Lauantai 25.11.2017

Pienimmillään 4 €:n säästö asukkaalle – eduskunta kuumeni silti

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.10.2017 16:26
  • Kuva: Jarkko Mikkonen / Uusi Suomi
    Kuva
    Kuvituskuva. Kiinteistöliiton laskelmien mukaan kiinteistöveroon aiotun korotuksen vaikutus olisi ollut 90-neliöisessä keskustahuoneistossa noin 90 euroa vuodessa, mistä olisi koitunut ensi vuonna maksettavaksi noin 69 euroa Helsingissä.
|

Eduskunnassa on käyty kiivasta keskustelua kiinteistöverosta, johon aiotut pakkokorotukset hallitus päätti perua tiistaina. Päätös oli Kiinteistöliiton tahdon mukainen. Kiinteistöliitto huomautti lausunnossaan, että hallituksen kauden tavoiteverotuotto on jo saavutettu.

Tähän vetosi myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), joka sanoi eilen, että kiinteistöverojen tuotot yllättivät positiivisesti. Orpon mukaan ensi vuodelle asetetut tavoitteet kiinteistöveron tuotoksi on jo saavutettu, joten pakkokorotukset perutaan. Hallitus oli sopinut keväällä 2015 kiinteistöverojen ala- ja ylärajojen maltillisesta korottamisesta, jolla haettiin 100 miljoonan euron lisäverotuottoa. Kiinteistöliiton mukaan hallituskauden tuotoksi oli muodostumassa peräti 175 miljoonaa euroa. Hallitus oli laskenut, että alkuperäiset pakkokorotukset lisäisivät kiinteistöveron tuottoa ensi vuonna noin 49 miljoonalla eurolla.

Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli piti alun perin korottaa 1,03–2 prosenttiin, kun tänä vuonna vaihteluväli on ollut 0,93–1,80 prosenttia. Vakituisten asuinrakennusten veroprosentin vaihteluväli piti korottaa 0,45–1 prosenttiin, kun tänä vuonna vaihteluväli on 0,41–0,90 prosenttia. Muutetussa esityksessä yläraja jäi voimaan, mutta alarajan pakkokorotus peruttiin.

Valtiovarainvaliokunnan jäsen Timo Heinonen (kok.) kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan, että perumispäätöksen yhteydessä sovittiin, että myöhemmin tarkastellaan, onko enää myöskään vuoden 2019 osalta tarpeen tehdä korotuksia. Kiinteistöliitto esitti lausunnossaan korotusten perumista myös vuoden 2019 osalta.

Helsingissä säästyi 69 euroa

Kiinteistöliitto on laskenut aiottujen korotusten vaikutuksia. Laskelmien mukaan vaikutus olisi ollut 90-neliöisessä keskustahuoneistossa noin 90 euroa vuodessa, mistä olisi koitunut ensi vuonna maksettavaksi noin 69 euroa Helsingissä. Espoossa vastaava summa on 60 euroa, mistä olisi toteutunut ensi vuonna noin 39 euroa.

Kiinteistön verotusarvojen kannalta edullisessa päässä esimerkiksi Raumalla korotus olisi tehnyt 90-neliöisessä huoneistossa noin 26 euroa vuodessa, mistä ensi vuonna olisi toteutunut vain runsaat neljä euroa. Alarajoilla olevat isoimmat kaupungit sijoittuvat Kiinteistöliiton mukaan näiden ääripäiden väliin.

Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltusen mielestä myös lakiin jätetty ylärajan poisto olisi tarpeen, mutta hän on tyytyväinen alarajan poistoon.

–Isompien kaupunkien osalta se olisi ollut ihan tarpeeton korotus niihin tavoitteisiin nähden, mitkä maan hallituksella on ollut lisätä kiinteistöverotuottoja, hän sanoo Uudelle Suomelle.

Hiltunen huomauttaa, että jos vaikkapa tuloverotuottotavoite oltaisiin ylittämässä vastaavalla tavalla, käynnissä olisi ”hirveä meteli” muun muassa työmarkkinajärjestöissä. Hiltusen mukaan lakiin jääneellä ylärajan korotuksella on vähäisempi merkitys, sillä pääsääntöisesti kunnissa ollaan alarajan tuntumassa etenkin asutuskeskuksissa. Molempien rajojen poistamista puoltaa Hiltusen mukaan kuitenkin se, että näin kunnilla olisi vapaampi mahdollisuus käyttää kiinteistöveroa halunsa mukaan.

Syyttelyä teatterista eduskunnassa

Eduskunnassa on keskusteltu tänään kiinteistöverosta kiivaaseen sävyyn. SDP:n riveistä ihmeteltiin kovin sanoin, miten hallitus on tullut hyvistä tuotoista tietoiseksi vasta nyt, vaikka rahamäärä olisi pitänyt olla tiedossa jo kevään kehysriihessä. Hallitus antoi eilen perutun esityksen eduskunnalle vasta pari viikkoa sitten.

Hallituspuolueiden riveistä taas syytettiin demareita siitä, että nämä ovat olleet itse korottamassa kiinteistöveroa ollessaan mukana hallituksessa. Lisäksi esiin nostettiin demareiden jättämä vastalause hallituksen tuoreeseen esitykseen. Salissa ihmeteltiin, miksi puolue on julkisuudessa suureen ääneen rummuttanut saaneensa tahtonsa läpi, jos esitys kuitenkin on epätyydyttävä. Vastalauseessa viitataan esitykseen jääneeseen ylärajan korottamiseen, joka on demareiden mielestä turha.

Monissa puheenvuoroissa nostettiin esiin teatteri, josta useampi edustaja toisiaan syytteli. Tällaisia puheenvuoroja kuultiin niin sinisten, kokoomuksen, keskustan kuin demareiden riveistä.

 

Jaa artikkeli:

Kommentit

Oiva Luosujarvi

Paljonko kiinteistöveroa maksaa Helsingin Eirassa 200 neliön ja 3 miljoonan euron arvoisessa kerrostaloasunnossa asuva henkilö ?
Verrattuna pienessä taajamassa muuttotappioalueella asuvaan eläkeläiseen, jonka alle 100 neliön vanha rintamamiestalo tontteineen olisi hinnaltaan korkeintaan 60tht euroa.

3 000 000 on 50x suurempi summa kuin 60 000.
Onko kiinteistövero asunnosta, jota käytetään asumiseen vastaavasti 60x suurempi?

Kiinteistöveroa olisi sovellettava myös kerrostaloasuntoihin ja muihin asuntoihin / liiketiloihin, ettei kiinteistöveroa joudu maksamaan vain ne, jotka omistavat talon ja tontin tai lomamökin omalla tontilla.

Oiva Luosujarvi

Kiinteistövero ja asumistuki.

Asumistuki nostaa vuokria yksiselitteisesti.

Kuvitelkaapa tilanne, jossa asumistuet lopetaan kaikki kerralla.
Kaupungeissa asuu kymmeniä tuhansia yksineläjiä ja perheitä, jotka saavat asumistukia.
Jos kaikki tukeminen asumisissa loppuisi 1.12.2017 ja jokainen henkilö / perhe joutuisi maksamaan vuokransa 100% itse, niin kymmenillä tuhansilla asunnonvuokraajilla ei olisi mahdollista asua vuokralla.
Helsingissä on 12 600 asuntoa, jonka vuokran Kela maksaa 100% ja yli 42 000 asuntoa, joka saa vuokratukea.
Ainakin 12 600 asuntoa vapautuisi heti, koska vuokralaisella ei olisi rahaa maksaa asumisestaan.
Koska tilanne on samanlainen kaikissa kaupungeissa, niin olisikin yhtäkkiä yli 100 000 asuntoa vailla vuokralaisia, kun vuokralaiset eivät voisi maksaa vuokria ilman tukia.
Viime vuosina tulleet pakolaiset, jotka ovat saaneet turvapaikan ja asunnon haluamastaan kaupungista eivät voisi asua ilmaiseksi asunnossaan, jos Kela / kunta / kaupunki - Viime kädessä veronmaksajat eivät maksaisi heidän vuokriaan ja elämistään.

Jos vuokranantajat haluaisivat tuloja vuokrien kohdalla, niin heidän olisi pakko laskea vuokria tasolle, jonka vuokralaiset voisivat maksaa tai vaihtoehtoisesti vuokranantajilla olisi kymmeniä tuhansia vuokra-asuntoja tyhjillään.

Asumistuki on hyvä ja samaan aikaan huono asia. Pakolaisten myötä asumisen ja elämisen tuet ovat muuttuneet pääasiassa huonoksi asiaksi, koska suuri osa tukien saajista ei ole sukuineen koskaan maksaneet veroja Suomeen ja eivät ole muuta kuin rasite hyvinvointia rakentaneille kantasuomalaisille.