet ja puhemiehet”.

US: ”Terveyssisar” on korvattu terveydenhoitajalla ja hyvä niin. Lehtimiehen voi hyvin korvata toimittaja ja lakimiehen juristi, kuten on jo käytännössä käynyt. Esimies voi hyvin olla pomo, päällikkö tai mainiolta kuulostava uudissana lähijohtaja, kuten muuan Aamulehden lukija on ehdottanut. Lue muut lukijoiden ehdotukset täältä Aamulehdestä. Luottamusmies on paremmin luottamushenkilö ja lautamies maallikkotuomari (ovat jo käytössä). Virkamies on vaikea korvata yhtä ymmärrettävällä termillä, joten emme ole siitä heti luopumassa. Aamulehden lukijan ehdottama viranhaltija, jota myös jonkin verran joissain yhteyksissä käytetään, ei tosin ole huono. Palomies on myös vaikea korvata niin, että lukijat heti ymmärtäisivät, mistä ammattikunnasta uutistekstissä puhutaan. Puhemiehestä esitän Uuden Suomen näkemystä vähän alempana.

2. Pääluottamusmies voi hyvin olla henkilöstön tai työntekijöiden edustaja. Asiamies on edustaja. Lautamies on maallikkotuomari, palomies pelastaja ja uskottu mies yksinkertaisesti uskottu.

US: Pääluottamusmies voi hyvin olla Uudessa Suomessa pääluottamushenkilö tai työntekijöiden edustaja ja asiamies edustaja. Lautamies ja palomies käsiteltiin ylempänä. Uskotun miehen voi korvata pelkällä uskotulla (kumpikaan termi ei aukea heti kaikille lukijoille, eli saattaa vaatia aina avaamista tekstissä).

3. Ei myöskään ole syytä käyttää ilmaisuja ”naisurheilija” tai "miesurheilija", vaikka onkin naisten ja miesten kilpailut tai luokat. Samalla tavalla "miesmalli" on malli.

US: Aivan oikein, tähän myös Uusi Suomi pyrkii. Joskus tosin etuliitteen tasapainoinen käyttö lisää ymmärrystä, mutta mitään vähättelyä asiayhteyteen ei pidä liittyä.

4. Jos luontevaa neutraalia nimikettä ei ole, vaikkapa esimies voi kääntyä esinaiseksi, jos ”pomo” tuntuu liian puhekieliseltä ja ”päällikkö” pönkeältä.

US: Esimies on kankea sana kuten myös esinainen. Pomo, päällikkö tai uudissanaksi löydetty lähijohtaja toimii paremmin, kuten ylempänä arvioin.

5. Eduskunnan puhemies tai -nainen on tästä eteenpäin Aamulehden kielenkäytössä puheenjohtaja. Se kuvastaa hyvin myös työn luonnetta. Arvotehtävän saanut johtaa eduskunnassa puhetta, ei niinkään puhu toisten puolesta.

US: Eduskunnan puheenjohtaja kuvaa tehtävää paremmin kuin kielellisesti vanhahtava puhemies. Puhemies on kuitenkin täynnä perinteitä ja kansanedustajat käyttävät sitä eduskunnan suuressa salissa muodossa ”herra puhemies” tai ”rouva puhemies”, vaikka media tekisi muita valintoja. Ehdoton puheenjohtajaan vaihtaminen verkkoteksteissämme voisi synnyttää toisinaan sekaannusta, eli käytämme Uudessa Suomessa puhemiestä yhä tarvittaessa, mutta voimme yhtä hyvin kirjoittaa myös, että ”eduskunnassa puhetta johtava”. Tarkkailemme kieliympäristön kehittymistä ja tarkistamme tarvittaessa linjaamme.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jussi Runtti

aamulehti haluaa vaan tärkeillä, kun on aloittaja. minustakin paskanjauhantaa. kyllä tuo puhemies on vanha ja kunnioitettava termi. ei minua ole haitannut, vaikka puhemiehenä onkin rouva puhemies. sallitaanko neiti puhemies tai ex-rouva puhemies. nuo jälkimmäiset ovat loukkaavia, vaikkakin tosia arvoja.

Auli Sjöberg

Kommentoijilta tuntuu menevän ohi se, että näillä muutoksilla katsotaan eteenpäin. Me vanhat jäärät ehkä pärjäämme vanhoilla termeillä vaikka niistä tietysti olisi jo aika päästä irti nyky-yhteiskunnassa, mutta nuorten työuraansa vasta suunnittelevien kannalta on tärkeää että laajennamme käsitystä eri työtehtävistä leimaamatta niitä naisten tai miesten hommiksi.

Kimmo Tallqvist

Aulaemäntä = sukupuolineutraali aulahenkilö
Lentoemäntä = sukupuolineutraali ilma-aluksen matkustamohenkilö
Maatalon isäntä ja emäntä = jyväjemmarihenkilö , sukupuolineutraali metsänhakkaaja tai sukupuolineutraali lypsyhenkilö
Isännöitsijä = sukupuoleton kiinteistön ja/tai asunto-osakeyhtiòn johtava hallintohenkilö.
ristus sentään kun kaikkea pitää alkaa väkisin vääntämään.
Aikoinaan kielitoimisto suositti shortsi sanan korvaajaksi ilmaisua lyhät.
Piruuttani menin stokkalle ostamaan ja kysyin myyjältä minkälaisia lyhiä teillä on myynnissä.
Myyjät tuijottivat vähän aikaa kuin vähä-älyistä
Eipä ilmaisu yleistynyt.

Veikko Anttila

On syytä ottaa käyttöön vanhassa suomenkielessä käytetty neutraali sana niekka. Sehän on edelleen käytössä taitoniekka-sanana, mikä kuvaa hyvin sen merkitystä, taitava osaaja. Uskoisin, että esimerkiksi naisjuristit ottaisivat mielellään käyttöön ammattinimikkeen lakiniekka, jolloin vältytään käyttämästä vieraskielisestä juristi-nimikettä.