Perjantai 18.1.2019

Luotan, en luota – totuus Wikipediasta

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.5.2008 07:02
Päivitetty: 
10.5.2008 15:20
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    - Jos tapahtuu jotain äkillistä, esimerkiksi Lordi voittaa Euroviisut, asiaa käsittelevä Wikipedia-sivu lukitaan, sanoo Timo Jyrinki Wikipedia-yhteisöstä.

Lähes jokainen netinkäyttäjä on joskus törmännyt internetin tietosanakirja Wikipediaan. Monet käyttävät sitä säännöllisestikin, ja tietysti on monia, jotka itse muokkaavat Wikipedian artikkeleita.

Mutta kuka on suomenkielisen Wikipedian taustalla? Miten se itse asiassa toimii? Voiko kuka tahansa muokata mitä tahansa artikkelia? Entä puolueettomuus – voiko Wikipediaan luottaa?

Näihin kysymyksiin osaa vastata Timo Jyrinki. Hän on diplomi-insinööri ja toinen suomenkielisen Wikipedian lehdistövastaavista.

Jyrinki on vanhempi ohjelmistokehittäjä avoimeen lähdekoodiin keskittyvässä Nomovokissa sekä Ubuntu Suomi -yhteisön vetäjä. Ubuntu Suomi palkittiin hiljattain Linux-tekijä 2008 -arvonimellä. Suomen Linux-käyttäjien yhdistyksen myöntämän palkinnon jakoi viestintäministeri Suvi Lindén (kok).

Wikipedian takana

Timo Jyrinki kutsuu suomenkielisen Wikipedian aktiivisimpia käyttäjiä ydinryhmäksi.

- Sen koko vaihtelee kymmenestä reiluun sataan, kertoo Jyrinki.

Jyrinki myöntää, että suomenkielisen Wikipedian ydinporukka oli aluksi teknislähtöisiä ihmisiä. Nyt hän sanoo porukan ”monipuolistuneen”.

- Nykyisin he ovat ihmisiä, jotka haluavat vaalia tiedon oikeudellisuutta. Siellä on ihmisiä kaikilta aloilta ja monet heistä ovat yleistiedoiltaan todella hyviä.

Edelleenkin suurin osa on kuitenkin nuoria ja miehiä.

Ydinryhmä tapaa Jyringin mukaan hyvin harvoin, yleensä tapahtumien yhteydessä tai illanviettojen merkeissä. Kansainvälisiä yhteyksiä on; Wikipedian taustalla vaikuttavasta Wikimedia Foundationista on käyty Suomessa.

Palkkaa eivät ydinryhmäläiset saa. Avustusrahaa ei Wikimedia Foundationilta tule, sillä Suomessa ei ole rekisteröityä Wikipedia-yhdistystä. Wikimedia Foundationilla on töissä 5-10 palkattua päivätyöläistä, ja avustuksia järjestö saa 1-2 miljoonaa dollaria vuodessa.

Wikipediasta voi tulla aktiivisimmille todellinen sivutyö: Jyrinki kertoo itse viettäneensä aktiivisimpina aikoinaan noin 20 tuntia viikossa Wikipedian parissa.

Suomenkielisellä Wikipedialla on 41 ylläpitäjää, joilla on valtuudet poistaa ja lukita artikkeleita, palauttaa poistettuja sivuja sekä estää häiriköiviä käyttäjiä muokkaamasta artikkeleita. Ylläpitäjä saa muokkausoikeutensa yhteisöltä äänestyksen kautta.

Lordi voittaa, sivu lukitaan

Kaikki ihmiset saavat muokata Wikipedian artikkeleita. Suojattuja sivuja kuitenkin on, kerrallaan suomenkielisiä Jyringin mukaan noin kymmenen.

- Jos tapahtuu jotain äkillistä, esimerkiksi Lordi voittaa Euroviisut, asiaa käsittelevä Wikipedia-sivu lukitaan. Ihan vain siksi, että muuten sinne tulisi niin paljon sellaisia ”jee”-huutoja sun muita, hymähtää Jyrinki.

Ylläpitäjät voivat laittaa häiriköivän kirjoittajan ip-osoitteelle eston, jos varoituksetkaan eivät tehoa.

- Englanninkielisessä Wikipediassa on paljon suurempia ongelmia tämän suhteen kuin suomenkielisessä. Esimerkiksi talvisodan kulusta kiistellään paljon enemmän englannin kielellä, Jyrinki sanoo.

Jos aihe on hankala,voi syttyä jopa ”muokkaussota”. Jyringin mukaan esimerkiksi uskonto ja muut tunneperäiset aihealueet herättävät kiistoja.

On osattava lukea

Ylläpitäjät seuraavat lähinnä tuoreimpien muokkauksien listaa. Jyringin mukaan objektiivisuutta ylläpidetään siten, että kerrotaan suoraan asian olevan kiistanalainen ja kerrotaan kaikkien osapuolten näkemykset.

- Ääritapauksessa voidaan jopa äänestää kahdesta artikkelin eri versiosta. Äänestää saavat rekisteröityneet käyttäjät, joilla on riittävä määrä muokkauksia. Yleensä kuitenkin haetaan joku neutraali taho, joka voi ratkaista kiistan, Jyrinki kertoo.

Jyrinki sanoo Wikipedian olevan melko luotettava – kunhan lukija osaa lukea.

Toisin sanoen lukijan on ymmärrettävä vastuunsa, ja vastuu tavallaan kasvaa, kun aivan kaikki on nähtävissä. Wikipedian artikkelien kaikki historiatiedot ovat tallessa ja niitä pääsee katselemaan. Historiatietoja tutkimalla asiasta voi muodostua ihan uudenlainen kuva.

- Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan Encyclopaedia Britannicassa ja Wikipediassa oli saman verran sekä vähäisiä että merkittäviä virheitä, huomauttaa Jyrinki.

Yhteisö vetää rajat

Wikipedia toimii luottaen siihen, että sen käyttäjät haluavat vaalia tiedon oikeudellisuutta. Rajanvedot esimerkiksi uuden valtion itsenäistyessä tekee yhteisö.

- Vaikeampaa kuin itse artikkelin kirjoittaminen voi olla sen nimeäminen, jos esimerkiksi jonkun maan itsenäisyydestä on useita mielipiteitä, sanoo Jyrinki.

Wikipedialaiset myös tietävät, ettei absoluuttista totuutta ole. Koska Wikipedian taustalla on ajatus halusta vaalia tiedon oikeudellisuutta, tullaan pian suurten kysymysten äärelle: onko ihminen pohjimmiltaan hyvä vai paha.

Englanninkielisessä Wikipediassa on noin kaksi miljoonaa aloitettua artikkelia. Suomenkielisessä niitä on noin 150 000.

- Mitä suuremmaksi Wikipedia kasvaa, sitä enemmän korostuu aiheen merkittävyys, Jyrinki sanoo.

Saattaa olla, että Wikipedian toimintatavat muuttuvat tulevaisuudessa.

- Esimerkiksi sellaista on esitetty, että artikkelit pitäisi hyväksyttää jollakin. Siinäkin on ongelmansa – homma kasaantuisi nopeasti, Jyrinki pohtii.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Koira

Jokin aika sitten erääseen tunteita herättävään aiheeseen tehtiin niinkin radikaali muutos, kuin että lähdeteokseen lisättiin kirjan tekijä (toimittaja) ja kustantaja.

Muutoksen tekijä sai tappouhkauksen jo 10 minuutin kuluttua, anonyymistä IP-osoitteesta. Ja ne jatkuivat kunnes muutoksen tekijän keskustelusivu suljettiin.

Ongelma on, että Wikipedian olisi pitänyt ryhtyä oikeudellisiin toimenpiteisiin uhkailijan suhteen, mutta ylläpitäjät suhtautuivat asiaan enimmäkseen nihkeästi. Uhkailun kohde ei taas halunnut henkilöllisyyttään uhkailijan tietoon, ja ei itse voinut tehdä uhkauksesta rikosilmoitusta.

Juhani Putkinen

Wiki on hyvä sellaisissa aiheissa, jotka eivät ole mitenkään poliittisia tai muuten intohimoja herättäviä. Sieltä löytää asiallista tietoa vaikkapa sienistä.

Sen sijaan kun käsitellään vaikkapa sotahistoriaa, niin varsinkin suomenkielisessä wikissä anonyymit ryssän p:n nuolijat deletoivat ja muuttavat faktaa - ja kirjoittavat tilalle venäjänmielisiä valheita.

Minun mielestäni anonyymi muuttaminen ja/tai poistaminen tulee lopettaa. Jos joku kerran vaivautuu kirjoittamaan wikiin artikkelin ja/tai muuttamaan artikkelia omalla nimellään, niin anonyymeillä ei saa olla oikeutta sitä ronkkia.

Olisi hyvä, jos eri mieltä olevat lisäisivät artikkeliin (jatkoksi) perustellun oman käsityksensä asiasta, mutta eivät menisi muuttamaan aiemmin kirjoitettua.

morcealis

Taas tämä oma nimi-keskustelu.

Tilanne nyt vain on, että suurin osa nuorista on tottunut kirjoittamaan nimimerkillä.

Oman wikin voi perustaa ihan yksinkertaisesti, netti on pullollaan ilmaisohjelmia, joista voit sellaisen tehdä muutamassa minuutissa. Voit vaikka nimetä sen haluamallasi nimellä ja luoda siitä juuri sellaisen, kuin itse haluat.

Love it or leave it, meilläpäin sanotaan.

tapio_o_neva

Verkossa tehdään profilointeja: poliisi, työantajat, mahdolliset työnantajat, sukulaiset, tuttavat, naapurit.

Ajatelpaakas itse, mikä on sellaisen ihmisen tilanne, joka on kirjoitellut objektiivisia, ei ole vaatinut Karjalaa palautettavaksi, on puolustanut miesten ja heteroiden oikeuksia tilanteessa, missä Suomi on jo liittynyt NATO:on ja missä feminismi käy kokonaan uusilla kierroksilla tavalla, missä eduskunnan ahdistelijamiesten juttu, Matti Vanhanen tai Ilkka Kanerva on "kevyttä kamaa".

Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat leimautuneet: Hannu Rautkallio, Risto EJ Penttilä, Max Jakobson, Paavo Lipponen jne. Yksikään näistä ei kirjoita Wikipediaan ja jos kirjoittaisi, joku ottaisi heidät tarkkailunsa alle, kritisoisi ja muuttaisi, mikäli joku kirjoittaisi objektiivisia.

Valistuneet ihmiset eivät koskaan puhu omalla nimellään eivätkä allekirjoituksellaan, vaan panevat asialle jonkin järjestöjohtajan Erkki Vuorenmaasta Anne Brunilaan ja muihin, joille maksetaan siitä, ettei päättäjien tarvitse itse allekirjoittaa kärjekkäimpiä ja ajattelemattomimpia mielipiteitään oman maineensa tahraamiseksi.

On suorastaan luonnonvastaista, että joku, joka todella tietää asioista, kirjoittaisi niistä omalla nimellään, jolloin kollegoille ja työnantajalle näkyisi, että joukossa on potentiaalinen toisinajattelija tai vuotaja.

Anonyymiys on avoimen verkon lähdesuoja - kansainvälisesti. Älkää siis koskaan rekisteröikö Windowsiin, Officeen jne. valmiiksi omaa harvinaista nimeänne: Pekka Virtasia on maassa satoja.

"Oma nimi" on fiktio. Joitain etunimi-sukunimi-yhdistelmiä on Suomessa 200, kun taas esimerkiki Johan af Granneja tai muita uusmoilasia on yksi.

Nykyisen elektronisen tiedustelun aikakaudella sitä, joka ottaa kantaa, ei jätetä rankaisematt 20 vuoden jälkeenkään.

Se, mistä voi kirjoittaa omalla nimellä turvallisesti on yleensä merkityksetöntä tai jo muutoinkin Ilta-Sanomissa tai Iltalehdessä tai Helsingin Sanomissa niiden ihmisten kirjoittamana, jotka myyvät mielipiteitään mainosten väliin täytteeksi RAHASTA.

Anonyymiysongelma on sukupolviongelma. Osa 1960-luvullakin syntyneistä tietokonetaitoisista vaatii kyllä muilta nimiä tietokantoihin ja muistiin, mutta eivät itse kirjoita mitään uutta näkökulmaa edustavaa, mikä laadullisesti poikkeaisi järjestöjen ja kolumnistien jo siihen mennessä esittämästä.

Nuoret ovat järkeviä suojellessaan yksityisyyttään olosuhteissa, joissa sitä ei voi suojella muutoin kuin anonyymiydellä.

Tietokilpailkysymys: Kuka oli:
Esaijas Kohennuskeppi,
Homo Ludens,
K.Y. Laaksonen,
Känä,
Laaksonen,
Lautamies,
Liimatainen,
Mies Suomalainen,
Olli Tampio,
Seppo Järvinen ja
Veljenpoika.

Entä kuka oli Kunto Kalpa ja kuka oli Juri Komissarov?

412B

Samaa mieltä kuin Juhani Putkinenkin. Politikkaa ja monet historian tekstit ovat jotenkin sävyttyneitä. Se johtunee juuri tuosta nimettömyydestä.

Monet tekstit ovat myös vajaita. Ne ovat olleet kesken jo kauan.

Silti se on mainio tietolähde sellaisessa asiassa josta jo tietää jotakin, mutta kaipaa lisätietoa.

Lisäksi Wiki on kehittynyt huimasti alkuaikojen (englanniksi) älyttömyyksistä jolloin kuka tahansa ja mikä tahansa kirjoittaja töhersi sinne kuin vessanseinään.

tapio_o_neva

Wikipedia tuo esille vähemmistöjen näkemyksiä, mutta ei puolusta niitä, vaan kritisoi lievästi.

Yrittäkääpäs vaikkapa kirjoittaa saksalainen poliittisesti epäkorrekti näkemys toisesta maailmansodasta niin näette, miten ryhmädynamiikka toimii tai vaihtoehtoisesti vaikkapa Israelin rikoslaista ihmisoikeuksien näkökulmasta tai vaikkapa siionismi ortodoksijuutalaisuuden näkökulmasta tai vaikka toinen maailmansota Neuvostoliiton näkökulmasta.

SIMO PERTTULA

Suurkuluttajia on tämänkin lehden kirjoittajissa. Odotankin jännityksellä esim. "tapionevan" kommentia tähän keskusteluun! Siinä tekijä missä näkijä, voisin hänen mielipiteensä jälkeen suhtautua Wikiin avoimin mielin!

P. K.

Intohimoja herättävät aiheet tosiaan ovat usein alttiita kirjoittajien omien näkemysten tuputtamiselle. Suosituissa artikkeleissa, joilla on paljon lukijoita, faktat ovat yleensä aika hyvin tarkistettu, lähdeviitteillä varustetti ja vaihtoehtoiset kannat esitetty. Suomalainen Wiki taas on pienen käyttäjämääränsä vuoksi usein aika tökerö. Jonkin verran ollaan jo mietitty erilaisia keinoja, millä tiedon paikkaansa pitävyyttä voidaan parantaa, joten ehkä tulevaisuudessa wikistä tulee entistä luotettavampi.

Wikin voimia ovat laajuus, helppokäytettävyys, ajankohtaisuus ja laajan lukijakunnan arvioinnille altistaminen. Tärkeintä on ymmärtää, miten lukea wikipediaa. Jokainen tieto on asetettava kyseenalaiseksi ja merkittävät faktat tarkistettava riippumattomista lähteistä. Tämän lukutavan jos ihmiset vielä ymmärtäisivät säilyttää lukiessaan perinteisiä medioita. Nekään eivät ole mitään objektiivisiä tietolähteitä, vaan muutaman yksittäisen henkilön pätevyyden ja poliittisen mielipiteen tuotoksia, joilla ei edes ole mahdollisuutta tulla vastakkaisten näkemyksien haastamaksi.

tapio_o_neva

Wikipediassa on koko miltei totuus ja ihmiskunnan viisaus sitten, kun olen toimittanut sen melkein valmiiksi....

Ehdottaisin, että ne, jotka

- vastustavat kielietuoikeuksia enemmistön oikeuksia rajoittavina
- haluavat Karjalan takaisin ilmaiseksi
- vastustavat johtavia Venäjä-vihaajia ja epärealistista ulkopolitiikkaa, sitä, että Yhdysvallat muka tuhoaa koko maailman puutullien, Etelä-Ossetian, Abhasian jne. vuoksi
- kannattavat heteromiesten ihmisoikeuksia
- kannattavat kohtuullista lihansyöntiä
- kannattavat huumeiden ja päihteiden vähentämistä niiden lisäämisen sijaan
- kannattavat perinteistä tervettä elämänmuotoa rasvoja lukuunottamatta

lopettavat valittamisen Wikipediasta ja "liittyvät joukkoon tummaan" tarjoaman oman panoksensa.

"Karjala takaisin"-porukan suurin kontribuutio ovat luovutetuista pitäjistä kertovat artikkelit.

Yleisesti ottaen olisi hyväksi, jos miltei kaikki kirjoittaisivat Wikipediaan, koska siitä tulisi näin tasapainoisempi, laajempi ja myös suomalaisempi.

Kirjoittaa voi vaikka omasta kylästään tai kaupunginosasta, ellei sotilaspolitiikka, avaruusteknologia tai ydinfysiikka kiinnosta.

Aihe, jota on käsitelty pätevästi suomenkielisessä Wikipediassa kelpaa lähteeksi sanomalehteenkin.

tapio_o_neva

Joku voisi muuten päivittää Uuden Suomen artikkelin Wikipediassa.

Täydentää voisi:

- "levikin" eli maksuttomassa verkkojoukkotiedotusvälineessä lukijamäärän. Levikkiähän saa käyttää vain rahalla tilattavasta lehdestä

- listaus vaikkapa nimekkäistä kolumnisteista, joista jo on olemassa artikkeli Wikipediassa

- teknisestä edistyksellisyydestä, joka on Suomen verkkolehtien huippua

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusi_Suomi_(verkkolehti)

Kun itse kirjoittaa, saa mieleistään luettavaa!

tuulakiilamo

Useat ilmaisijat käyttävät tätä sinistä riviä vahvistaakséen omaa näkemystään. Ovatkohan he tietoisia auktoriteettinsa olemuksesta?
SK 9.5.2003 kertoi Teemu Leinosesta. Ilmeisen nerokas henkilö! Mutta koko juttu ei taida sopia vakuuttavaksi tiedonlähteeksi!
Silti: siihen te viittaatte, te, jotka vedätte mielipiteittenne takuuksi
wikipedian?

Olisiko mahdollista saada aikaan jotain florettimaista pistokeskustelua?

Väylällä tarkkailee jo useitakin, erittäin älykkäitä ja tavattoman raivostuttavia.

En tietenkään tarkoita

tapio_o_neva

No jos nyt suoraan sanon niin Suomen Kuvalehdessä Tapani Ruokanen puolustuttaa silloin tällöin ihmisoikeuksia Suomessa, mikä on kannatettavaa, mutta Suomen Kuvalehdessä on niin paljon puolustuspolitiikkaan ja asetekniikkaan liittyviä vedätyksiä ja Pekka Ervastin vihjailuja, että en pitäisi Suomen Kuvalehteä enää varsinaisena tietolähteenä, vaan jokaisen peräkylän apteekkarin, rehtorin ja ylikonstaapelin arvokonservatiivina mielipidejulkaisuna, jolle Reenpään suku yrittää saada "räväkällä journalismilla" noin 100 000 kappaleen levikkiä, jotta se "istuu" Kivenlahden syväpainon painosmäärän alapäähän.

Wikipediassa vedätyksiä voi korjailla, mutta Suomen Kuvalehdessä ei.

apollo

Jos tiedon tulkinnan taustoja ei avata, yritys luoda uskottava systeemi jää auttamattomasti puolitiehen. Vain aniharva lukija on niin kriittinen kuin mitä wikipediassa pitäisi olla. Jokainen sana tulisi punnita erikseen yhteydessään. Lukijan tehtäväksi jää tarkastaa viitteet. Etenkin opiskelijakäyttäjillä näyttää olevan suurimmat ongelmat informaation soveltamisessa. Viitteitä Wikiin yritetään rakentaa opinnäytteissä epätoivoisesti ja niitä vaaditaan samanarvoisiksi kuin tieteellisiä lähteitä. Mahdoton yhtälö kaiken kaikkiaan...

Liike

Kirjoittajien nimien tietäminen ei minun mielestäni kovin paljoa vaikuta useimmissa artikkeleissa, jos niitä luetaan vain omaksi iloksi tai alustavia yleistietoja etsien.

Siinä olet toki oikeassa, ettei artikkeleita voi käyttää viitattuina lähteinä opinnäytteissä eikä muissa tieteellisen julkaisun tarkkuuteen pyrkivissä kirjoituksissa. Sitä asiaintilaa on vain aika vaikea muuttaa, jos periaatteessa kuka tahansa voi kirjoittaa artikkeleita. Esimerkiksi minun omalla nimelläni kirjoittamalla tekstillä Borneon saarella 1200-luvulla vietetyistä vuotuisista juhlista ei olisi minkäänlaista lähdearvoa, koska en tiedä aiheesta mitään. Silti voisin toki innostuessani naputella juhlista hyvinkin värikkään kuvauksen...

Wikipedian käyttökelpoisinta ja luotettavinta antia ovat mielestäni tilastotiedot, vuosiluvut ja muut numerotiedot, jotka löytää sieltä aika paljon nopeammin kuin eri kirjoja selaamalla tai eri maiden tilastoviranomaisten sivustoja kahlaamalla. Samoin Wikipedia on näppärä keskitetty hakupaikka kaikkien alojen yleistiedolle.

tapio_o_neva

Wikipedia esittää subjektiivisia näkemyksiä objektiivisesta todellisuudesta niin kuin uutisvirraltaan vinot tietotoimistot, sanomalehdet, joilla on missio sekä tieteenharjoittajiksi ja tohtoreiksi naamioituneet mielipidevaikuttajat, jotka pyrkivät esiintymään tutkijoina.

Toivottavasti Wikipedia opettaa kansalaiset lukemaan oikein myös sanomalehtiä sekä kuuntelemaan oikein radiota ja televisiota.

Oma objektiivisuussuosikkini on Taloustutkimus ajalta, jolloin Eero Heinäluoma oli SAK:n päätiedottaja.

Juhani Putkinen

"Selvää on, että johonkin tiedonlähteeseen on luotettava, mutta onko se tämä teelmä:wikipedia."

Olen joskus kirjoittanut artikkeleita wikiin - tehden välillä hyvinkin huolellista työtä, esittäen tietojen todisteeksi suorat lainaukset ja tarkat lähdeviitteet.

Hyvin usein vasurit ovat heti hyökänneet artikkeleiden kimppuun:
- esimerkiksi poistettu lähdeviitteet, jotta artikkeli olisi epäluotettavamman tuntuinen;
- kylmän viileästi deletoitu vasemmiston ja Venäjän kannalta epämiellyttäviä tosiasioita;
- deletoitu koko artikkeli;
- jne.

Kun ei ole ylimääräistä aikaa vahtia miten turmelevat artikkeleitani, niin en ole hyvin pitkään aikaan kirjoittanut suomalaiseen wikiin yhtään mitään.

Omalle kotisivulleni voin vapaasti kirjoittaa miten haluan ja tehdä vapaasti suoria lainauksia tarkoin lähdeviittein:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/

Liike

En muista äkkiseltään kenenkään todenneen, että netti tuottaisi yllätyksiä. Nimeäisitkö muutaman sellaisen väitteen esittäjän?

Kirjoitit hauskasti: "Googlettaessani fasismin suomalaisia yhteyksiä...".

Kokemuksistasi voidaan kai päätellä, että sitä saa mitä tilaa, vai kuinka?

Nyt jännitän vain kämmenet hikisinä, kuinka kytket kannanottosi otsikon kannanottosi sisältöön.

Sekin päästäisi minut valtavasta jännityksestä, jos kertoisit, miksi avauduit jostakin vielä täsmentymättömästä asiasta tähän aivan muuta aihetta käsittelevään ketjuun.

camunen

Näistä Wikipedian tuottamista ahaa-elämyksistä tuoreimpana esimerkki USA:n presidentti <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Definitions_of_fascism">Franklin D. Rooseveltin</a> ajatus fasismista:

"Ensimmäinen totuus on että demokratian vapaus ei ole turvassa jos kansa sietää yksityisen vallan kasvavan pisteeseen jossa siitä tulee vahvempi kuin heidän demokraattinen valtionsa itse on. Sitä syvimmiltään on fasismi - hallitus jonka omistaa yksilö, ryhmä, tai mikä tahansa kontrolloiva yksityinen voima."

Ovat tainneet yhteisö N:n intressit olympiakisojen diktatoorisessa isäntämaassa kasvaneet demokrattista valtiotamme suuremmiksi. Pitäisiköhän kysyä "tasavallan mittaiselta" tai "työväen presidentiltä"?

camunen

Wikipedia pyytää lukijoita täydentämään artikkelia Janne Virkkusesta koska se on tynkä.

Aika huolestuttavaa Wikipedian luotettavuuden kannalta sillä onhan kysymys yhdestä vaikutusvaltaisimmasta aikamme suomalaisesta, jonka peukalon alla lepää aika tukevasti myös moni seuraajakysymys.

seniori kylmästä

Jostain syystä en ole oppinut vielä käyttämään ja luottamaan ko. tietolähteeseen. Ehkä juuri tuo, että pystynkö luottamaan näihin rohkeisiin miehiin ja naisiin, kestävätkö he paineet, ja häiriköiden sekä muitten kääpiöiden uhkailut muutos-, siivous- ja päivitystyössään. Taustalla mielessäni jäynää kaiken aikaa, vaikuttaako se ja miten paljon Wikipedian asiasisältöön?

Tulee vieläkin liikaa tarkistettua esitetyn tiedon objektiivisuus, ja se on rasittavaa. Mutta ehkäpä sillä tavoin tämä Wiki'n lukutaito osallani kehittyy?

Toisaalta tuo totuuskin jaksaa häiritä aina kun kuulen ja näen vannottavan sen nimiin. Eihän lopullisesta totuudesta kukaan voi sanoa tieteen, akateemisuuden kuin muunkaan nojalla sitä eikä tätä. Sen nimiin vannovat vain pönkittävät omaa epävarmuuttaan asiasta. Skeptikot ovat niitä surkeimpia epäilijöitä ja omissa tieteellisissä kapaloissaan rimpuilevia 'tuomaksia'.

Uskallus tunnustaa rajallisuutensa tiedossaan, vakuuttaa minut vahvimmin, ja tällaista on akateemisuudessa vähän.

Juhani Putkinen

Täydellistä totuutta ei tiedä kukaan.

Esimerkiksi wikipediassa olisi teoriassa mahdollista edetä vähitellen sitä täydellistä totuutta kohti siten, että yksi kirjoittaja kirjoittaa tietämänsä tosiasiat aiheesta antaen niille tosiasioille tarkat lähdeviitteet. Seuraava kirjoittaja kirjoittaisi samasta aiheesta lisää faktoja antaen lähdeviitteet, jne.

Valitettavasti tämä ei toimi, vaan deletoidaan ja muutetaan toisten antamia faktoja, jotka eivät sovi omaan maailmankuvaan.

Usein tuntuu, että tätä toisten työn tuhoamista tehdään Venäjän FSB:n toimesta/hyväksi.

Yksi parannuskeino voisi olla, että omalla nimellään kirjoittava voisi lukita sen oman osuutensa siten, etteivät toiset pääse sitä muuttamaan. Toiset voisivat kuitenkin kirjoittaa jatkoksi täydennystä.

Toni Selkälä

Jutussakin taajaan toistuva objektiivisuuden absolutia istuu huonosti moneen tieteeseen ja siten asettaa varsin outoon valoon koko toiminnan ei-luonnontieteellisen tiedon osalta; kuka osaa kirjoittaa "objektiivisesti" vaikkapa kielestä tai Suomesta? Toinen asia mitä suomenkieliseltä Wikipedialta kaipaisi olisi lähteiden käyttö: Mitä virkaa on tiedolla, joka on plagiaatin plagiaatti englanninkielisestä versiosta huonosti käännettynä? Ei ole häpeä tunnustaa mistä tietonsa on saanut tai kopioinut.

Liike

Haaveiletko, että Wikipedia olisi ehdoton tiedon lähde, johon voitaisiin viitata kautta maailman? Sellaista Sampoa ei taideta keksiä aivan lähimpien vuosikymmenten tai -satojen aikana.

Wikipedia on vain yleistietolähde ja sellaisena sitä kannattaa ajatella.

P.S. Voihan lainasanojakin viljellä ylenpalttisesti, mutta en tiedä mitä muuta kuin oman uskottavuuden vähenemisen sillä voisi saavuttaa.

pakista

Wikipedia on kätevä yleistietolähde tiedonjanoisille, mutta ei luonnollisestikaan äärimmäinen totuus kaikessa.

Onhan aina mahdollisuus kaivautua muita teitä syvemmälle tiedonlähteisiin, jos Wikipedian taso ei riitä.

tapio_o_neva

Wikipedian luonteen ymmärtämiseen menee Korkeinta totuutta Otavan ja WSOY:n kirjoista lukeneille aikaa. Wikipedia on se, mistä aloitetaan Googlen ohella artikkelin omatoimittaminen henkilökohtaiseen käyttöön.

Mikään muuttuva seinätaulu ei voi olla "viimeinen sana".

Toni Selkälä

Nimenomaan toivoisin, ettei Wikipedia kuvittelisi objektiivisen tiedon lähde olevansakaan. Nykyinen linja eritoten suomenkielisessä Wikipediassa nojaa ajatukseen siitä, että jokin tieto voisi olla objektiivista siinä määrin, ettei käsitykseen tai näkemykseen kohdistuvan kritiikin esittäminen ole tarpeen. Samoin on, Waltaria kopioiden, suuri illusioni, etteivät kirjoittajien omat kiinnostuksen kohteet sekä näkemys yhteiskunnasta ja kulttuurista vaikuttaisi tiedon luonteeseen.

Jo näiden syiden vuoksi lähdeviitteiden käyttäminen olisi suotavaa; ne toimisivat avaimina kriittiseen lukemiseen sekä samalla mahdollistaisivat sen selvittämisen mihin Wikipedian esittämä näkemys perustuu. Eihän maailmassa kuitenkaan loppujen lopuksi tiedosta ole puutetta näinä Internetin kulta-aikoina vaan ennen kaikkea kriittisesti tietoon suhtautuvasta mediasta, jota Wikipedia voisi edustaa. Nykyisellään se on vain kollektiivisten ennakkoluulojen kokoontumisajo, jota itseään moderoiva yhteisö pönkittää.

Wikipedia, samoin kuin mikään muukaan tietosanakirja, ei ole tarkoitettu lähdeviitteeksi, mutta tämänhetkisessä muodossaan se pyrkii ylläpitämään näkemystä, jossa sen sisältämä tieto olisi jossain määrin kiveen kirjoitettua. Ehkä tämän epävarmuuden heijastumana "nasevimmat" argumentit Wikipedian tiedon puolesta ovat syytöksiä keskustelukumppanin sanavalinnoista, joista toki voin esittää pahoitteluni. Toivoisin kuitenkin vastaisuudessa, että sen sijaan, että Wikipedia ajaisi pois kaikki "uuden tiedon levittäjät" se suhtautuisi kriittisesti myös itseensä. Järjestelmä, jonka kovin kritiikki itseään kohtaan on "pieni puute siellä, toinen ehkä täällä, muuten moitteeton" ei mielestäni ole kykenevä etenemään. Siksi luen mieluummin lähdeviitattuja artikkeleita sisarjulkaisustanne, englanninkielisestä Wikipediasta.

pakista

Tietoa yleensä suodatetaan oman kiinnostuksen pohjalta. Tässä mielessä suuri osa mainontaa ei esim. koskaan saavuta kaikkia tarkoitettuja tavoitteitaan huomattavista kustannuksistaan huolimatta.

Suuri osa informaatiosta jää yleensä vain taustakohinaksi.

Ras

Lähdeviitteiden osalta suomenkielinen wikipedia on yksi parhaista ellei paras. Tällä hetkellä jonkinasteinen lähteistys löytyy yli 27 % artikkeleista. Se on suhteellisesti huikeasti enemmän kuin useimmissa muissa.

Kts. kehitys
http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Wikiprojekti_L%C3%A4hteet#Tilastoja

tässä vertailutietoja viime syksyltä:
http://lists.wikimedia.org/pipermail/wikitech-l/2007-September/033286.html

"Of these languages, Swedish is the biggest (the uncompressed
database dump is 600 MB) followed by Finnish (481 MB) and
Norwegian (415 MB). But Finnish is far ahead in the use of
references and templates."

"The ranking doesn't quite capture the fact that the Finnish
Wikipedia contains 59365 <ref> tags and 15108 ISBNs, while Swedish has 28956 and 10742, respectively, and the Norwegian 19078 and 9060.

The main difference seems to be the "good" examples above
12% and the laggards below 12%. Swedish and Danish should learn from Norwegian and Finnish."