Maanantai 23.10.2017

THL: Veronkorotus ei auta, alkoholiuudistus nostaa kulutusta – kilpailevalle selvitykselle täystyrmäys

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.9.2017 16:03
  • Kuva: Satumaari Ventelä / Alma Talent Arkisto
    Kuva
|
Alkoholilain uudistaminen sekä nykyistä vahvempien oluiden, siiderien ja lonkeroiden tuominen kauppoihin nostaisivat alkoholin kulutusta enemmän kuin kaavaillut veronkorotukset sitä vähentävät, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
 
Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä uudeksi alkoholilaiksi. Esitys yksinkertaistaa etenkin ravintoloiden kohtaamaa sääntelyä, mutta se on tuomassa juomasekoitukset kuten gin long drinkit kauppoihin. Lisäksi eduskunta äänestää 5,5 prosentin vahvuisten juomien tuomisesta kauppoihin.
 
Uudistusten on nähty kasvattavan alkoholin kulutusta merkittävästi ja THL ennakoi, että kulutus kasvaisi 6 prosenttia. Saatavuuden ohella alkoholin kulutukseen vaikuttaa olennaisesti hinta. Elokuun budjettiriihessä hallitus päätti korottaa alkoholin verotusta 100 miljoonalla eurolla ja päätöksen voi nähdä yrityksenä hillitä kulutuksen kasvua.
 
Miten paljon korotus hillitsee kulutusta, sitä on vielä mahdotonta tarkkaan sanoa, kertoo THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.
 
–Sitä on varsin vaikea tarkkaan arvioida. Kun ei tiedetä, mikä on se prosentti millä nostetaan, eikä että miten se kohdennetaan, niin silloin se on perin vaikeaa. Julkisuudessa on heitetty keskusteluissa, että korotus voisi olla keskimäärin 7,5 prosenttia.
 
Mäkelä kuitenkin korostaa 2000-luvun veronkorotuksilla on kuitenkin ollut selvää vaikutusta kulutukseen. Vuodesta 2007 alkaneet neljä veronkorotusta ovat vähentäneet kokonaiskulutusta 15 prosentilla. 
 
–Se on ihan merkittävästi. Mutta samaan aikaan on ollut huono taloudellinen aika, mikä myös vähentää alkoholin kulutusta. Näiden vaikutuksia kokonaiskulutukseen ei ole missään pystytty erittelemään. 
 
–Mutta jos nyt heitetään, että vaikutukset olisivat yhtä suuret, niin tällaisella karkealla arvioinnilla voisi sanoa, että yksittäisen veronkorotuksen vaikutus olisi enintään parin prosentin luokkaa. Näin arvioiden veronkorotuksen vaikutus ei ole niin suuri ollenkaan kuin muun uudistuksen vaikutus, Mäkelä ynnäilee.
 
Vaikka vaikutus ei olisi suuri, se vaikuttaisi kuitenkin alkoholikuolleisuuteen. THL:n arvion mukaan kokonaiskulutuksen nouseminen 6 prosentilla merkitsisi alkoholikuolleisuuden kasvua 145 kuolemantapauksella vuosittain. Laskennallisesti veronkorotukset voisivat siis säästää 48 henkeä.
 
Mäkelä huomauttaa, että alkoholikuolemat eivät yhteiskunnassa näy ”saappaat jalassa kaatumisina”, vaan taustalla on pitkä kierre.
 
–Se on hyvin pitkän prosessin ääripää. Kun ihmiset ajattelevat, että ne ovat vain niitä muita, eikä se koske meitä, niin alkoholikuolleisuuden kohdalla se saattaa pitää paikkansa. Mutta kun yhdessä projektissa tutkimme näitä alkoholiin kuolleita ihmisiä, niin selvisi, että 17 vuotta aiemmin he olivat olleet työelämässä ihan yhtä paljon kuin muutkin. 
 
Kilpaileva selvitys: kulutus kasvaisi vain 0,5 prosenttia
 
Alkoholilain uudistuksen vaikutuksia suomalaisten kulutuskäyttäytymiseen ja alkoholin kokonaiskulutukseen on selvittänyt myös Taloustutkimus Päivittäistavarakaupan toimeksiannosta. Sen mukaan kokonaiskulutus nousisi ainoastaan 0,5 prosenttia, sillä kuluttajat vähentäisivät selvityksen mukaan väkevien alkoholijuomien käyttöä.
 
Mäkelä itse pitää Taloustutkimuksen toteutustapaa heikkona. Sen tekemissä selvitykseltä noin 2 000 suomalaiselta kysyttiin, miten he muuttaisivat omia kulutustottumuksiaan ja matkustajatuontia, jos IV-olut olisi saatavissa kaupoista ja sen hinta laskisi 38 prosenttia. Vastausten perusteella arvioidaan, että keskioluen kulutuksesta 13 prosenttia vaihtuisi nelosolueen ja väkevien viinojen kulutus vähenisi 9 prosenttia.
 
Mäkelän mukaan tulos on epäuskottava.
 
–Nykyinen järjestelmä tukee vahvasti sitä, että jos ihminen juo olutta, hän juo keskiolutta, koska vahvaa olutta on 350 myymälästä saatavissa ja keskiolutta 5 300 myymälästä. Se on ihan hirveän paljon helpompaa ja keskiolutta saa ihan hirveän paljon halvemmalla. Jos muutos toteutuisi, niin tässä tapahtuisi valtava keikaus siinä, miten vahvaa olutta on saatavilla suhteessa keskikaljaan.
 
–Jos tämmöinen nyt tapahtuu ja käy vielä niin, että sillä ei ole merkittävää vaikutusta kokonaiskulutukseen, niin koko alkoholitutkimuskirjallisuudessa, missä kaikkia politiikkamuutoksia on tutkittu laajalti, ei ole ikinä tapahtunut mitään sellaista. Se olisi erittäin radikaalia, poikkeuksellista, odottamatonta ja ennenkuulumatonta, Mäkelä sanoo.
 
–On huvittavaakin, että Twitter-keskusteluissa sanotaan suurin piirtein, että on naurettava ajatus, että kaikki kulutus siirtyisi neloseen ja heti sen perään, että se on paljon maukkaampaakin, tutkimusprofessori päivittelee.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Risto Salonen

10 vuodessa kulutus vähentynyt 15 %? Miten Viron tuonti on vaikuttanut myyntiin Suomessa. Kymmenessä vuodessa myös kuluttajat muuttuneet, vanhat kuolleet pois ja nuoret vähemmän juovat tulleet tilalle. Ei THL voi lukea veronkorotuksia ansioksi kulutusmuutoksiin.

Tapio Mäkeläinen

THL on kuin Gestapo. Puuttuu liki mihin vaan asiaan mutta mikään ei ikinä muutu. Nyt tästä naurettavasta 0.8 ydintuhoa lähentelevästä ratkaisusta on saatu taas kovasti potkua.
Onneksi THL nykyinen pääjohtaja ei samaista itseään liki jumalaan kuten tri Puska vaan keskittyy laitoksen kehittämiseen eikä itseensä.
Menköön miten menee.

Tapio Mäkeläinen

Joudun perumaan puheeni. Thl pääjohtaja näköjään on samanlainen viinapoliisi kuin Puska.

Yliresurssoitu THL voisi ruveta tilastonikkaroinnin sijasta etsimään suomalaisten geeniperimästä sitä poikeamaa miksei meille suomsladille ihmisille voida myydä alkoholia samoin kuin muutamalle miljardille muulle .
145 uhria. Voi jeesus kristus superstar? Mulla on tilastotieteestä hyvä arvosana ja ymmärrän kyllä millä tikapuulogikalla tuokin luku on iteroitu. Kolme miljoonaa sit juo lantarattia bisseä. Haloo!