Sunnuntai 22.10.2017

Akavan ulostulosta nousi myräkkä: Osa tyrmää, osa sulkee vielä suunsa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
6.10.2017 18:44
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Liikesalaisuuslain valmistelusta syntyi sekava soppa. Kuvituskuva.
|

Julkisuudessa kovaan keskusteluun nousseesta liikesalaisuuslain valmistelusta syntyi sekava soppa. Korkeakoulutettuja palkansaajia edustava Akava julkisti torstai-iltana työntekijäkeskusjärjestöjen laatiman yhteisen eriävän mielipiteen lakiluonnokseen. Osa lakia valmistelleen työryhmän jäsenistä kuitenkin paheksuu Akavan lähettämää tiedotetta, sillä valmistelu on yhä kesken.

Tiedotteessa nostettiin esiin muun muassa, että uusi laki jättäisi epäselväksi sen, voisiko työntekijä jatkossa turvautua ammattiliiton asiantuntijan apuun työsuhderiidoissa. Kaikki eivät näkemystä jaa, vaan osa epäilee, että kyseessä on väärinkäsitys.

Uutta lakia on valmisteltu työministeri Jari Lindströmin (sin.) asettamassa työryhmässä, jonka muissa jäsenissä palkansaajajärjestöjen toiminta herättää kummastusta. Syynä on se, että työ on yhä kesken. Esimerkiksi EK ja Keskuskauppakamari kieltäytyvät kommentoimasta koko asiaa vedoten sen keskeneräisyyteen.

–Työryhmän työ on vielä kesken. Mietintö ei ole vielä valmis tai julkinen. Toki työ on loppusuoralla mutta lopussa se ei suinkaan vielä ole. Mitään muuta julkista tästä ei vielä ole kuin Akavan eriävä mielipide, sanoo Suomen Yrittäjien lakimies Albert Mäkelä.

–Ja eriävät mielipiteet jätetään yleensä valmiisiin esityksiin, ei keskeneräisiin, hän lisää.

Työryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Liisa Huhtala työ- ja elinkeinoministeriöstä vahvistaa, että työryhmä päätti eilen illalla vielä jatkaa työtänsä. Työryhmä kokousti Huhtalan mukaan eilen illalla aina noin puoli seitsemään saakka. Akava lähetti tiedotteensa kello 18.44.

Huhtala myöntää, että hän pyysi torstaina jättämään mahdolliset eriävät mielipiteet. Akavan vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski teki työtä käskettyä ja toimitti eriävän mielipiteen heti kokouksen päätyttyä. Hän tulkitsee, että työ on käytännössä jo päättynyt, ja että jäljellä on enää torstain kommenttien pohjalta tehtävät viimeistelyt.

–Tässä työssä ei oikeastaan ole otettu meidän näkökohtiamme juuri lainkaan huomioon, niin me osasimme jo varautua siihen, mistä me olemme erimielisiä. Tämäkin työ on alkanut viime vuoden marraskuussa ja kokouksia on istuttu yhteensä yli kolmekymmentä. Me luonnollisesti tiesimme, mikä meidän kantamme näihin ehdotettuihin lakimuutoksiin on, Vuorenkoski sanoo.

–Me näemme tilanteen kyllä niin, että asia on käsitelty ja me odotamme lausuntokierrosta. Ellei ministeriö pysty vakuuttamaan meitä siitä, että tässä olisi palkansaajilla vielä syytä tulla asiaa valmistelemaan, hän jatkaa.

Asian viemistä julkisuuteen hän perustelee Akavan käytännöllä. Vuorenkosken mukaan Akavalla on tapana tiedottaa eriävistä mielipiteistä heti jäsenistölle.

Jos työryhmän jäsenet ovat erimielisiä siitä, jatkuvatko neuvottelut, ovat he erimielisiä myös uuden lain oikeudellisista asioista.

Liikesalaisuustyöryhmän työoikeudellisia asioita käsittelevän jaoston jäsen Päivi Vanninen ammattiliitto Prosta kertoo, että juuri julkisuuteen nousseessa jupakassa yksityiskohtien paljastamisesta liiton lakimiehelle taustalla oli pieni tekninen asia, johon he Akavan Vuorenkosken kanssa vaativat täsmennystä.

Asia oli niinkin pieni kuin yksi sana. Liikesalaisuuksia koskevan lakiluonnoksessa säädellään liikesalaisuuksien luovuttamisesta työntekijän edustajalle. Irtisanomistilanteita säätävä nykyinen työsopimuslaki taas sanoo, että ”työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa”. Näillä tarkoitetaan Vannisen mukaan eri lain kohdissa eri asioita.

–Kun olen itse oikeudenkäyntilakimies, niin pelkään, että tässä on ainakin sellainen mahdollisuus, että kun siihen ei ole selvästi vastattu, niin tämä voi olla yksi kauhuskenaario meidän näkökulmasta, Vanninen toteaa.

–Kuka haluaisi ottaa sen riskin, että kertoisi liikesalaisuuden, mihin ei ole oikeutta. Me esitimme Vuorenkosken kanssa lisäyksiä sinne, joilla olisi varmistettu, että tällainen tulkinta ei olisi mahdollinen, hän lisää.

Suomen Yrittäjien Mäkelä taas katsoo, että avustaja taas on oikeudellisena terminä liian lavea, ja että työntekijän edustaja kattaa myös liiton lakimiehen.

–Edustaja on eri asia kuin työsopimuslain tarkoittama avustaja, joka voi olla ihan kuka vain. Edustajalla tarkoitetaan yleensä työehtosopimuksen mukaista luottamusmiestä tai työsopimuslain mukaista luottamusvaltuutettua tai sitten muita edustajia. Meillä lainsäädännössä esimerkiksi yt-laissa, työsuojelun valvontalaissa on säädetty erilaisista edustajista, joille voi kertoa liikesalaisuudeksi katsottavia tietoja jo nykyisin.

–Jos liiton lakimiehestä puhutaan ja meillä on irtisanomisriita, niin en ymmärrä, että miksi työntekijän edustaja ei voisi olla liiton lakimies. Enkä tiedä, mikseikö nytkään voi, Mäkelä toteaa.

Suomen laissa ei nykyisin ole omaa lukua liikesalaisuuksille, vaan niistä säädetään eri kohdissa. Taustalla onkin EU:n direktiivi, jolla halutaan yhdenmukaistaa eurooppalaista lainsäädäntöympäristöä niin, että yritykset eivät voisi kilpailuttaa maita niiden lainsäädännön mukaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä etsiikin keinoja, miten direktiivi tuodaan Suomeen mahdollisimman luontevasti. Eri tahot ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että liikesalaisuuden käsitteen harmonisointi sinällään on tarpeellista. Nykyisin puhutaan liikesalaisuuksien lisäksi muun muassa ammattisalaisuudesta.

Edustaja vai avustaja -kiistan lisäksi palkansaajayhteisö on kiinnittänyt huomiota siihen, että lainvalmistelussa ei ole tehty tarkasti selväksi, onko esimerkiksi työsopimuslaki ensisijainen uuteen liikesalaisuuslakiin nähden. Tällä voisi olla merkitystä raastuvissa, sillä työnantajalla on tulkintaetuoikeus siihen, mikä on yrityssalaisuus.

Direktiivin yleispätevä määritelmä liikesalaisuudelle on se, että se on salaista, sillä on taloudellista arvoa elinkeinoelämässä ja että tiedon haltija on ryhtynyt toimiin tiedon salaamiseksi.

–Pidän sitä yhtenä mahdollisena tulevaisuuden haasteena, että liikesalaisuuden alle pantaisiin enenevissä määrin asioita, mitkä sinne varsinaisesti ei kuulu. Mutta määrittely on aina hankalaa, Vanninen sanoo.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Mattsson

Jos työnantaja maksaa palkan vain joka toinen kuukausi niin sitäkään ei saisi ammattiliitolle kertoa?
Tällä tarkoitan että firman johdosta annetaan kuva sijoittajille, ja asiakkaille että yrityksen on huippukunnossa sekä voimakkaassa kasvussa. Maailman luokan yritys mutta rahat eivät riitä edes työntekijöiden palkanmaksuun.

Onko tämäkin tieto sitä liikesalaisuuteen kuuluvaa tietoa jota yritysjohtajat eivät haluavat talon ulkopuolisten tietävän?
Tukitaanko ehdotetulla lailla työntekijöiden suut ja laitetaan heidät EK:n taholta kärsimään yrityssalaisuuteen vedoten?
Edes ammattiliiton lakimiehelle ei saisi maksamattomista palkoista kertoa yrityssalaisuuteen vedoten?

Jouni Borgman

Liikesalaisuuslaki ja vihapuhelaki tukkivat suut ja tiedustelulaki varmistaa, että näin myös käy. Korporaatiofasismia pusketaan nyt voimalla eteenpäin ja kansalaisten henkinen elintila aiotaan puristaa millin rakoon. Tässä melkein jää kaipaamaan niitä nahkurin orsia, joilla suomalaisia takavuosina peloteltiin.

Jukka Lampinen

Työnantajat pyrkii siis määrittelemään työntekijän edustajan, pätevyyden ja koulutuksen mukaan.
Ammattiliiton puheenjohtaja tai lakimies on liian kyvykäs, mutta luottamusmiehenä toimiva siivooja sopii hyvin.

Työnantaja perustelee joukko irtisanomisia, aina liiketaloudellisin syin.
Jos perusteet julistetaan salaisiksi, luottamusmies ei voi mitenkään tarkistaa perusteita.

Yeiseksi on muodostunut tapa, sanoa keväällä hiljaiseen aikaan 50 työntekijää irti ja syksyllä sesonki aikaan palkataan 50 sopivampaa tilalle.
Kausi irtisanomisista on tullut tapa lisätä tuottavuuttaa ja poistaa heikko tehoiset yksilöt.