Lauantai 16.12.2017

Suomella uusi haaste: ”Venäläisten ostovoima on liian sidoksissa ruplan kurssiin”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.10.2017 13:22
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja arvioi, että venäläisten ostovoima on liian paljon sidoksissa ruplan kurssiin ja öljyn hintaan eikä esimerkiksi keskiluokan kasvuun ja vaurastumiseen.
|

Venäläisten turistien määrä on laskukauden jälkeen kääntynyt taas kasvu-uralle. Tammi-heinäkuussa 2017 venäläisten matkailijoiden määrä kasvoi noin 15 prosenttia viime vuodesta ja viisumihakemusten yli 60 prosenttia. Kaupan liiton mukaan Viro ja kansainvälinen verkkokauppa käyvät kuitenkin Suomen rinnalla kovaa kilpailua venäläisten ostovoimasta.   

Kaupan liiton selvityksen mukaan venäläismatkailijat tekevät verkko-ostoksia aikaisempaa useammin. Kaiken kaikkiaan 66 prosenttia Suomessa vierailleista venäläisistä oli tehnyt verkko-ostoksia viimeisen vuoden aikana, kun kolme vuotta aikaisemmin heitä oli vain 36 prosenttia. Peräti 43 prosenttia matkailijoista oli viimeisen kuukauden aikana ostanut verkkokaupoista, kun 2014 heitä oli noin viidesosa.

Kaupan liiton mukaan tämä tarkoittaa suura haastetta Suomelle, kun kansainvälinen verkkokauppa kilpailee suomalaisen erikois- ja käyttötavarakaupan kanssa venäläisten ostoksista ja Viro houkuttelee heitä palveluiden hinta-laatusuhteella.

–Juuri ostovoimaisia digivenäläisiä Suomen matkailualan pitäisi pystyä tänne houkuttelemaan, mutta palvelutarjontamme ei välttämättä ole riittävää. Venäläisten matkailijavirta keskittyy edelleen päivän kestäviin ruoanhakumatkoihin, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja huomauttaa.

Kurjenoja sanoo, että vaikka viisumihakemukset ja matkailijamäärät kasvavat nyt reippaasti, venäläismatkailijat eivät enää ole muutaman vuoden takainen kultakaivos Suomelle. 

Hän viittaa tilastoon, jonka mukaan matkailun huippuvuonna 2013 venäläiset kuluttivat Suomessa ostoksiin ja palveluihin noin 1,2 miljardia euroa. Viimeisen vuoden aikana, syyskuusta 2016 elokuun loppuun 2017, venäläiset kuluttivat yhteensä 605 miloonaa euroa ilman ennakkokuluja, mistä ostoksiin kului 494 miljoonaa euroa ja loput käytettiin palveluihin.

–Palveluihin rahaa kuluttavat ovat keskimääräistä venäläismatkailijaa varakkaampia. Esimerkiksi kylpyläpalveluja Suomesta ostaneet venäläisturistit kuluttivat niihin 360 euroa matkaa kohti, Kurjenoja kertoo.

Laatu ja hinnat innostavat venäläisiä ostoksille lähes entiseen tapaan, mutta ostosten rakenne on Kurjenojan mukaan yksipuolistunut. Halu ulkomailla shoppailuun on hävinnyt, ja venäläisturistien tekemät ostokset keskittyvät entistä selvemmin elintarvikkeisiin.

–Vaikka matkailijamäärät ovat nyt kasvussa, on mahdollista, ettei venäläismatkailijoiden kulutus Suomessa toteuta ainakaan lähivuosina niitä toiveita, joita sille joskus asetettiin. Venäläisten ostovoima on liian paljon sidoksissa ruplan kurssiin ja öljyn hintaan eikä esimerkiksi keskiluokan kasvuun ja vaurastumiseen, jotta Suomen matkailun kasvu olisi vakaalla pohjalla, Kurjenoja ennakoi.

–Perinteinen rajakauppa ruoanhakumatkoineen on vahvasti sidoksissa ruplan hintaan eikä kansainvälinen verkkokauppa tai Viron edulliset kylpylät sitä uhkaa. Venäläisten matkailu Suomessa voikin alkaa muistuttaa yhä enemmän 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun päivämatkoja, hän jatkaa.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit