Lauantai 16.12.2017

Keskustan ongelma kaupungeissa paljastui – ”Meitä maalataan nurkkaan”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
24.9.2017 12:46
  • Kuva: Eriika Ahopelto
    Kuva
    Keskusta valmistelee puoluesihteeri Jouni Ovaskan johdolla omaa kaupunkipoliittista selvitystä ja strategiaa.
|
Suurten puolueiden kannatus kaupungeissa poikkeaa merkittävästi koko valtakunnassa mitatusta kannatuksesta, ilmenee tuoreesta selvityksestä. Perinteisistä suurpuolueista heikoimmin kaupungeissa pärjää keskusta, jonka kannatus on vain 7,5 prosenttia.
 
Kuntavaalit toimivatkin herättäjänä puolueelle ja se aloitti oman kaupunkipoliittisen työnsä.
 
–Se kertoo siitä, että meillä on tehtävää. Erityisesti kilpailijat yrittävät maalata meitä nurkkaan monessa asiassa, niin meidän pitää pystyä vain profiilia nostamaan, sanoo keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska Uudelle Suomelle.
 
–Me teemme laajaa analyysia ja tutkimusta meidän omasta kaupunkikannatuksestamme sekä sitten siitä, että miten ihmiset kokevat keskustan erilaisissa yhteyksissä. Me teemme kovaa taustatyötä nyt sille, miten saataisiin kannatusta nostettua erityisesti näissä suurissa kaupungeissa.
 
Kokoomustaustainen Ajatuspaja Toivo selvitti edellisten kuntavaalien perusteella eduskuntapuolueiden kannatukset Suomen yhdeksässä yli 100 000 asukkaan kaupungissa. Yhteensä niissä asuu 2,1 miljoonaa suomalaista. 
 
Vaikka kärkikolmikko on samanlainen kuin viimeaikaiset galluptulokset, ovat kannatusluvut eri maailmasta. Kokoomusta kannatti suurkaupungeissa 25,3 prosenttia äänestäneistä, vihreitä 20,1 prosenttia, SDP:tä 17,2 prosenttia. Sen sijaan pääministeripuolue keskustan kannatus jäi kaupungeissa vielä vasemmistoliiton ja perussuomalaistenkin taakse 7,5 prosenttiin.
 
–Suurimpia yllätyksiä oli, että keskustalla ero kaupunkien ja muun maan välillä oli niin suuri sekä myös se, että SDP:llä on isoissa kaupungeissa pienempi kannatus kuin muuten. En sitä oikeastaan odottanut, sanoo ajatuspajan toiminnanjohtaja Sini Ruohonen.
 
Keskustan ohella myös SDP:ssä käynnistyi kuntavaalien jälkeen oma kaupunkipoliittinen strategiatyö, jota johtaa suosittu tamperelaispoliitikko, kansanedustaja Sanna Marin.
 
Ruohonen pohtii, että keskustan alhaista kannatusta kaupungeissa voi osaltaan selittää se, että kaupungit eivät vahvasti näy sen politiikassa. Puolue mielletäänkin toisinaan yhä maaseutupuolueeksi.
 
–Näyttää siltä, että keskusta ei ole pyrkinyt näille rajapinnoille, missä kaupunkikannatusta voisi nostaa. Se näkyi tässä meidänkin selvityksessä sillä tavalla, että kansanedustajaehdokkaita oli selvästi vähemmän suurissa kaupungeissa kuin muilla puolueilla. Esimerkiksi demareilla oli melkein kaikissa suurissa kaupungeissa kansanedustajia, jotka keräsivät äänipotteja. Tampereellakin kannatus rakentui neljän valtakunnallisen kansanedustajan varaan, Ruohonen toteaa.
 
–Se ei jotenkin peilaudu ulospäin, että suuret kaupungit olisivat jotenkin heidän agendallaan. Minusta siinä on aika selvä mielikuvaero, hän jatkaa.
 
Ovaska myöntää, että kaikkein suurimmissa kaupungeissa on vielä maata keskustalaiselle siemenelle kylvettäväksi, mutta rohkaisevina hän pitää vaalituloksia, joihin puolue on yltänyt seuraavan ketjun kaupungeissa. Suomen kuudesta suurimmasta kaupungista ainoastaan Oulussa on keskustalainen kaupunginjohtaja.
 
–Mehän olemme onnistuneet näissä keskisuurissa kaupungeissa – Jyväskylät, Seinäjoet, Kuopiot – kun niissä oltiin vielä pari vuosikymmentä sitten pieniä, mutta nyt saatu kannatusta ja ollaan suurin tai suurimpien joukossa. Mutta meidän pitää pystyä myös Helsinki–Vantaa–Tampere–Espoo–Turku-akselilla toimimaan, Ovaska arvioi.
 
–Näissä suurimmissa kaupungeissa meillä ei ole ollut keskustalaisia toimijoita ja valtuutettuja, ja sitä kautta tämä keskustalainen viesti ei ole lyönyt läpi. Sen takia puolue miettii nyt tarkkaan strategioita, että millä me saisimme varmistettua, että jatkossa näissä suurimmissa kaupungeissa on keskustalaisia valtuutettuja.
 
Ovaska tunnustaa, että strategiatyö ei ole vielä siinä pisteessä, että hän voisi kertoa, millaisin viestein keskusta lähtee tavoittelemaan suurimpien kaupunkien äänestäjiä.
 
–Mutta kyllä se meillä toki paljon liittyy kestävään kehitykseen ja alueiden eriarvoisuuteen. Tietysti kun meidät tunnetaan vahvana koko Suomen puolustajana, niin taustakeskusteluissa olen huomannut, että myös kaupunkien sisällä eriarvoistuminen sen kuin syvenee, niin miten voisimme turvata, että yhden kaupungin alueella ihmiset olisivat samanarvoisia niin palveluiden käyttäjinä kuin myös ihan kansalaisina.
 
Helsingin valtuustossa keskustaa on pidetty kaupunkivihamielisenä puolueena ja etenkin pormestari, kokoomuksen Jan Vapaavuori on kovaan ääneen kritisoinut Juha Sipilän hallitusta sen kaavailemasta maakuntauudistuksesta. 
 
–Luulen, että Vapaavuori elää monella tapaa menneisyydessä ja pelolla ja vastakkainasettelulla yrittää myöskin maalata keskustaa nurkkaan. Hän yrittää luoda kuvaa, jossa keskusta on erittäin vanhoillinen, konservatiivinen eikä kykene uudistuksiin, Ovaska vastaa.
 
–Hänen puheensa ovat valitettavia, mutta ymmärrän, että hänen täytyy profiiliaan nostaa. 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Pasi Käyhkö

Maailma ja ympäristö muuttuvat mutta Keskusta ei.
Nuo suureten kaupunkien kannatusluvut kertovat tulevasta. Kaupungistuminen on tosiasia nyt ja vielä voimakkaampaa tulevaisuudessa.
Ruotsissa vastaavan puolueen Keskustan on nykyään n. 5%.

Pasi Käyhkö

Tottakai jokaisella äänellä on merkitystä. Mutta muuttoliike kaupunkeihin on suurta ja koko ajan kiihtyvää ja maaseudulta /kunnista äänestäjät vähenevät. Esim. pääkaupunkiseudulle ( Helsinki, Espoo, Vantaa) muuttaa keskimäärin vuoden jokainen päivä linja-autolastillinen ihmisiä . Eli 40 muuttajaa/päivä.

Nita Hillner

Miksiköhän Keskustan kannatus on heikko kaupungeissa? Kaupunkilaiset tajuavat että Keskusta on ja pysyy maanomistajien ja liikemiesten puolueena. Ei ainakaan palkansaajan Keskustaa kannata äänestää, ei pienituloinen eikä suurituloinen. Palkansaaja joka äänestää Keskustaa, ei tiedä mitä tekee - On propagandan varassa, eikä ole seurannut politiikka kovin tarkasti.