Lauantai 25.11.2017

Liittokierroksella pahin edessä vasta tammikuussa? TE: ”Aika rajusti ollaan jo lähdössä erilaisiin toimenpiteisiin”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.10.2017 12:37
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Metsäteollisuudessa ja muilla vientialoilla palkkaratkaisun löytyminen voi venyä pitkälle syksyyn, mutta vielä pahempi ongelma on odotettavissa kuntapuolen neuvotteluissa vuodenvaihteen jälkeen.
|

Työehtoneuvottelut etenevät etanan vauhdilla ja pahin on edessä tammikuussa. Kilpailukykysopimus leikkasi sekä työntekijöiden ostovoimaa että kuntien maksukykyä.

Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n työehtosopimusneuvottelut jatkuivat perjantaina kahden viikon tauon jälkeen sammutetuin lyhdyin. 

–Maanantaina jatkuu, ei muuta, sanoi työntekijöitä edustavan Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. 

–Emme kommentoi, säesti Metsäteollisuuden työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen.

Hiljaisuus voi olla hyvä merkki, mutta Paperiliitto valmistautuu edelleen työtaistelujen käynnistämiseen eli käytännössä lakkoon siltä varalta ettei neuvottelutulosta synny. Toimintavalmiutta on korotettu myös duunarikeskusjärjestö SAK:ssa, mutta se tarkoittaa toistaiseksi vain sitä, että järjestön hallitus kokoontuu viikoittain vaihtamaan tietoja liittokierroksen etenemisestä

–Tilanne ei olekaan niin helppo kuin ajateltiin, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoi Talouselämälle perjantaina. 

Hän korosti keskusjärjestön pysyvän sivussa liittojen neuvotteluista, mutta sanoi kuitenkin tavoitteeksi sen, että kaikkien palkansaajien ansioita pystyttäisiin nostamaan.

Metsäteollisuudessa ja muilla vientialoilla palkkaratkaisun löytyminen voi venyä pitkälle syksyyn, mutta vielä pahempi ongelma on odotettavissa kuntapuolen neuvotteluissa vuodenvaihteen jälkeen.

Kuntien pääsopimus on katkolla tammikuun lopussa. SAK:n suurimman kuntajärjestön, Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n tavoite on saada kuntatyönantajilta korvaus kilpailukykysopimuksella leikatuista lomarahoista, ja vähän enemmänkin: "Menetetyn palkan kompensointi ja ostovoiman lisäys", JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo.

Julkisen sektorin työntekijöiden lomarahaleikkauksesta vuosina 2017-2019 sovittiin kilpailukykysopimuksessa viime vuonna, joten leikkauksen ei pitänyt olla kenellekään yllätys. Siitä huolimatta asia on nostanut JHL:n kentällä kapinahenkeä viime kuukausina.

–Totta kai kilpailukykysopimuksen jälkeinen tunnelma on ollut kireä. Kun lomarahaleikkaus näkyi vihdoin tilinauhoissa, niin se on nostanut tunnetta epäoikeudenmukaisesta kohtelusta, Eloranta sanoo.

JHL:n Niemi-Laine toisti perjantaina vaatimuksensa, että lomarahaleikkaus on kompensoitava työntekijöille ensi tammikuun lopussa solmittavassa uudessa kunta-alan työehtosopimuksessa.

–Kun olen kiertänyt kentällä näiden työehtosopimusasioiden tiimoilla, niin kyllä siellä aika rajusti ollaan jo lähdössä erilaisiin toimenpiteisiin. Meillä on kyllä vahvempi koneisto kunnossa ja sitä on lähdetty hiomaan, Niemi-Laine sanoo.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund arvioi "karkeasti haarukoiden", että lomarahaleikkauksen kompensointi maksaisi vähän yli 200 miljoonaa euroa. Suuruusluokka selviää, kun kuntien ja kuntaliittojen 16 miljardin euron palkkasummasta otetaan lomarahaleikkaus, joka merkitsi noin 1,37 prosentin palkanalennusta.

Sund vertaa sitä verokertymän odotettua suurempaan kasvuun, joka on eri arvioiden mukaan kahdesta kolmeen miljardia euroa tänä vuonna.

”Korvaaminen ei mahdollista”

Kunnille ei kuitenkaan ole jäämässä ylimääräistä rahaa, koska kilpailukykysopimuksella leikattiin myös valtionosuuksia eli valtion tulonsiirtoja kunnille. Tämä leikkaus oli 356 miljoonaa euroa eli nelisen prosenttia koko 8,5 miljardin valtionosuuspotista.

Kuntatyönantajien KT:n johtaja Markku Jalonen torjuukin työntekijöiden vaatimukset. 

–Lomarahaleikkauksen korvaaminen ei ole mahdollista kunta-alan yleiskorotuksella. Toki liittokierroksella syntyy yleinen palkankorotusten taso, ja se otetaan huomioon myös kunta-alan neuvotteluissa.

Lähde: Talouselämä, Matti Virtanen

Jaa artikkeli:

Kommentit

Marja-Liisa Kalkela

Löytyiskö rahaa julkisenpuolen palkankorotuksiin jos poliittista tahtoa löytyisi?

Pääomatuloista ei makseta kunnallisveroa. Miksi ei?
Perintöveron poisto hyllylle,lamatalkoiden -17-20 ajaksi.
MOT
Yli 4 veromiljardia hukassa !
22.1.2016
Yritykset ja yksityishenkilöt Suomessa jättävät joka vuosi verojaan maksamatta. Rästissä on kaikkiaan jo yli neljän miljardin euron veropotti.

Kelastakin lähtee perintätoimistolta kirje välittömästi jos maksut on myöhässä. Samoin julkisenpuolen terveyspalveluista.
Jo 400 000 ulosotossa edm.maksuista.
Olisko aika keskittyä verorästeihin ja jättää työttömien tukiroposten kyttääminen vähemmälle?