Torstai 23.11.2017

Taloustieteen professori puolustaa lukukausimaksuja: ”Kun on pakko, niin sitten on pakko”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.10.2017 10:15
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Professori Matti Virén arvioi, että suomalaisiin korkeakouluihin pitäisi saada edes nimelliset lukukausimaksut.
|

Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén arvioi, että suomalaisiin korkeakouluihin pitäisi saada edes nimelliset lukukausimaksut. Lukukausimaksut nopeuttaisivat hänen mukaansa valmistumista mutta johtaisivat myös siihen, että luennoilta vaadittaisiin laatua.

Virénin mukaan tällä hetkellä ainakin maisteriopintojen vaiheessa yli puolet opiskelijoista on töissä. 

–Ensimmäiselle luonnolle tulee 100 ja toisella 20. Luennot ja seminaarit häiritsevät (palkka)työn tekoa jopa niin, että opiskelijoilla ei ole aikaa tulla tentteihin. On selvää, että tällainen sivutoiminen opiskelu on äärimmäisen tehotonta ja tuottaa huonolaatuisia tutkintoja. Laadusta ei tietenkään kukaan valita; opetus on ilmaista, ja ilmaiseksi ei tunnetusti saa mitään hyvää, hän kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

–Eri asia tietenkin olisi, jos meillä olisi edes nimelliset lukukausimaksut, jolloin olisi pakko pohtia, olenko seurat kolme vuotta Prisman kassalla vain luennoilla. Pakko olisi myös vaatia luennoilta jotain laatua; sellaista, jota tarvitaan työelämässä, Virén jatkaa.

Hänen mukaansa englantilais-australialainen järjestelmä, jossa lukukausimaksut maksetaan vain, jos opintojen jälkeiset tulot ylittävät kohtuullisen minimitason, ”hoitaisi monta nykyistä vääristymää” korkeakouluissa. 

–Se että korkeakouluun haluava sitoutuu maksamaan opinnoistaan, on monta kertaa parempi indikaatio motivoituneisuudesta, kuin jossain ylioppilas- tai pääsykokeessa osoitettu hetken nokkeluus, Virén toteaa.

Hänen mukaansa lukukausimaksuista on kuitenkin mahdoton puhua Suomessa. 

–Alkaa heti parku köyhistä ja rikkaista, vaikka maksuton korkeakoulutus on itse asiassa massiivinen tulonsiirto köyhiltä rikkaille. Mutta joskus järjestelmää on pakko muuttaa. Tosin voi olla, että muutokseen taivutaan vasta, kun valtaosa korkeakoulutetuista muuttaa ulkomaille ja jättää korkeakoulutuksen kustantamisen kouluja käymättömien piikkiin. Tai viimeistään se tapahtuu, kun kaikkialla muualla on lukukausimaksut. Kun on pakko, niin sitten on pakko. Näin toimii suomalainen päätöksenteko, Virén päättää.

Lukukausimaksuista keskusteltiin Suomessa viimeksi keväällä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja tutkimusjohtaja Niku Määttänen ehdottivat lukukausimaksuja maaliskuussa julkaistussa muistiossaan. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoi esityksen olevan hallitusohjelman vastainen.

Lue myös:

Ministeri tyrmää: ”Esitys lukukausimaksuista on hallitusohjelman vastainen”

”Lukukausimaksu korkeakouluihin – valtion omaisuutta myytävä yliopistojen pääomittamiseksi”

Antero Vartia: ”Jos tienaa 400 000 € enemmän, eikö olisi perusteltua maksaa hieman enemmän?”

Professorilta täystyrmäys lukukausimaksuille: ”Yliopistoille tulee suuri kiusaus ottaa yhä huonompia opiskelijoita”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
 Matti Viren
Matti Viren
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Hallituksen tarjoamalla 9e/pv työtä ei paljon makseta opiskeluja.
Niin kai se on tarkoitettukin.
Valmistut ammattiin tai päätät koulun on opintovelat niskassa. Pääset ilmaistöihin 9e/pv tai hyväksyt minimipalkan jotta pankki ja Kela saa omansa takaisin.
Työkkärin kortisto odottaa olit vaikka kuinka koulutettu nykyään.

Johannes Hissa

Johan jo nyt valtio maksaa määräajassa valmistuneen opiskelijan 2 500 euroa ylittävästä opintolainasta 40 %, kunhan opiskelija valmistuu määräajassa. Nykyään, jos määräaikaan valmistuneella opiskelijalla on valmistumisen jälkeen opintolainaa vaikka 20 000 euroa valtio maksaa 7 000 euroa. Käytännössä siis lukukausimaksut voitaisiin kuitata opintolainalla, jonka valtio maksaisi kunhan opiskelija valmistuu määräajassa.

Marja-Liisa Kalkela

lainaus:
että suomalaisiin korkeakouluihin pitäisi saada edes nimelliset lukukausimaksut. Lukukausimaksut nopeuttaisivat hänen mukaansa valmistumista

Niinhän tuon USA konsulttifirman MacKinseyn muistiossa luki-10.

-Ajetaan alas kuuluisa koulutus joka on ilmaista ja tuotetaan kansan verovaroilla.
Yhdenvertaisesti kaikille .Rikkaista-köyhiin asti kaikille.

JK.Mihin ne verovarat mitkä tuohon on mennyt ,sen jälkeen sijoitetaan ?
Kun on palveluita jaettu yksityisille tahoille,maksuja korotettu palveluihin luulisi että verot kevenisi tuon takia?

Veijo Murtomäki

Maksoitko itse aikanaan lukukausimaksuja, Matti? No, meikäläisen sukupolvi maksoi opintolainoja, ja se oli perheelliselle ahdistava juttu kymmenisen vuotta. Jos otetaan ne pikkiriikkiset lukukausimaksut käyttöön, niin kohta ne ovat jo tuhansia euroja. Toinen asia on opiskelun tahti: sehän riippuu elinkustannusten tasosta paikkakunnittain. Jos ei pärjää jo nyt ilman maksuja, entäs jatkossa? Ja jos opiskelu venyy yli normiajan, mikä ongelma se on: opiskelijat tutustuvat työelämään, verkostoituvat. Sitä paitsi Suomessa ei tutkimusten mukaan kestä yhtään kauempaa työllistyminen kuin niissä maissa, joissa opintoputki läpäistään 3–4 vuodessa – jo siitä syystä, että opiskelu maksaa tuhottomasti, jolloin se on lähinnä varakkaiden perheiden lapsille mahdollista.

Mitä tulee luentojen laatuun, toivottavasti professori pitää itse huolen omiensa tasosta. Emeritus professorina voisin kertoa, että juuri luentojen valmistelu vie suurimman osan valveillaoloajasta: eihän opiskelijoiden eteen voi mennä valmistautumattomana. Näitä urbaanilegendoja laiskoista proffista ja huonoista luennoista toki kiertää, tiedän sen, mutta kyllä nykyopiskelijat osaavat jo reagoida huonoihin luentoihin ja antaa palautetta. Joten? Luulen, että Virénin huoli kumpuaa samasta lähteestä kuin muillakin vastaavilla tasoilla: elinkeinoelämän jargonista, jonka lähde on puolestaan angloamerikkalaisen systeemin ihailu. Siellähän huippulaatua voi saada valtavilla lukukausimaksuilla, ja kun yliopisto tai sen yksikkö on pieni, opinto-ohjattavia professorilla on valikoitu pieni sakki – ja kun proffa tienaa usein moninkertaisesti Suomeen nähden. Rahalla saa ja hevosella pääsee, mutta kenen rahalla?

Pidettäköön huoli suomalaisesta sivistysyliopistosta, joka ei ole tuottanut niinkään huonoa tulosta kuin jotkut mutu-pohjalta ulostulevat valittajat yrittävät väittää. Kun aiemmin teollisuus ja jotkin kellokkaat vaativat raivoisasti yo-uudistusta, mitä tapahtui: yliopistojen alasajo, valtavan demokratia- ja kollegiaalisuusvajeen synty, hallinnon muuttuminen itsetarkoitukseksi sekä ylhäältä päin johdettu sanelupolitiikka (OKM & yliopistojen johto), yt-neuvottelut jne. Annettais yliopistoväen, joka itse voi vain huolehtia järkevästi substanssistaan ja toiminnastaan, keskittyä tehtäväänsä ilman jorinoita lukukausimaksuista, valmistumisajoista, laadusta jne. Tällöin yliopisto hyödyttää eniten kansakuntaa ja kenties muutakin maailmaa.

Matti Grönroos

Tämäkin pakina vahvistaa kantaa, että taloustiede ei ole tiede ensinkään, vaan hienolta kuulostava sammakoidenlauontaestradi. Se ongelma, että opiskelijat käyvät rahapulassaan töissä, ratkeaa langettamalla opiskelijoille lisää rahanmenoa. Upeaa.

Seppo Ilvessalo

Viren on oikealla asialla. Opiskelu ei koskaan ole ilmaista. Maksutonta se voi olla vain sille, joka opiskelee. Joku toinen kansalainen kuitenkin maksaa. On aika erikoista, että kovin moni vetää heti herneet syvälle nenäänsä, jos maksajat arvioivat kriittisesti maksettavien tekemisiä.
Maksettavat ilmeisesti pitävät oikeutenaan saada tehdä toisten kustannuksella mitä lystäävät. Olen tästä maksajana koko lailla toista mieltä.

Kalevi Salonen

Maksuton opetus maisterivaiheeseen saakka pitää turvata, mutta vain normiajassa.

Kyllä yliopistojen ongelmat ovat aivan muualla kuin lukukausimaksuissa. Maksut ovat lähinnä yksi oleellinen vaihe yliopistojen yksityistämisessä, joka on ollut vaivihkaisesti käynnissä kymmenisen vuotta. Nyt ollaan jo niin pitkällä, että bisnes on jo ohittanut tärkeydessä opetuksen ja tutkimuksen.

Marja-Liisa Kalkela

"Yhdenvertaiset " mahdollisuudet rahoittaa opintoja?

Tulonsiirto Kelasta!
Kun hyvätuloinen saa lapsi lapsilisää 12x vuodessa/17v
Koska lisää ei tarvita lapsen elantoon niin sen voi :
Millaisista summista sitten puhutaan? 17 vuoden aikana kuukausittain Pankkiin Tilille säästettynä varoja taas kertyisi
noin 20 000.

JO 23 vuotta -94-17
Vuodesta 1994 saakka lapsilisät on katsottu tuloksi toimeentulon ... Köyhien lapsilisien poisto 1994 ..
19.8.2017 - SOSIAALITUKI Toimeentulotukihakemuksessa lapsilisät lasketaan hakijan tuloiksi. Ja vähennetään toimeentulotuesta.
-Köyhä perhe voi menettää kaikille lapsille tarkoitetun rahan.

IS 4.2.2010
-Jukka Pekkarisen Finanssipolitiikan suunta 2010 –raportin mukaan
- Ilmainen yliopisto, jonka päälle saa opintotuet, on aikamoinen etu, huomauttaa Kiander.
Koulutuspalveluiden lisäksi suurituloiset käyttävät Kianderin mukaan eniten myös terveyspalveluita.

Oiva Luosujarvi

Jos nyt ensin otetaan opistoihin ja yliopistoihin etusijalla kaikki kantasuomalaiset opiskelijat. Seuraavaksi suomen kansalaisuuden saaneet opiskelijat ja lopuille paikoille, joita on jäljellä ulkomaalaisia opiskelijoita ensin ns. vaihto-oppilaat.

Monissa opistoissa ja yliopistoissa on aivan liian suuri määrä opiskelijoita, joiden opinnot ja asumisen maksaa Suomalaiset veronmaksajat, mutta he eivät ole kantasuomalaisia tai edes suomen kansalaisuuden saaneita.
Jokainen ulkomaalainen opiskelija vie Suomalaiselta mahdollisuuden opiskella Suomessa.
Jokainen ulkomaalainen opiskelija vie opiskelun aikana asunnon pois Suomalaisen opiskelijan ulottuvilta asuntomarkkinoilla.

Ulkomaalaisille olisi saatava lukukausimaksut tasolle, joka vastaa yhdysvaltalaisten ja englantilaisten huippuyliopistojen maksuja. Niihin on jonoa ja korkeista maksuista huolimatta aina opiskelupaikat täyttyvät.
Suomessa opiskelija saa paljon paremmat sosiaaliset edut ollessaan ulkomaalainen, kuin ulkomailla missään päin maailmaa opiskelijoille annetaan yhteiskunnan taholta.
Siinäkin mielessä Suomen veronmaksajat ovat sosiaalitoimistona ulkomaalaisille ja kärsijöinä maailman pelastamiselle ovat kantasuomalaiset opiskelijat.

Jaakko Karki

Professori Matti Virén puhuu asiaa. Mikään ei ole ilmaista, joku maksaa aina. Jo 1970 luvulla Nobel Laureate Kenneth Arrow kertoi meille että maksuton korkeakoulutus on itse asiassa massiivinen tulonsiirto köyhiltä rikkaille, ja perusteli sen hyvin. Jos tulonsiirtoja halutaan, ne kai pitäisi kaiken järjen mukaan olla rikkailta köyhille.
Brittiläis-Australialainen lukukausimaksu järjestelmä toimii hyvin ja motivoi tehokkaaseen opiskeluun.
Anglo-Amerikkalaisessa systeemissä BSc tutkinto tehdään kolmessa vuodessa ja MSc tai MBA sen päälle yhdessä tai kahdessa vuodessa, kutakin kurssia voi tenttiä vai kerran etukäteen määrättynä tenttipäivänä, uusintoja ei ole paitsi poikkeustapauksessa läääkärin todistuksen perusteella.
Yliopisto opiskelu on etuoikeus jota ei tule väärinkäyttää lorvailemalla.