Torstai 19.10.2017

TE: ST1-miljardööri haluaa kieltää lyhyet lennot ja rajoittaa autojen nopeutta – ”On pakko mennä kiellon kautta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.9.2017 09:08
Päivitetty: 
21.9.2017 09:23
  • Kuva: Outi Järvinen / Alma Talent arkisto
    Kuva
    "Kyllähän se nyt jännittää, kun sitä ei ole kukaan koskaan aikaisemmin tehnyt", sanoo Mika Anttonen Espooseen porattavasta 7-kilometrisestä deep heat -reiästä.

”Meidän pitäisi rajoittaa lentämistä voimakkaasti regulaatioilla ja veroilla”, sanoo energia- ja polttoaineyhtiö ST1:n perustaja ja pääomistaja Mika Anttonen Talouselämän haastattelussa.

Anttosen mukaan ihmisten kulutustottumuksiin on pakko tulla rajuja muutoksia, jos ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa halutaan onnistua. Vapaa markkinatalous ei näitä kulutusmuutoksia saa aikaiseksi.

– On pakko mennä kiellon kautta. On naivia uskoa, että tämän kokoluokan haasteita voi muuten ratkoa, hän sanoo.

Anttosen mielestä esimerkiksi lyhyet lentomatkat voisi kieltää.

– Miksi Pariisista pitää voida lentää Brysseliin? Siinä on hyvä junayhteys. Ei siinä ole mitään muuta järkeä kuin, että ihmiset ovat tottuneet niin tekemään.

Anttosella on muitakin ehdotuksia. Hänen mielestään autot pitäisi suunnitella niin, että ne kulkisivat korkeintaan 120–130 kilometriä tunnissa. Päästöt laskisivat, tiestö kiittäisi ja turvallisuus paranisi, hän perustelee.

– Energiantuottajille pitäisi asettaa mandaatti vähentää fossiilisesti tuotetun energian määrää joka vuosi EU-alueella. Silloin vähenee fossiilinen energia, hän myös ehdottaa.

Anttonen, jonka omaisuudeksi Forbes-lehti arvioi keväällä 1,3 miljardia euroa, käyttää tällä hetkellä rahojaan ST1:n Deep Heat -kokeiluun Espoossa. Espoon maaperään porataan 7-kilometristä reikää, johon tulevaisuudessa päästetään vettä, jonka pitäisi palata vieressä olevasta reiästä kuumana takaisin. Tavoitesyvyydessä, seitsemässä kilometrissä, on lämpöä 115 astetta.

Jos riskihanke onnistuu, se voi Talouselämän mukaan tuottaa hankkeessa mukana olevan Fortumin kaukolämmöstä kymmenyksen Espoossa – päästöttä. 

– Kyllähän se nyt jännittää, kun sitä ei ole kukaan koskaan aikaisemmin tehnyt. Tämä on vähän kuin Jules Verne matkalla maapallon keskipisteeseen, Anttonen maalailee.

Hän uskoo, että kokeilu on onnistuessaan mahdollinen ”gamechanger” puhtaan energian tuottamisessa.

Lue koko juttu Talouselämästä.

Lue myös: St1-miljardööri lataa suorat sanat: ”Nyt nyrkkiä pöytään – Sinisilmäiset suomalaiset tekevät kaiken, mitä EU käskee”

Henkilöt: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Petri Hämäläinen

Vihreät on moraalijärjestelmä ja uskonto, jolla ei ole mitään tekemistä luonnonsuojelun kanssa. Pääpaino on jo aikoja sitten siirtynyt epätasa-arvoisen järjestelmän luomiseen feministisessä hengessä (vrt. komminismi).

Vihreiden ideologisena lähtökohtana ona käsitys jäsentensä arvoylemmyydestä. Teot ovat mantrojen lukemisen tasolla (vrt. itse tehty hammastahna).

Anttosen tapainen realisti ja todellinen ammattilainen on Vihreille myrkkyä. Ympäristöteot ilman moraaliasetelmaa ja kansalaisten syyllistämistä ovat Vihreille vieraita (vrt. ns. "Paskalaki", muovipussien täyskielto jne).

Kimmo Tallqvist

Tässä olisi VR:llä kehittämisen paikka kun meillä nyt vihdoinkin on junayhteys seutulaan.
Valveutunut kuluttaja on jo vuosia saksassa voinut ostaa lento/juna yhdistelmälipun.
Helsingistä Kölniin pääsee monesti puolta halvemmalla kun ostaa lennon Frankfurtiin ja jatkaa suoraan lentoasemalta DB:n luotijunalla kölnin keskustaan.
Helsingistä turkuun ja tampereelle varta vasten lentämisessä ei ole mitään järkeä.
Kokonaismatka-aika turvatarkastuksineen ja maakuljetuksineen on ajallisesti jopa pidempi kuin junalla tai autolla.

Samy Arling

Olisi järkevää lopettaa täysin turhat EU-kokoustamislennot.Mitä autoiluun tulee, jo nyt koiran pito kuluttaa enemmän kuin autonpito. Autoilun helppoutta, parkkipaikkoja ja tekniikkaa yksinkertaistamaan. 30v. vanha Volvo Amazon on ympäristöystävällisempi auto kun yksikään nykyauto, elinkaari 40v. kun nyky autot ovat osin EU:n kuluttajasuojalain vaikutuksesta suunniteltu kestämään vain 5v. ! Kokonaislaskelmassa olemme menneet huomattavasti huonompaan suuntaan, lisäksi nykyautojen tuottamien pienempien partikkelien vaikutusta keuhkorakkuloihin ei vielä tunneta, siihen tutustutaan seuraavien 30v. aikana keuhkosyöpätilastojen kautta.

Orvo Marjamäki

Just noin ja sitten vielä kiinnitti huomioni Trafin selvitys missä Dieselit mollattiin oikein kunnolla. Vasta-argumentti tuli jälkijättöisesti " olikohan autoliiton taholta" että väärin laskettu.
Minun huomiotani kiinnitti se, että kaikki nämä nk Trafin asiantuntijat olivat naisia, eli olisikohan kyseessä vihervassarifeministien ajatushautomo joka näitä asiantuntijalausuntoja jakelee Trafin nimissä.
Entäpä jos laitettais hyväosaiset ja huonompiosaiset samalle viivalle, eli autoverot pois
vois köyhäkansakin ostaa uudempia vähäpäästöisiä autoja ja lopetettaisi rikkaiden sähköautojen tukeminen verovaroista. Miltä kuulostaisi?

Tapio Rantanen

Kyllä se nyt vaan taitaa olla niin, että miljardööri Anttonen, jonka puoliksi omistama Tuuliwatti on maan suurin yritystukien saaja, haluaa varmistaa veronmaksajien satojen miljoonien tukien valumisen edelleen hänen taskuihinsa.
Tieteen kannalta koko ilmastonmuutosvouhotus on vailla perusteita. Ilmasto vaihtelee syklisesti aivan luonnostaan, eikä mitään uhkaa oikeasti ole näköpiirissä. Esim. Pariisin sopimuksella voidaan saavuttaa joku 0,1 - 0,2 asteen muutos. Sillä ei ole mitään merkitystä, kun huomioidaan lämpötilan 10-20 asteen vaihtelu yhden vuorokauden aikana ja 60-70 asteen vaihtelu eri vuodenaikoina. Kysymys on pelkästään vallan ja varallisuuden uusjaosta.

Pasi Anttila

Iso-Arska sanoiin kerran että vaikka et uskoisikkaan ilmastonmuutokseen on luonnosuojelulla ja fossiilisten polttamisen vähentämisellä vaikutus ilman, veden ja koko luonnon puhtauteen. Mieluummin hengitän puhdasta ilmaa ja juon puhdasta vettä.

Harri Savolainen

Absoluuttista totuutta ei tiedä kukaan, mutta en teilaisi tuota tieteellistä näyttöä, koska ymmärtääkseni vakavasti varteen otettavat tutkimukset tukevat ihmisen vaikutusta ilmaston muutokseen. Uhka on varmasti näköpiirissä, kun laajentaa vähän perspektiiviä. Hyvä olisi ottaa huomioon, että energian ja luonnonvarojen kulutus kasvanee muutenkin jo lähitulevaisuudessa rajusti, kun teknologinen kehitys laajenee (tasapuolisemmin) myös kehittyviin maihin ihmisille, jotka ovat kuitenkin enemmistö maailman väestöstä. Jos niin ei käy, se väki tepsuttelee tänne meidän iloksemme.

Samaa mieltä olen siitä, että on tärkeää ottaa huomioon, kuka puhuu. Toisaalta Anttonen puhuu avoimesti omalla nimellään, joten kyseessä lienee muu lobbaaminen.

Harri Kovala

Tieteellinen näyttö on tosin hieman puutteellista. Silmänräpäys on ihmisen eliniässä monikymmenkertainen verrattuna maapallon lämpötilan mittaushistoriaan. Mitä voi ihmsen elämästä kertoa seurattuamme sitä silmänräpäyksen verran.

Tutkijat ovat havainneet esim. jääkerroksia tutkittaessa, että tällä hetkellä elämme jääkauden jälkeisen ajan keskimääräistä kylmempää ajanjaksoa. Keskiajalla noin 700-1200 j.a.a maapallon keskilämpötila on ollut yli kaksi astetta nykyistä korkeampi.

Jotta ilmastonlämpeneminen on saatu todennettua, on keskiajan satoja vuosia kestänyt lämpimämpi kausi, kuten myös 1800-luvun pieni jääkausi jättää pois laskentamateriaalista, ns. jääkiekkomailateoria.

Eenok Reenkeula

Taitaa olla monelta päässyt unohtumaan se, että tässä joskus takavuosina nämä (myrkyn)vihreät miehittivät valtionhallinnossa autoihin ja liikenteeseen liittyvät avainpaikat. Sieltä he sittemmin ovat tehneet ideologiansa mukaista myyräntyötä niin paljon kun vain ovat pystyneet.

Mutta sitäkin me lampaansukuiset hallintoalamaiset pidämme nykyään luonnollisena meille kuuluvana ylhäältä säädettynä holhoamisena.

Jouko Riihonen

En kiistä, etteikö Anttonen tiedä mistä puhuu. Mutta, Speed is Good. Ihmiset ovat aina pyrkineet menemään lujempaa, korkeammalle ja kauemmaksi. Tätä kautta ovat tulleet lukemattomat isot ja pienet innovaatiot, jotka ovat tehneet elämästä parempaa. Sanotaan vaikka niin, että kansakunta, joka unohtaa vauhdin, jää jälkeen.

Pasi Anttila

Ihmiskunnassa on aina ollut se vika että se korjaa asiat vasta kun on ihan pakko ja yleensä pakkokeinojen kautta. Niin on käymässä nytkin. Suurimmat saastuttajathan on liikkuminen, asuminen ja ruoka. Näihin kaikkiin on tulossa "pakkorajoituksia" jossakin vaiheessa kun tajutaan että vapaaehtoinen elämäntapojen muutos ei tule tuomaan toivottavia tuloksia.

Mielenkiintoinen aspeksti on myös se että jos ihmiset todella ottaisivat tämän uhkaavan katastrofin todesta ja alkaisivat elää niin "pihisti" kun pitäisi, mitä se tekisi maailmantaloudelle jos globaalisti vähentäisimme kulutustamme esim. tollasen kolmanneksen? Työttömyyttä, kurjuutta, nälkää? Tämä taitaa olla juuri niin globaali ja monimutkainen ongelma jota ei pienissä nationalistissa kansallisvaltioissa kyetä yksistään ratkaisemaan?

Rauno Ruusunen

Oma auto on selvästi edullisin ja ilmasto puhtain.Nopeuden nostaminen yli 100 km/h tai rajoitus alle 50 km/h lisää huomattavasto polttoaineen kulutusta.Ilmasto huolet on kuitenkin pieniä,verrattuna maan vajoamisiin, 127 miljoonakaupunkin alta meren rannalla.Lentämisen pitäisi koskea vain pidempiä matkoja.

Mikko Toivonen

Olen Anttosen kanssa myös samaa mieltä ja usein aihekommenteissa ole esittänyt autojen teknisen nopeuden ja samalla koko rakennepainon pudottamista. Rajaksi olen esittänyt tuota samaa max 130 km vaikka itselleni 120 km olisi sopiva tekninen nopeus.
Tämä mahdollistaisi jopa sähköautonkin ja hybridiautojen suunnittelun niin, että niistä olisi todellista iloa sekä ilmastolle, teille ja ostajan kukkarolle

En ole toistaiseksi tuota lentämistä intensiivisesti pohtinut kun sen polttoaineeseen tai voimanlähteisiin ei vielä ole vaihtoehtoja näkyvissä. Loogista tietenkin on ettei juurikaan alle 500 km reissuja kannata lentää jos VR tai "Onnibus" kulkee paikkojen välillä.

Se mitä kuitenkin nopeasti pitäisi tehdä on alkaa muuntaa kaikkea maantie ja meriliikennettä metaanikaasutoimiseksi niin että ajoneuvot edelleenkin jäävät dual fuel toimisiksi eli kaasun lisäksi on nestemäinen varapolttoaine, mikä voi olla synteettinen "diesel" tai fossiilinen diesel mutta se ei voi olla mistään kasvikunnan tuotteesta valmistettu koska se on takuutuholainen sekä luonnolle , että ilmastolle.

Harri Kovala

Millä tavalla olet ajatellut nopeuden rajoittamisen tehtävän? Jos se tehdään mekaanisesti niin polttoaineen kulutus normaaleilla maatienopeuksilla nousee vähintään kaksinkertaisesti. Jos se tehdään auton tietokoneella, niin sehän voidaan kiertää ohjelmoimalla tietokone uudestaan.

Mikko Toivonen

Olen ajatellut sen tehtävän niin, että auton rakennepaino pudotetaan sitä 120 kmt max vastaavaksi ja mekaaninen rajoitus tehdään pääsäämntöisesti pudottamalla rakennepainon kanssa mottorin tehoa ihan reippaasti eli takaisin sinne noin 30 kW tienoille.
Useimmiten olen esittänyt joko omalla nimelläni tai nimimerkeillä muualla ratkaisuksi yhdistelmää missä kevyttä autoa pyörittäisi sähkömoottori tai moottorit eri akseleilla/pyörillä ja se saisi virtansa pienistä akuista, joita puolestaan olisi lataamassa ajon aikana tasakierrosluvun metaanikäyttöinen generaattori mikä samalla tuottaisi tarvittavan lämmön ja muun mahdollisen palveluvoiman kuten paineilman. Näin siis henkilöautoissa. Näitä henkilöautoja voisi tietenkin olla eri kokoisia ja tasoisia mutta aina niin että konevoima, siis sähkömoottori ei ole suunniteltu raaseriksi tai ylittämään asetettua laillista huippunopeutta. Tietysti 2 tonnin edustusvaunu vaatii enemmän voimaa kulkeakseen sen 120 kmt. Virkavallan autot voisivat eri tilauksesta olla suuremmalla moottoriteholla ja latausteholla. Ei senkään järjestäminen vaikeaa olisi. Jos sähkömoottoria ohjataan vaikkapa taajuusmuuntajalla niin kyllä sen ohittaminen vaatii oman verstaan ja koko joukon tietotaitoa. Varsin hyvin ovat maailmalla kaikki mekaanisella rajoittimella rajoitetut nopeudet pitäneet. Kyllä tiedetään että rekat ovat jossain ohittaneet rajoittimet. Toisaalta sekin, että kiinni jäädessään rekkakin on jäänyt siihen.
Raskas liikenne on helppo muuttaa suoraan metaanikäyttöiseksi ja kuten sanoin nuo ohitukset standardirajoittimissa ovat harvinaisia. Kun raskasta liikennettä ajattelee estoitta niin ei senkään muuttaminen hybridiksi mahdotonta ole. Mutta siitä enemmän joskus toiste taas.

Juuso Parviainen

Herätkää hyvät ystävät tälle vuosituhannelle! Ilmailussa on tapahtunut jo monta mullistusta ja nyt olemme yllättävän pitkän tauon jälkeen taas sellaisen äärellä. Sähköinen ilmailu on tulossa rytinällä koulutukseen ja yleisilmailuun, skaalautuakseen vain aikanaan myös kaupalliseen matkustajalentoliikenteeseen. Tällöin lyhyemmätkin matkat on mielekästä suoritta joustavan lentoliikenneinfran suomin edellytyksin, ympäristöystävällisesti, huokeasti ja nykyistä paljon vähäisemmällä melusaasteella, joka sekin rajoittuu vain lentoasemien välittömään laheisyyteen vrt. esim. juna tai moottoritie.
www.sunflyer.com
https://electrek.co/2017/06/21/all-electric-aircraft-eviation/
http://www.businessinsider.com/boeing-jetblue-invest-zunum-electric-jet-...
Tällaista tulee eteen nyt jatkuvasti, ja aivan oikein, tämä sähköisen ilmailun mullistus liittyy mitä suurimmassa märin erään pääkaupungissa vielä toimivan lentokentän mittamattomaan potentiaaliin Helsingin omana lentoasemana. On syytä muistuttaa, että Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen kansainvälinen suurlentokenttä jolta lennetään sillä perinteisellä kalustolla Aasiaan, Yhdysvaltoihin jne. vielä pitkään, mutta sinne ei ole edes mielekästä, tai edes mahdollista viedä niitä kaikkia lentoliikennemuotoja jotka sähköisen ilmailun myötä muuten kuluttajille ja liike-elämälle tulisivat saavutettaviksi, säästäen aikaa ja rahaa.

Mikko Toivonen

Otahan nyt Juuso pari kulausta happea ja ihan rauhallisesti. Toistaiseksi on tehty vain yksi maailmanympäri lento täysin experimentaalisella koneella, jolla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta ihan kohta kehittyä yleiseksi ja hyötykäyttöön sopivaksi lentovälineeksi. Zilch!

Jopa sinä lähes nuori mies olet kasvanut horsmaa ainakin 200 vuotta ennen kuin sähköllä kukaan lentää vakavaa lentämistä ansiomielessä, jos silloi9nkaan.

Sensijaan synteettisiä polttoaineita on jo kohtuullisen hyvin putkessa niin ettei niihin tarvitse kulutta metsiä tai elintarvikeöljyjä. Lentopetrooli on siis korvattavissa kohtuullisen hyvin jolloin nyt perinteelliset moottorityypit säilyttävät paikkansa.
Jossain vaiheessa voitaisiin jopa ajatella nesteytettyjen kaasujen kuten LNG käyttöä lentokoneiden voimittajana kunhan lentokoneidenkin rakenteita ja nopeuksia modifioitaisiin realismin mukaan.

Synteettisten nesteytettyjen polttoaineiden pääraaka-aine olisi hiilidioksidi tai monoksdidi ja nesteytettyjä ajotuotteitahan tehdään metaanivoimin ja metaania riittää hirmuisesti maankuoressa ja metaanihydraatteina valtamerissä