Tiistai 12.12.2017

Kokoomuksesta vaatimus Juha Sipilälle: ”Kaupungistumisen tosiasia tunnistettava – hallituksen viisasta antaa selonteko”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
24.9.2017 10:30
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä vaatii yhdessä kollegansa Sari Sarkomaan kanssa hallitukselta kaupunkipoliittista selontekoa.
|
Kokoomuskansanedustajat vaativat yhdessä Juha Sipilän (kesk.) hallitukselta selontekoa metropoli- ja kaupunkipolitiikasta. Sipilän hallitusta on toisinaan moitittu kaupunkipolitiikan puutteesta, eikä esimerkiksi hallitusohjelmassa kertaakaan mainita sanaa ”kaupungistuminen”.
 
–Kaupungistumisen tosiasiat on tunnistettava, ja kaupunkipolitiikka on otettava voimavaraksi, kokoomuksen kansanedustajat Outi Mäkelä ja Sari Sarkomaa vaativat Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.
 
–Hallituksen olisi viisasta antaa hallitukselle selonteko metropoli- ja kaupunkipolitiikasta. Selonteko olisi keino läpivalaista metropolialueen ja suurten kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille sekä valaa rohkeutta hallitukseen, jotta se hyödyntäisi etenkin pääkaupunkiseutua Suomen kehittymisen veturina, he jatkavat.
 
Sarkomaan ja Mäkelän mukaan kaupunkipolitiikka on Suomessa käyttämätön voimavara.
 
–Ilman metropolialueen ja suurten kaupunkien elinvoimaisuuden edistämistä ja hyödyntämistä maamme talous ja työllisyys eivät nouse kestävästi, Mäkelä ja Sarkomaa kirjoittavat.
 
Suuret kaupungit ovat parhaillaan kokoamassa 21 kaupungin joukkoa sote-uudistuksen yhteydessä toteutettavaa maakuntauudistusta vastaan. Kaupunkien pelkona on, että elinkeino- ja työllisyyspolitiikan välineitä ja resursseja siirtyy maakunnille pois kaupungeista. Tästä varoittavat myös Mäkelä ja Sarkomaa.
 
–Sote-uudistuksessa on varottava, ettei muutos vahingoita kaupunkien toimintamahdollisuuksia, vaan kaikilla uudistuksilla on vahvistettava metropolialueen ja kaupunkien roolia elinkeinopolitiikan ja hyvinvoinnin edistämisen vetureina, kokoomuksen kansanedustajat toteavat.
 
LISÄÄ AIHEESTA:

Jaa artikkeli:

Kommentit

Esa Auramäki

Kaupungistamisen tosiasioita ovat myös: 1) korkeammat työn kustannukset ja 2) asumisen hinnat ovat jo karanneet käsistä 3) ylimitoitettu julkinen liikenne ja 4) palvelujen keskittäminen kaupunkeihin yms. Kaikki nämä vievät pohjaa ns. Kilpailukyvyltä.

Oiva Luosujarvi

Voisi tutustua maailman suurkaupunkien slummeihin ja miettiä onko todella järkevää saada aikaan suurkaupunkeja slummeineen Suomeen?

Afrikasta olisi tulossa seuraavan 30 vuoden aikana Eurooppaan yli 50 miljoonaa elintasopakolaista ja EU koettaa miljardeilla euroilla vuosittain estää afrikan elintasopakolaisten massamuuttoa kaupunkeihin ja Eurooppaan.

Jokainen kaupunkiin muuttava Suomalainen on elintasopakolainen, jos perusteena on suurempi palkka tai työpaikka.
Onko siis elintasopakolaisuutta edistettävä Suomessa vai pyrittävä koko Suomen taloudellisen tilanteen jakamiseen avaamalla työpaikkoja muualle kuin kaupunkeihin?
Olin itse kymmeniä vuosia elintasopakolaisena pk-seudulla ja nyt onnellisena maaseudulla, jota onnellisuutta kaipasin aina pk-seudulla elintasopakolaisena asuessani.

Pasi Käyhkö

Kaupungistuminen on tosiasia, jota Keskustassa ei tunnuta ymmärtävän. Suomessa kyseinen ilmiö kulkee jälkijunassa muuhun maailmaan nähden. Tämä johtuu liian suurista alueellisista tuista ympäri maata joita valtio on jakanut kansan paikallaan pysymiseksi. Kyseinen politiikka on ollut etenkin Kepun harrastamaa. Tästä on sitten kärsinyt maan kehittyminen ja eteenpäin meno
Voimakas kaupungistuminen tulee jatkumaan jatkossakin kauan vielä noin 700 000 muuttajan verran.

Risto Salonen

Niin kaupunkilaisesta voi tuntua katkeralta, kun näkee pienten kuntien keskustoissa uusia kirjastoja, urheiluhalleja ja vastaavia, jotka omasta kapungista puuttuvat tai ovat vanhoja ja rapistuneita.
Tosin pienissä kunnissa on myös eläkeläisiä ja työttömiä enemmän kuin kaupungeissa. Niistä myös puuttuu nuoria ja valitettavasti tulevaisuususkoa.

Pasi Anttila

Täysin samaa mieltä kaiman kanssa. Tokihan kaupungistumisessa on omat ongelmasa mutta se on jäämätön kehityssuunta ja näitä haittoja ja ongelmia vartenhan tarvittaisiin tämä kaupunki/metropolisuunnitelma/politiikka. Jos kepu haluaa olla poliittisella kartalla vielä tulevinakin vuosikymmeninä se ottaa lusikan kauniiseen käteensä ja lopetta sen nurkkakuntaisuutensa, jo senkin takia että tämä maakuntahllinto uudistus ei pakosti mene läpi.

Saman suunnanmuutoksen se voisi tehdä suhteessaan Eu:n. Nyt kun Saksa ja Ranska alkavat mitä toivottavimmin viedä Unionia tiiviimpää yhteistyöhön pitäisi alkaa hallituksestakin ja varsinkin pääministeripuolueesta löytymään kehittäjiä eikä mitään jarrumiehiä.

Näiden kahden asian takia miltei toivoisi vihreiden ja kokoomuksen suurvoittoa tulevissa eduskuntavaaleissa jota täydentäisi demarit.

Nita Hillner

Kokoomus tekisi palveluksen Suomelle lähtemällä hallituksesta, jolloin hallitus hajoaisi ja maakuntauudistus sen mukana. Jospa seuraava hallitus pystyisi keskittymään pelkkään soteen ja sen sisältöön, eikä kaiken maailmaan hallintohimmeleihin.

Kari Haapakangas

Edellinen (kaupunkipuolue)hallitus yritti juuri sitä, pelkkää sotea (tosin hallintohimmeleillä, koska ne tulevat pakostakin mukaan). Perustuslaki torppasi. Eikö teille kaupunkiääliöille ole vieläkään valjennut, että soten toteuttamiseksi siihen on PAKKO ympätä jonkinlainen hallinto, jonka kansalaiset valtuuttavat äänestämällä. Maakunta(hallinto) EI OLE mikään kepulainen salaliitto, vaan ihan yleiseurooppalainen sivistynyt tapa. Mutta mitäpä me entiset tsaarin nöyrät alamaiset eurooppalaisesta sivistyksestä ymmärtäisimme...

Nita Hillner

Kiitos kommentista! Myönnän että aina joskus minulla kyllä on ääliömäisiä mielipiteitä.

Soten suhteen uskon kuitenkin että saisimme parempaa laatua mikäli kansalaiset asuisivat hiukan lähempänä toisiaan. Ei tarvitse asua Helsingissä, eikä Uudellamaalla vaan oman kunnan keskustassa, ei hajallaan ympäri kuntaa. Hajallaan asuminen ilman muuta lisää soten kustannuksia ja siksi myös heikententää laatua. Haluatko maksaa sotesta enemmän, jotta harvat suomalaiset saavat asua metsien keskellä siellä sun täällä? Esimerkki: mikäli hoitoa vaativat mummot asuisivat kunnan keskustassa, ei hoitopalvelun työntekijöiden aika menisi autolla liikkumiseen vaan aikaa voisi kuluttaa siihen hoitamiseen.

Itse ajattelen että keskikokoiset kaupungit ja kunnat ovat niitä tehoikkaampia järjestämään peruspalvelut, noin 50 000 asukkaan kunnat. Isojen kuntien problematiikka on jäykkyys ja liian suuri ja tehoton hallintokoneisto - Paljon turhia ihmisiä töissä ja liian vähän suorittavassa portaassa. Helsinki on hyvä esimerkki tästä, peruspalvelut huonohkot, vanhukset jätetään heitteille kotiinsa ym. Ei tiedetä mitä periferiassa tapahtuu. Erikoissairaanhoidon suhteen tilanne on toinen, siihen vaaditaan leveät olkapäät.

Mikko Toivonen

Kaupungistumista pitäisikin keskusjohdon toimin huomattavasti nopeuttaa. Se tietenkin edellyttää että siinä vauhdissa myös nopeutetaan muutaman peruselementin pikaista kasvua ja nehän ovat ilman epäilyksen häivääkään:
Edullisen vuokra asuntokannan lähiö kokoinen projekti lisääminen ja kerros koon
kaksinkertaistaminen vähimmillään suurissa keskus kaupungeissa.

Riittävä kaavoitus teollisuuden, liikketoiminnan ja liikentee, kuten satamien ja laupunkien läpiajo ja kokoomaliikenteen hoitamiseksi

Loppu hoituu lähes itsestään. Riittävä perus terveyden hoitokin saataisiin nopeasti siedettävän hintaiseksi ja vaihtoehtoiseksi julkiselle, jos ammatinharjoittaja lääkäritoiminta palautettaisiin kuten lähes koko muussa maailmassa. Siis mkoko maakuntahallinto ja vapaavalinta terveydenhuollossa pörssiyhtiöille tulisi täysin poistaaa agendasta. Vapaa valintahan on jo nyt 100% jos lompsa kestää!

Nita Hillner

Niin, terveydenhoito olisi halvempaa järjestää mikäli suomalaiset asuisivat kaupungeissa ja kuntien keskustoissa. Ei pitäisi suosia täysin hajallaan asumista - Talo siellä sun täällä. Terveydenhuolto kehittyy jatkuvasti ja saamme aina vain parempia hoitoja, mutta ne maksaa. Haluammeko maksaa hyvästä hoidosta vai siitä hauskuudesta että ihmiset asuvat siellä sun täällä kaukana toisistaan. Se on valintakysymys.

Liisa Nyqvist

Argumentti näissä keskusteluissa on aina se, että kun muu maailma kaupungistuu niin Suomenkin pitää. Onko meidän välttämätöntä tehdä kaikki muun maailman virheet? Pienet kasvukeskukset toki ovat järkeviä, mutta suurkaupunkikehityksestä on pelkkää vahinkoa niin yksilöiden kuin koko maankin kannalta.

Pasi Käyhkö

Terve ihminen on perusluonteeltaan fiksu ja utelias. Samalla hän hakee elämälleen parempaa Siitähän muuttoliikessä on kysymys. Eikä sitä liikettä pysäytä mikään voima.
Mieluumminkin sitä pitäisi edistää ja tukea.

Pasi Anttila

Tässäkin ootte oikeassa. Toki tuuli varmaan joskus kääntyy ja löydetään joku uusi totuus joka saattaa alkaa viemään asioita uuteen suuntaan, mutta se tapahtuu sitten joskus ja nyt mennään kaupungistumisen suuntaan ja sama pätee globalisaatioon. Suomi on pieni maa eikä luo trendejä se vaan seuraa niitä. Oikeastaan niitä ei kait luo kukaan, ne saa alkunsa jostain kasvavat ja kevittyvät kunnes jokin mullistaa tilanteen ja menmme johonkin toiseen suuntaan. Ne on kuin luonnonlait:)

Mikko Toivonen

Suurin osa muinaisista metsäsuomalaisistakin on jo alkanut ymmärtää, että yhdessä ja tiiviissä yhteisössä on sekä turvallisempaa, taloudellisempaa, että luovempaa.
Maaseutua ei tietenkään pidä täysin unohtaa mutta sen roolin on muututtava kehityksen mukana. Kaupungistumisen myötä sinne syntyy lisää tilaa luonnolle elää ja tyypillisille maaseutu elinkeinoille harjoittamis tilaa.
Kaupunkilaisista tulee sitten eräänlaisia turisteja jotka vain pistäytyvät maaseudulla tai hajaasutusmailla hengittämässä enemmän luontoa.

Kaupungitkin olisi mahdollista koostaa niin, että niissä on kunnon puistoja ja
eräänlainen tiivistetty luonto päivittäin olemassa. Hampuri on mainio esimerkki sellaisesta kaupungista

Kari Haapakangas

Kaupungistumista (joka Suomessa jostain syystä tuntuu tarkoittavat pääkaupungistumista) olisi paljon helpompi tukea ja kannustaa, elleivät pääkaupunkiseudun puolueet olisi keskinäisissä kähinöissään totaalisesti mokanneet paikallista asuntopolitiikkaa. Lopputuloksena järjettömän kallis asuminen paikassa jonne halutaan suomalaisten (ja mamujen) entistä suuremmin joukoin muuttavan.

Oiva Luosujarvi

Kaupungistumisen tosiasioita.

Ottakaa viikon mittainen kaupunkiloma Suomessa. Matkustakaa Helsinkiin, tampereelle, turkuun, ouluun, jyväskylään tai muuhun isompaan kaupunkiin.
Varatkaa aikaa kaupungissa kulkemiseen kauppakeskuksissa eri vuorokauden aikoina ja älkää tehkö pääasiassa ostoksia vaan katselkaa ympärillenne millaisia ihmisiä siellä on vapaa-aikaa viettämässä.
Kulkekaa iltaisin ja öisin puistoissa, toreilla, ravintoloiden ulkopuolella.
Kulkekaa päivisin kauppakeskuksien käytävillä ilman kiirettä ja etsikää kahvioista rauhallista aluetta, jossa voitte tarkkailla ihmisiä rauhassa, millaisia ihmisiä, minkä värisiä ihmisiä, miten pukeutuneita ihmisiä, mitä kieltä puhuvia ihmisiä, jne.
Päivällä vierailkaa katsomassa koulujen piha-alueille välituntien aikana ja miettikää moniko koululaisista on Suomalainen ulkomuodon perusteella ja moniko näyttää ulkomaalaiselta? (oma herättävä kokemus oli Helsingissä aikanaan, kun koulun tietojen mukaan yli 90 % oli oppilaista Suomalaisia ja välitunnin aikana näki pihalla 80 % afrikkalaisia ja lähi-idän ihmeitä ulkomuodon perusteella.)

Verratkaa viikon kokemusta sitten omaan tavanomaiseen elämäänne. Aamulla herätys ja lapset hoitoon / kouluun, töissä kiirettä aamusta iltaan, lapsien kuljetuksia harrastuksiin ja omien harrastuksien toteuttamista, nopeita kauppa-asiointeja, ruuan laittoa itselle ja perheelle, omien ystävien tapaamisia, jne.

Valitettavasti moni huomaa, ettei se oman elämän jatkuva kiire anna mahdollisuutta huomioida kaupunkien ja omankin asuinalueen muutos ole tullut huomioitua, koska omassa elämässä on niin kiire suoriutua tavanomaisista päivittäisistä askareista.
Huumeongelman huomaa viikon aikana hyvin, jos ehtii seuraamaan juna-asemien ja puistojen huumekauppaa, joita yleensä pyörittää myyjinä ulkomaalaisien näköiset ihmiset. Tietenkään huumeista pitäville huumekauppa ei ole ongelma vaan helpottava asia oman käytön mahdollistamikseksi helpommin.

Jaakko Kojo

Kaupungistuminen on Kepun ja Kokoomuksen syytä. Se alkoi 60- ja 70-luvuilla. On todistettu, että eläminen kaupungeissa on paljon kalliimpaa kuin maaseudulla. Nuoriso vieraantuu työstä, ja on vailla halpaa tonttimaata, ja halpoja lainoja, jotka sitoisivat työn kanssa yhteiskuntaan. Tuottavat työpaikat on viety maaseudulta taajamiin, vaikka maaseudulla yrittäminen olisi halvempaa. Mitä suuret taajamat tuottavat sellaista, joka lisää bruttokansantuotetta ja vientituloja? Toistemme paitoja pesemällä tämä maa ei nouse. Tuottava työ on ainoa tie nousuun.