Keskiviikko 18.10.2017

Entä jos Ahvenanmaa haluaisi itsenäistyä? – Näin Suomi on takavuosina vastannut

Jaa artikkeli:
Luotu: 
2.10.2017 13:54
Päivitetty: 
2.10.2017 14:07
  • "Suomi on pettänyt vuonna 1921 meille antamansa kielilupauksen, että saamme puhua vain ruotsia", sanoi Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajavan Ålands Framtid -puolueen puheenjohtaja Axel Jonsson Iltalehdelle vuonna 2014. Arkistokuvassa Maarianhamina.
|

Espanjan vastentahtoisuus antaa katalaanien äänestää itsenäisyydestään on herättänyt hämmennystä, mutta ei suomalainen itsehallintoalue Ahvenanmaakaan helpolla pääsisi irti Suomesta.

Ahvenanmaan itsenäistymisen mahdollisuus on noussut keskusteluun aika ajoin. Näkyvästi se oli esillä vuonna 2009, jolloin Rkp:n silloisen kansanedustajan ja nykyisen puolueen puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin tulkittiin esittäneen Ahvenanmaan irtautumista, mikäli ruotsin kielen asema Suomessa ei parannu.

Uusi Suomi selvitti tuolloin eduskuntaryhmien suhtautumista Ahvenanmaan itsenäistymiseen. Haastatelluista ryhmäpuheenjohtajista useimmat ilmoittivat, että he pitäisivät Ahvenanmaan Suomen maakuntana vaikka väkisin.

– Kysymys ei ole eikä tule olemaan ajankohtainen. Pieni ryhmä välillä väläyttää tätä ajatusta, mutta heillä ei ole suurta tukea Ahvenanmaalla, Rkp:n ryhmäpuheenjohtaja Ulla-Maj Wideroos sanoi tuolloin.

Hän ilmoitti, että Ahvenanmaa pitää säilyttää osana Suomea. Samoin katsoivat kristillisdemokraattien, keskustan ja vasemmistoliiton ryhmyrit, joista keskusta ja vasemmistoliitto eivät halunneet edes spekuloida asialla.

– Ahvenanmaa kuuluu Suomeen ja sen tulee kuulua Suomeen. Lupaa ei varmasti annettaisi, vaikka Ahvenanmaa jostain syystä haluaisi itsenäistyä, mihin en missään nimessä usko, sanoi KD:n Bjarne Kallis.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen toivotti tuolloin Ahvenanmaalle ”Hej på dej!”, mutta ajatus ei saanut tukea muulta eduskuntaryhmältä. Suurista puolueista Sdp:n edustajaa ei tuolloin tavoitettu kommentoimaan asiaa, mutta kokoomusedustaja Kimmo Sasi ilmoitti, että ”Kansainliitto on aikanaan vahvistanut päätöksellään, että Ahvenanmaa on osa Suomea, eikä Suomella ole mitään tarvetta alueluovutuksiin”.

Lue lisää: Annettaisiinko Ahvenanmaa pois? – Viisi kertaa ei

Rkp:n Henriksson oikoi vuonna 2009 kohulausuntoaan ilmoittamalla, että hän halusi vain nostaa esiin huolta ongelmista, joita syntyy ”jos maan hallinto ei jonain päivänä enää onnistu kommunikoimaan Ahvenanmaan kanssa ruotsiksi”.

Samankaltaista perustelua on käyttänyt myöhemmin nuori ahvenanmaalaispoliitikko Axel Jonsson, joka on itsenäistä Ahvenanmaata ajavan Ålands Framtid -pienpuolueen puheenjohtaja. Separatistiliike ei ole aivan mitätön, sillä puolueella on Jonssonin lisäksi kaksi muuta edustajaa Ahvenanmaan maakuntapäivillä – siis kymmenen prosentin kannatus 30-päisessä alueparlamentissa.

Jonsson ilmoitti vuonna 2014 Skotlannin itsenäistymisäänestyksen yhteydessä, että ”Ahvenanmaa tulee itsenäisen Skotlannin perässä”. Tosin skotlantilaiset äänestivät itsenäistymistä vastaan.

– Ei minulla varsinaisesti mitään Suomea vastaan ole, mutta Suomi on pettänyt vuonna 1921 meille antamansa kielilupauksen, että saamme puhua vain ruotsia, Jonsson sanoi tuolloin Iltalehdelle.

Hänen mukaansa Ahvenanmaalla ei enää pärjää pelkällä ruotsilla, sillä kaikki suomalaiset viranomaiset eivät enää osaa ruotsia.

– Jos sinulla on esimerkiksi firma, ja pitäisi asioida verottajan tai muiden viranomaisten kanssa, on se nykyisin täysin mahdotonta pelkällä ruotsin kielellä, Jonsson sanoi.

Enemmistö ahvenanmaalaista ei ainakaan toistaiseksi ole haikaillut itsenäisyyden perään. Mikäli itsehallintoalue jonain päivänä haluaisi eroon Suomesta, se vaatisi muun muassa Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamista. Lakia voidaan muuttaa tai se voidaan kumota vain eduskunnan ja Ahvenanmaan maakuntapäivien yhtäpitävällä päätöksellä, jonka eduskunta on hyväksynyt perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Vasemmiston Annika Lapintie kommentoi irtautumisen käytännön puolta vuonna 2009.

– Jos tällaista todella lähdettäisiin viemään eteenpäin, olisi harkittavana kaikenlaisia kansainvälisiä sopimuksia, kansanäänestys sekä Ahvenanmaalla että Manner-Suomessa, hän listasi.

Vuonna 1998 Ahvenanmaan itsenäistymiskysymystä kommentoi myös presidentti Martti Ahtisaari. Hän totesi Ylen mukaan, että Ahvenanmaan itsenäistyminen ei ole realistinen vaihtoehto, sillä se loisi alueelle uusia epävarmuustekijöitä ja heikentäisi Ahvenanmaan turvallisuutta. Hän muistutti, että Ahvenanmaa muun muassa menettäisi Suomen tuoman taloudellisen turvan ja itsehallintoaseman tuomat erioikeudet.

Ahvenanmaan itsehallintolakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Lue lisää:

Jussi Niinistö HBL:lle: Ahvenanmaalaiset siviilipalvelukseen

Suomen lain outoon Ahvenanmaa-pykälään halutaan muutos – Palvelus ”luotsi- tai majakkalaitoksessa” ei koskaan toteutunut

Lue myös: Kielipetturiksi syytetty Ahvenanmaan edustaja käänsi takkinsa: ”Äänestän Suomen ja Islannin ehdotuksen puolesta”

Paikat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Toni Rintala

Niin, ei Ahvenanmaalla ole varaa itsenäistyä. Se menettäisi suurimman tulonlähteensä, eli Suomen mantereella asuvien verotulot. Suomen valtio kun maksaa Ahvenanmaalle enemmän kuin millekään muulle alueelle. Ja lisäksi sillä on erikoisasema EU:ssakin: Veroetu!
Kaikki ei ole tasavertaisia, ei etenkään suomalainen ahvenanmaalaiseen verrattuna ;)

Jairi Palonen

Juha Honkonen/lainaus 30.9.2017 kirjoituksesta -Hämeen sanomat
[email protected]

"Kävin kesällä Ahvenanmaalla. Kaunis paikka, englannilla pärjäsi ihan hyvin.

Ihmiset vaikuttivat onnellisilta. Ja niin he ovatkin: jokainen Eurobarometrin kyselyyn vastannut ahvenanmaalainen on tyytyväinen elämäänsä.

Ja mikäs on ollessa, kun asiat on järjestetty mallikkaasti: saa opiskella niitä kieliä, jotka kokee hyödyllisiksi eikä tarvitse käydä armeijaa tai tukea Suomen köyhtyviä maakuntia.

Monessa asiassa Manner-Suomen kannattaisikin ottaa Ahvenanmaasta mallia. Ei pakkosuomea -> ei pakkoruotsia. Olisi hyvä, jos kansa osaisi nykyistä useampaa kieltä. Espanjaa, venäjää ja kiinaa osataan liian vähän.

Tällä viikolla nousi keskusteluun se, ettei oolantilaisnuorukaisten tarvitse käydä asepalvelusta. Ei siinä mitään, sillä saaristo on demilitarisoitu alue. Koko maailmastakin pitäisi tehdä aseeton.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) otti kuitenkin esiin sen, ettei Ahvenanmaalla tarvitse käydä siviilipalvelustakaan. Alueen itsehallintolain mukaan miehet voivat palvella luotsi- ja majakkalaitoksella tai jossain muualla siviilihallinnossa. Patistusta ei ole, joten kukaan ei käy sivariakaan.

Niinistön perustelu on hyvä: velvollisuuksien pitäisi koskea tasa-arvoisesti kaikkia. Niinpä – miksei siis naisiakin? Kaikille kansalaispalvelus. Mielellään sellainen, joka ei aiheuttaisi välivuosia kenellekään.

Valtakunnan virallinen provokaattori Tuomas Enbuske listasi Iltalehden kolumnissaan asioita, joissa ahvenanmaalaisia selkeästi suositaan.

– Kuin huono-omatuntoinen juoppoeno olemme pumpanneet suojelurahaa Ahvenanmaalle melkein enemmän kuin kepu-Suomeen, Enbuske sivaltaa.

Hän tekee sykähdyttäviä huomioita: jokainen ahvenanmaalainen maksaa valtiolle 4 500 euroa enemmän kuin tuottaa.

– Mannersuomalaiset siis maksavat heidän purjehduksensa, virheettömät hymynsä ja perunanlastujen mussutuksensa. Jos muuta maata hoidettaisiin kuin Ahvenanmaata, olisimme IMF:n holhouksessa.

Kolumnisti vielä lisää, että ahvenanmaalainen Viking Line saa yritystukea keskimäärin 25 miljoonaa euroa vuodessa ja että mannersuomalainen saa perustaa esimerkiksi Maarianhaminaan yrityksen vasta viiden vuoden asumisen jälkeen.

– Ahvenanmaan säännöt ovat kuin ahdasmielisimmän perussuomalaisen laatimia.

En tietenkään halua, että oolantilaisten onnellisuus karisisi. Sen vain soisi, ettei täällä idässä koettaisi epäreiluuden tunnetta.

Ja Oolannin rannat ne raikuivat. Sunfaraa, sunfaraa, sunfarallalallala."

Risto Jääskeläinen

Kansalaisaloitteen läpimenoon tarvitaan 50 000 nimeä. Ahvenanmaalaisia on vain 28 000, joista osa on vielä alaikäisiä. Näin ei ahvenanmaalaiset itsenäisyyden kannattajat voi saada asiaansa tätä kautta esille. Jos Manner-Suomesta löytyy vankka tuki kansanäänestyksen järjestämiselle Ahvenanmaan itsenäisyydestä, niin silloinhan asia voidaankin saada eteenpäin kansalaisaloitteella. Eikö tämä olisi reilua pohjoismaista yhteistyötä?

Mikko Toivonen

Ajattelipa poliitikot mitä tahansa tuosta Ahvenanmaa asiasta niin minä henkilökohtaisesti näen Ahvenanmaan pääsaaren eli Ahvenanmaan liittymisen Ruotsiin toivottavana niin kauan kun sillä on nykyisiä syrjiviä kieli ja muita oikeuksia kuten paikkakunta oikeus voimassa. Minulle kelpaisi vaikka täysin itsenäinen "Maarianhaminan saari". Silloin lakkaisi ,kaikki erioikeuskikkailut tai muuttuisivat laillisiksi kun itsenäinen Maarianhamina olisi EU ulkopuolinen "kaupunkivaltio" tullirajoineen ja esimerkiksi suomen kielen käyttämisen kieltämisineen.
Det samma kunde jag säja på svenska också. På riksvenska som jag har lärt frivilligt.

Iiro Koppinen

Suomi on kyllä sivistynyt naa, kun pahimman separatistin Julius sundblomin patsas voi ihan rauhassa seistä paraatipaikalla; saahan Lenin-puisto ja "rauhanpatsaskin" olla paikoillaan. Ja vaikka ahvenanmaalaiset kutsuivat risteilijä Krusentstjernan vakoilijoineen ja meriupseereineen Zapad-harjoituksen aikana (no puolustusministeriö laittoi tälle lopun) antaen signaalin, että rakastavat Venäjän armeijaa ja mitä tahansa muuta, mutta Suomen armeijalla ei ole mitään asiaa Ahvenanmaalle tuon Krimin sodan sopimuksen nojalla. Ja kielen suhteen sama juttu: nousi kauhea haloo kun talkkunapussin päällä luki "talkkunaa"; kaikilla muilla kielillä saa olla kuin suomeksi. Muttei se mitään, ei haittaa ollenkaan. Kyllä me useimmat suomalaiset pidämme näistä maanmiehistämme ja antaa palaa. Ei lainkaan häiritse, että Sjöfartsmuseumissa mitään ei ole suomeksi, vaikka 90 % kävijöistä on mannersuomalaisia ja Mannersuomihan tämän kustantaa. Muttei se mitään.

Mark Andersson

Olen muutamaan kertaan leikitellyt ajatuksella, että Suomeen tulisi ruotsinkielivihamielinen hallinto, joka ajaisi ahvenanmaalaiset ahtaalle kielipoliittisesti ja muutenkin. Silloin saaren asukkaat haluaisivat todennäköisesti liittyä Ruotsiin, joka ottaisi heidät avosylin vastaan.

Ahvenanmaalaiset pyytäisivät Ruotsia apuun vihamieleisestä Suomesta irrottautumiseksi ja Ruotsi auttaisikin heitä siinä, Ahvenanmaalla järjestettäisiin kansanäänestys, jonka Suomi ja EU tietenkin julistaisivat "laittomaksi", mutta tulos olisi yli 90 % Ruotsiin liittymisen puolesta. Suomen media antaisi maailman ymmärtää, että ahvenanmaalaiset olisi pakotettu ruotsalaisten vihreiden pikku-ukkojen toimesta asetta ohimolla pidellen äänestämään näin päin, sillä onhan selvää että ahvenanmaalaiset todellisuudessa haluaisivat tulla syrjityksi suomalaisina.

Ahvenanmaa julistautuisi kuuluvansa Ruotsiin, ja Suomi tekisi kaikkensa saadakseen EU:n ja USA:n tuomitsemaan teon, koska Suomen omaisuus on ryöstetty. Ihmisistähän ei ole niin väliä, joten nyky-EU ja USA asettaisivat Ruotsille kauppapakotteita, varsinkin kun Pohjanmaan ruotsinkieliset kaavailisivat myös Ruotsiin liittymistä.

Lähettäisikö Suomi silloin sotajoukkoja Pohjanmaalle Ukrainan tapaan?

Jukka Mattsson
Vastaus kommenttiin #14

Silloin kun ruotsalaiset pukeutuvat vihreään siihen ei kannata kiinnittää mitään huomiota. Silloin kun he puhuvat sapelin takomisesta kannattaa kuunnella tarkkaan. Siihen heillä on perinteitä.

Ruotsalaiset ovat kaikissa sodissaan jättäneet vihreäksi pukeutumisen meidän Suomalaisten vastuulle ja keskittyneet itse piiloutumaan swea mamman helmaan.

Iiro Koppinen

Ahvenanmaa ei tosissaan suin surminkaan halua liittyä Ruotsiin tai mihinkään muuhun maahan kuin Suomeen. Paradoksi, mutta totta! He ja me tiedämme, että Suomi on ainoa valtio joka hyväntahtoisesti sallii tämän hillumisen. Ja siitä Suomi voi olla ylpeä-onpahan eksotiikkaa. Åland-vi älskar Dig och vet att Du (hemligt) älskar oss även om Finland är mollbälte och Åland durbälte.

Timo Nenonen

Tottakai Ahvenanmaa saa itsenäistyä. Ja jos tarvii apua, voin kyllä tulla potkimaan perseelle.

Ja jos Katalonia haluaa itsenäisyyttä, kuten 90% äänestäjistä näköjään haluaa, se pitää heille antaa.

Suurin piirtein sama % krimiläisistä halusi kansanäänestyksessä takaisin Venäjään , joten sekin pitää ulkovaltojen hyväksyä. Sitä sanotaan demokratiaksi, menneiden aikojen möröksi, jota Eu/eurostoliitto ei hyväksy. Tyrannia nimittäin kärsii demokratiasta.

Hannu Mononen

Jos sotilaallinen jännitys joskus kiristyisi pohjoisella Itämerellä, Ahvenanmaan strateginen merkitys korostuisi kaikille sotatoimien suunnittelijoille.

Mitähän itsenäistynyt Ahvenanmaa tekisi Venäjän maahanlaskujoukkojen aloitettua massiivisen invaasion ja pantua ensi töikseen putkaan kaikki paikallishallinnon viranomaiset?

Saarten takaisinvaltaus on paljon raskaampi operaatio kuin niiden puolustaminen valmistellusti ja ajoissa. Vaikka oolanterit ovatkin niin röyhkeitä ja kiittämättömiä, meidän kannattaa elättää heitä kustannuksellamme ennen kuin päästää em. skenario toteutumaan koko Suomen aseman tuolloin vaikeutuessa.