Torstai 23.11.2017

HUS-pomo avautui radiossa: ”Kummasti rahaa löytyy lisää vain terveysyrityksille”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.10.2017 13:36
  • Kuva: Karoliina Paavilainen
    Kuva
|

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindén kertoo Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että sote-uudistuksen valinnanvapaus kismittää julkisen sektorin toimijoita.

Hän korostaa, että julkisessa terveydenhuollossa – oli sen tuottajana sitten julkinen toimija tai yksityinen yritys – kyse on terveydenhuoltojärjestelmän kokonaiskapasiteetista.

–Nyt valinnanvapaudesta tulee keino päästä julkisella rahalla hyödyntämään yksityisen sektorin kapasiteettia sen lisäksi, mitä julkisella sektorilla on. Mutta nyt tullaan asian ytimeen: tämä vaatii merkittävästi lisää terveyspalvelurahaa, Lindén sanoo.

–Yhtä hyvin se voitaisiin tehdä tässä ja nyt niin, että nykyistä julkista sektoria rahoitetaan lisää. Siihen ei ole ollut halukkuutta. Mutta sitten jos tuottaja on yksityinen, niin jostain kummasti sitä [rahaa] halutaan antaa lisää. Tämä tietysti vähän kismittää täällä julkisen toimijan puolella, Lindén myöntää.

Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää arvioi lähetyksessä, että terveydenhuoltojärjestelmän suurin ongelma Suomessa on pitkät jonot, joita hän kutsuu ”alihoidoksi”. Hän kritisoi, ettei pitkien jonojen aiheuttamia kustannuksia ja kärsimystä huomioida kustannuslaskelmissa millään tavalla.

–Suurin ongelma tällä hetkellä ei ole ylihoito vaan alihoito. Suomessa on 100 000 ihmistä, jotka ovat erikoissairaanhoidon jonossa, meillä noin puolet suomalaisista ei pääse neljässä kuukaudessa terveyskeskuksen lääkärille. Pahin ongelma on odottamisen ongelma, Järvenpää toteaa.

–Oletus on se, että ihmisten ajalla, odottamisella ja siihen liittyvällä kärsimyksellä ei ole minkäänlaista kustannusta yhteiskunnan kannalta. Ja on ihan selvää, että niillä on.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen pääjohtaja, keskustan kansanedustaja Pekka Puska kertoi Uudelle Suomelle, että kun puolueella on huolia erikoissairaanhoidon järjestämismahdollisuuksista tulevaisuudessa, huolet kohdistuvat nimenomaan julkisiin alue- ja keskussairaaloihin.

Lue myös: Pekka Puska selitti keskustan huolta: Alue- ja keskussairaalat ”pulassa”?

Lindén avasi ongelmaa Ylen lähetyksessä ortopedilääkärien kautta. Ortopedit ovat tapaturma- ja tukielinkirurgeja, joita tavallisessa keskussairaalassa on Lindénin mukaan kahdeksan tai yhdeksän.

–Jos tästä toiminnasta puolet ja jopa yli puolet menee asiakassetelin piiriin yrityksen hoidettavaksi, se tarkoittaa, että sinne sairaalaan ei jää päivystystä varten kuin kolme tai neljä ortopedia. Ja jokainen kahdeksan tarvittaisiin päivystyksen pyörittämiseen. Minusta suoraan sanoen vaikuttaa siltä, että tässä kohtaa poliitikkojen osaaminen on loppunut, Lindén arvostelee.

Henkilöt: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kalevi Salonen

Linden puhuu asiaa. On käsittämätöntä miksi jonoja ei pureta julkisella puolella, jossa on periaatteessa siihen valmiudet resursseja (lääkäreitä) lukuun ottamatta. Se tulisi varmasti halvemmaksi kuin yksityisellä puolella. Tarvittaisiin noin 0,5 mrd € lisää terveyskeskuksiin ja tilanne olisi korjattu. Koska jonojen purkaminen on eräs kustannustehokkaimmista terveydenhuollon toimenpiteistä, herää pikemminkin kysymys miksi näin ei ole tehty jo ainakin kymmenen vuotta sitten. Säästöjen sijaan vetkuttelulla on lisätty kustannuksia. Ei voi välttyä ajatukselta, että taustalla on ollut tarkoituksellista yksityistämispolitiikkaa.

Timo Virtanen

Pitänee kysyä Lindeniltä ja muilta julkisen puolen toimijoilta, miksei niitä jonoja ole purettu ? Muistelen, että Hussissakin oli viitisen vuotta sitten jo johtajien, joita oli kymmenkunta, verotettavat vuositulot lähemmäs miljoona per nuppi ! Joten pätevää porukkaa näin katsottuna pitäisi kyllä olla, jos ansioita katsotaan. Nyt, kun osa noista hommista uhkaa joutua kilpailulle alttiiksi, on noussut kova häly. Se jo mielestäni todistaa, että julkisen puolen monopoli pelkää joutuvansa tarkistamaan asennettaan ja toimintatapojaan. Monopolin sortuminen oman tehottomuutensa johdosta tulee koitumaan asiakkaitten hyväksi. Jonot häviävät. Nythän esim. Vakuutusyhtiöt ovat jo joutuneet perustamaan omia sairaaloita, että potilaat saadaan hoidettua.

Tapani Eskola

Suomen erikoissairaanhoidon tulokset olivat 28 maan vertailussa Euroopan parhaat ja moni vaikeastikin sairastunut tai loukkaantunut potilas voidaan Suomessa pelastaa. Päinvastoin kun väität, Suomen erikoissairaanhoito pärjää lisäksi hyvin potilasturvallisuus ja tehokuusvertailuissa. Miksi siis toimiva järjestelmä pitää romuttaa, eikä alun perin ollut tarkoitus laittaa toimimaton perusterveydenhoito kuntoon? Jonot johtuvat osin rahan puutteesta ja nyt kuitenkin yhtä äkkiä löytyy rahaa syydettäväksi palveluseteleiden mukana maailmalle. Mainitsemasi tehottomuus johtuu siitä että julkisella esh:lla on vastuita, joita ei yksityisellä puolella ole. Se tekee myös tutkimustoimintaa ja siellä korjataan myös yksityisen puolen tuottamat potilasvahingot. Tämä on hyvä muistaa silloin kun hehkuttaa yksityisten toimijoiden erinomaisuutta.

Kalevi Salonen

Pidän aika selvänä, ettei julkisen terveydenhuollon resurssipula ole ollut johtajista kiinni vaan rahoituksesta. Samasta syystä jonotkaan eivät ole olleet tehottomuudesta johtuvia.

Totta kai jonot voivat hävitä, jos yksityiselle puolelle pumpataan rahaa, mutta samalla rahalla tai todennäköisesti selvästi vähemmällä se tapahtuisi myös julkisella puolella.

Jorma Nordlin

Esimerkki selvästä alihoidosta on työssäkäyvien uniapneahoito. Joutuu jonottamaan hoitoon puolivuotta vähintään. Mitenköhän sinä aikana selviää töissä kärsien jatkuvasta unettomuudesta? Käytännössä ei mitenkään. Joka maksaa itse yksityisen terveysasemien tarjoamat hoidot happimaskihoito, tai leikkaus, tai sitten kärsii ja lopulta joutuu loppuunpalamisen vuoksi pitkille sairaslomille, ellei sitten saa sydänkohtausta sitä ennen.

Harri Kovala

Rahaa on, takaan sen. Nimittäin julkisen sektorin hallinnon kulut ylittivät viime vuonna terveyden hoidon menot. Samalla kulmakertoimella, eli Kepu-mallilla jatkaen, hallinnon kulut tulevat ylittämään sosiaalisektorin kulut 6 vuoden päästä.

Kansalaisten saamien palveluiden osuus, vaikka palveluihin laskettaisiin puolustusvoimat, tulli, rajalaitos, oikeuslaitos, ei nykyisin edes ylitä kahta kolmasosaa julkisen sektorin menoista.

Jukka Lampinen

Mikä mahtaa olla, se Soteen piilotettu koira.
Veikkaan että se on sana "ilmaispalvelut", heti kun Sote on pystyssä, Kokoomus alkaa pikavauhtia lisäämään palvelu maksuja.
Lopulta ilmaispalveluihin ei enää sisälly kuin 10% terveyspalveluista, palvelu setelillä ei ole sitten oikeastaan enää mitään arvoa.
Raha ratkaisee, se jolla on rahaa tulee saamaan hyvää palvelua.

Kalevi Salonen

Totta kai soteen haudattu koira on ilmaispalvelut. Sotea perustellaan kestävyysvajeen vaatimilla säästöillä, mutta jo nyt on selvää, että uudistuksessa kulut nousevat selvästi. Mistään tyhjästä ei ilmesty rahaa, jolla julkisen terveydenhuollon kapasiteettivaje maksetaan. Jos jonot poistetaan kulut nousevat joka tapauksessa, koska resursseja pitää lisätä, tehtiinpä sote-uudistus tai ei. Jos taas sote-uudistus tehdään hallituksen mallilla, suhteellisen lyhyellä aikavälillä kustannukset tuplaantuvat ja silloin rahat todellakin otetaan kansalaisten taskuista.

Tulossa on samanlainen hölmöläistalous kuin mitä nyt on apteekeissa. Tarpeettoman mutkikkaasta lääkejakeluketjusta johtuen lääkintäkuluihin tulee miljardin tarpeeton hinta, josta Suomen noin 600 apteekkaria saavat noin 100 miljoonan euron tulot puhtaana käteen.

Esa Auramäki

Linden puhuu asiaa. On puhunut koko ajan. Miksi ei vain lisätä julkiselle puolelle hoitohenkilökuntaa. Vaikka sitten nostamalla kunnallisveroäyriä. Siellä, missä niitä ylipitkiä jonoja on. Ja missä hoitoon pääsy on liian hidasta. Monessa pienemmässä asiat hoituu hienosti nytkin. Koska "pieni on kaunista" ja sen lisäksi joustavaa ja tehokasta. Pahin valitus, aiheellinenkin, taitaa kuulua isommista kaupungeista, joissa ei nyt satsata tarpeeksi sote-palveluihin. Etenkin veropopulismin vuoksi. Ja noita isompia paikkojahan hallitsevat tietyt puolueet. Jotka kerää äänestäjiä tietyillä libertaaripopulismin mielikuvilla.

Mikko Toivonen

Kuinka painaisi meidän kansalaistenkaan sana pätkääkään kun on kahden puolueen syvimmät intohimot ja ideologinen kiima päästetty irti ja molemmat kuolaavat visioiderssaan tulonsuiirtoja veronmaksajilta omille suosikeilleen taI edunsaajilleen.

Ei paina maan korkeimman asiantuntijan Lindeninkään näkemys pätkääkään kun kokoomus jakaa terveydenhuoltoa verovaroin pörssiyhtiöille voitot ulkomaille siirrettäviksi ja KEPU jo nimittelee alue päällikköjä henkilökuntineen ja alkaa niiden konttoreista "omaa ósaansa" verorahojen ryöstöstä jakaa itselleen ja suosikeilleen.

Liemessä olemme. En vain tiedä miten järki ja kohtuus saataisiin nyt hallitseviin palautettua sotkematta kaiken kaatavaa oppositiota peliin. Kai nyt on se tilanne missä enää vanhat kuuluisat barrikadit ja vallankumous auttavat, jos nekään.

Veijo Murtomäki

Kas kun kyse on ideologisesta sote-"uudistuksesta". Ei siinä asiakasta ajatella, vaan joidenkin yksityisten (kokoomus-taustaisten) henkilöiden ja kansainvälisten yhtiöiden rikastuttamista. Mistähän suomalaiset ovat saaneet näin tyhmät poliittiset johtajat? Äänestäjiä harhautettiin viime vaalien alla ja niin käy varmaan tulevissakin. Kun pitkä oikeistolainen hallitusputki ([äärioikeistodemari-]Lipponen–Vanhanen–Katainen–Stubb) teki ulkomaista velkaa paikatakseen rikkaiden veronkevennysten sekä pääomaveron rajan nostamisen aiheuttaman valtion tulopuolen vähenemistä, saatiin se pysyvä 20%:n osuus nykytilanteesta hyötyvistä (kokoomus- ja kepulais)äänestäjistä, joten nykymeno jatkuu vielä vuosia. Suomen taviskansalla ei ole toivoa paremmasta tulevaisuudesta tätä nykyä.

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
Kun pitkä oikeistolainen hallitusputki ([äärioikeistodemari-]Lipponen–Vanhanen–Katainen–Stubb) teki ulkomaista velkaa paikatakseen rikkaiden veronkevennysten sekä pääomaveron rajan nostamisen

oikeistolainen hallitusputki
-Jäätteenmäki (kepu)/Vanhanen (kepu) 03-07
-Vanhanen (kepu)/Kiviniemi (kepu)-07-11
-Katainen (kok)/Stub (kok)-11-15
-Sipilä (kepu)-15-19?

Kekkosen aikana Kepu-MSP joten...?

Marja-Liisa Kalkela

Se on "Taitolaji" joka tekee kuntien "vähistä" rahoista miljardibisnestä.
Pitäskö Sipilän ja Orpon ottaa oppia noilta yrityksiltä ?
Miten nyhjästä "tyhjästä" valtion talous velattomaksi ja tehdä verovaroista miljardien tuotot?
Onko noista yhtään valtionyhtiötä joille SOTE menee terveyspalvelut?
Ai niin.Eihän valtion omistajaohjaus koskenut Finnairia eikä Fortumiakaan .
Optiot ja lisäeläkkeet jaettiin silti.

Veijo Murtomäki

Kas kun kyse on ideologisesta sote-"uudistuksesta". Ei siinä asiakasta ajatella, vaan joidenkin yksityisten (kokoomus-taustaisten) henkilöiden ja kansainvälisten yhtiöiden rikastuttamista. Mistähän suomalaiset ovat saaneet näin tyhmät poliittiset johtajat? Äänestäjiä harhautettiin viime vaalien alla ja niin käy varmaan tulevissakin. Kun pitkä oikeistolainen hallitusputki ([äärioikeistodemari-]Lipponen–Vanhanen–Katainen–Stubb) teki ulkomaista velkaa paikatakseen rikkaiden veronkevennysten sekä pääomaveron rajan nostamisen aiheuttaman valtion tulopuolen vähenemistä, saatiin se pysyvä 20%:n osuus nykytilanteesta hyötyvistä (kokoomus- ja kepulais)äänestäjistä, joten nykymeno jatkuu vielä vuosia. Suomen taviskansalla ei ole toivoa paremmasta tulevaisuudesta tätä nykyä.

Timo Virtanen

Ei vaan tuo sote uudistus edennyt Kataisen hallituksen aikana lainkaan, kun demariministerit olivat vastuuministereinä. Olikohan ideologia silloinkin syynä ? Veroja korottamalla ei muuten parane yksikään sairas eikä jonotkaan lyhene. Toivotaan, että sote uudistukset vihdoinkin saadaan liikahtamaan eteenpäin. Oppositio tietenkin vastustaa kaikkea, mikä hämmentää seisovaa vettä. Väärin sammutettu, sanoi entinen palopäällikkökin, kun myöhästyi palopaikalta.

Marja-Liisa Kalkela

Tarkistappa eduskunnan sivuilta miten hallituksessa päätökset tehdään .
Ministeri-valiokunnassa Pj pääministeri .
Ja puolueethan oli Kataisen ,kokoomuksen hallituksessa
Kok,vihr,rkp,krst 4-2 sdp,vas.
SOTE jatkettiin Kepu Vanhasen II -hallituksen aloituksilla.
edm.hallituksen tilaaman (mukana oli kok,vihr,rkp)
-USA konsulttigfirma MacKinseyn ohjeilla.
-11-15 sdp 42.vas 14 yht. 56 kansanedusajalla ei eduskunnassa yksin päätetä mistään.

Pentti Hämäläinen

Kuinkahan tähän jononpurkuasetelmaan edelleen vaikuttaa tiettyihin ammattiryhmiin kuuluvien toiminta vähintäänkin kahdessa roolissa? Kuinka relevantti on edelleen julkisen ja yksityisen suhteessa tunnettu toteamus: kello löi jo yksi, hyvästi nyt HYKS, rajaamatta ilmiötä vain pääkaupunkiseudun omaksi asiaksi.

Kalevi Salonen

Olet varmasti oikeassa. Monien lääkäreiden kaksoisrooli on antanut mahdollisuuden käyttää julkista terveydenhuoltoa yksityispraktiikan sisäänheittäjänä. Kyllähän siinä tehot kasvavat, jos valmistelut tehdään julkisin varoin ja myös valikointi on vapaata.

Oiva Luosujarvi

Asiaan olisi halpa ratkaisu.

Eduskunta antaisi jokaiselle kokoomuksen edustajalle 25 miljoonaa euroa käteisenä ilman veroja ja sen lahjuksen myötä kokoomuksen edustajat ajattelisivat vaalikauden ajan kansan etuja.

Vaarana on se, että saatuaan 25 miljoonaa euroa verottomana ensin. He pyytävät liike-elämän edustajilta 100 miljoonaa euroa verottomana. Sen saatuaan jatkavat liike-elämän / terveyshoidon kiskonnan tukemista.

Kun kyse on kokoomuksen edustajista, niin lahjonta on maan tapa.

Veli-Pekka Moisalo

Valinnaisvapausmallin kustannusvaikutuksen kokonaisuutta ei ole haluttu tuoda julkiseen keskusteluun. Pelkästään tietotekniikkakustannukset perustamisvaiheessa ovat lähempänä miljardia. Asiakaseteli tulee aiheuttamaan kasvavaa kustannuskuormaa, kun maakunnan pääsevät niitä myöntämään hyvin joustavin kriteerein. Lisäbudjetteja eduskunta saa myöntää liukuhihnalta. Ikävä vielä tulee Espoon metron kustannuskehyksiä!

Veli-Pekka Moisalo

Valinnaisvapausmallin kustannusvaikutuksen kokonaisuutta ei ole haluttu tuoda julkiseen keskusteluun. Pelkästään tietotekniikkakustannukset perustamisvaiheessa ovat lähempänä miljardia. Asiakaseteli tulee aiheuttamaan kasvavaa kustannuskuormaa, kun maakunnan pääsevät niitä myöntämään hyvin joustavin kriteerein. Lisäbudjetteja eduskunta saa myöntää liukuhihnalta. Ikävä vielä tulee Espoon metron kustannuskehyksiä!