Tiistai 24.10.2017

Ekonomisti varoittaa Suomea: ”Ei tilaa palkkamaltin menetykselle”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.10.2017 19:10
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Ekonomisti Tuuli Koivun mukaan Saksan palkkamaltti tarkoittaa kovan kilpailun jatkumista euroalueen sisällä.
|

Nordean ekonomisti Tuuli Koivu kehottaa Suomea seuraamaan tarkkaan Saksan tärkeimmäin ammattiliiton IG Metallin palkkaneuvotteluja ja varoittaa samalla suomalaisia menettämästä palkkamalttia syksyn liittokierroksella.

–Suomessa Saksan palkkaneuvotteluja kannattaa seurata erittäin tarkasti, sillä vaikutukset leviävät meille useita reittejä. Ensinnäkin Saksan palkkamaltti tarkoittaa kovan kilpailun jatkumista euroalueen sisällä. Hyvästä taloustilanteesta huolimatta Saksa pitää kulujen nousun aisoissa eikä anna muille euromaille mitään ilmaiseksi. Vuosina 2005-2012 revennyt kuilu vaikkapa Suomen ja Saksan kilpailukyvyssä supistuu tuskastuttavan hitaasti, eikä anna tilaa Suomessa palkkamaltin menetykselle, Koivu toteaa blogissaan.

IG Metall lähtee palkkaneuvotteluihin vaatimattomalla palkkatavoitteella. Liiton pohjoisen paikallisosaston palkankorotustavoite seuraaville kahdelle vuodelle on Koivun mukaan kuusi prosenttia, eli vain vähän enemmän kuin edellisellä kierroksella pari vuotta sitten. Koivu muistuttaa, että samaan aikaan Saksa on käytännössä täystyöllisyydessä ja maan veto on erittäin vahvaa. 

Kovien palkankorotusvaatimusten sijaan IG Metall haluaa Koivun mukaan lisäjoustoja työelämään. Tavoitteena on, että töitä voisi tehdä määräaikaisesti 28 tuntia nykyisen 35 viikkotunnin sijaan, jos tällaista vaikkapa perhetilanne vaatii.

Asuntovelallisissa Saksan palkkamaltti herättää Koivun mukaan toivonkipinän jopa odotettua pidempään jatkuvista poikkeuksellisen matalista koroista. 

–Kun EKP:n neuvosto päättää parin viikon päästä arvopapereiden osto-ohjelman jatkosta, se joutuu tekemään päätöksen ympäristössä, jossa vahva talouskasvu ei ole tuonut euroalueen inflaatiota kestävästi tavoitteeseen. Viimeksi osto-ohjelman suuria linjoja muutettiin lähes vuosi sitten joulukuussa, jolloin ostoja päätettiin jatkaa vähintään vuoden 2017 loppuun. Tuolloin toiveissa varmasti oli inflaation kiihtyminen niin, että asteittainen irtautuminen osto-ohjelmasta vuoden 2018 alkupuoliskolla olisi perusteltua. Mutta toisin on käynyt.

EKP:n oman arvion mukaan inflaation tuominen tavoitteeseen tarvitsee tuekseen vielä huomattavan määrän rahapoliittista elvytystä. Syyskuussa inflaatio otti jälleen takapakkia aiemmista kuukausista. 

Koivu sanoo, että saksalaisten metallimiesten ”preferenssit” tuovat lisää harmaita hiuksia EKP:lle. 

–Jos muut maat kykenevät seuraamaan Saksan palkkamalttia, inflaation kiihtymiseen voi kulua vielä hyvinkin pitkään. Voi olla niinkin, että ennusteemme korkojen nostosta ensimmäisen kerran vuonna 2019 on sittenkin liian aggressiivinen, hän ennakoi.

Suomessa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puuttui keskiviikkona yllättäen työmarkkinatilanteeseen ja sanoi MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa palkankorotusten nollalinjan olevan kohtuuton. Alun perin Sipilä oli luvannut olla puuttumatta palkankorotuskeskusteluun. Nollalinja nousi keskusteluun Metsäteollisuuden ja Paperiliiton työmarkkinaneuvottelujen takuttua. 

Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin arvioi iltapäivällä Kauppalehdelle, että palkankorotukset liikkuvat todennäköisesti ”jossakin 1-2 prosentin välissä”.

–Veikkaan, että työnantajajärjestötkin ovat varautuneet 1-1,5 prosentin palkankorotuksiin. Valmius tämän kaltaisten sopimusten tekemiseen on olemassa, hän sanoi.

Lisää aiheesta:

Metsäteollisuudesta heti kuitti Juha Sipilälle: ”Onko tämänkin kohtuullisuudesta näkemys?”

Sipilä puuttui sittenkin palkkaneuvotteluihin MTV:llä – ”Kyllä nolla on kohtuuton”

Paperiliitto shokissa 0 %:n korotuksesta: ”Ihme, jos selvitään ilman työtaistelua”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Oiva Luosujarvi

VOISIPA JOHTAJAT NÄYTTÄÄ ESIMERKKIÄ.
Pudottaisivat miljoonapalkan 100 000 euroon vuodessa rikkaat ensin.
Sitten 100 000 euroa ansaitsevat pudottavat palkkansa 40 000 euroon.

Kysymys siis niistä, jotka ei omistajia vaan saavat palkkaa ja muita etuisuuksia, kuten pankin johtajat, isot virkamiehet, eläkeyhtiöiden pomot ja muut palkkalaiset, joiden palkka etuineen on yli 100 000 euroa vuodessa.

Esimerkin voimalla sodassa johdetaan edestä, vaikka nykyään onkin tyylinä johtaa ydinpommien kestävistä bunkkereista. kun johtajia kuolema pelottaa niin perkuleesti.
Siksi poliitikoillakin on henkivartijat, kun ei saa pelätä...

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Ensinnäkin Saksan palkkamaltti tarkoittaa kovan kilpailun jatkumista euroalueen sisällä.

Saksan ja Ruotsin palkankorotukset keväällä-15 toi meille jo tuolloin kilpailukyvyn.Ennen kuin edes Kikyä oli sovittu.
Vientikin lähti vetämään samoin jo keväällä-15.

Nyt kun työttömyyskin on "vähentynyt" talous kasvanut ja vienti vetää hyvin,mikäli hallituksen puheet pitävät paikkansa.Siitähän on hehkutettu koko kesän ja syksyn,tämän hallituksen saavutuksista.
Niin palkankorotukset on nyt leikkausten jälkeen kyllä paikallaan.

Marja-Liisa Kalkela

Meillä ei ihan "vielä" ole Saksan kilpailuvalttia.

Saksassa 7,5 miljoonaa ihmistä tekee minitöitä !
SKL
-Minijob eli minityö tarkoittaa työpaikkaa, jossa voi ansaita sosiaaliturvan tai muun työtulon päälle 450 euroa kuukaudessa verottomana.
-Työsuhteen sosiaaliturvamaksuista vastaa työnantaja.

Meillä "mini-jobilla" (487e/kk+9e/pv kuluihin)
tekee TEM mukaan vasta 110 000 henkeä.
Ja valtio maksaa sosiaaliturvasta sen.Ei työnantajat.

Petri Rissanen

Niin, eihän Saksassa ollut kuin 4,8 %:n palkankorotukset vuosina 2016-2017.

"Saksan metalli- ja elektroniikka-alan uusi työehtosopimus tietää 4,8 prosentin palkankorotuksia. Sitä edelsi kova kädenvääntö, jossa metallityöväenliitto IG Metall näytti voimaansa valtakunnallisilla varoituslakoilla.

Saksan metalli- ja elektroniikka-alalla on nyt uusi työehtosopimus: sen mukaan työntekijät saavat huhti–kesäkuun osalta kertakorotuksena 150 euroa, heinäkuun alusta ensimmäisessä vaiheessa palkkojen 2,8 prosentin yleiskorotuksen ja ensi vuoden heinäkuusta sen päälle vielä 2 prosenttia kakkosvaiheen korotuksena. IG Metall onnistui pääsemään neuvotteluissa lähes alkuperäiseen tavoitteeseensa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001912594.html