Lauantai 25.11.2017

Näkökulma: Nato-rohkeus kasvaa Suomessa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
23.10.2017 07:49
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Suomen presidentinvaaleissa saatetaan käydä tällä kertaa kunnon keskustelu Natosta. Kuva Nato-lipusta.
|

Suomi valmistautuu presidentinvaaleihin ja niin tekee myös Venäjä. Meillä demokraattisten vaalien ensimmäinen kierros järjestetään ensi tammikuussa ja Venäjällä omanlaiset vaalinsa pari kuukautta myöhemmin.

Venäjällä vaalien lopputulos on jo nyt selvä, mutta aika selvältä tulevien vaalien tulos näyttää Suomenkin osalta. On todennäköistä, että Vladimir Putinin suomalainen vastinpari on seuraavatkin kuusi vuotta Sauli Niinistö.

Selvältä näyttää myös se, että Kreml jatkaa tulevallakin presidenttikaudella yltiönationalistista peliään, mihin kuuluu monen sorttinen uhittelu läntisille naapurimaille.

Mutta kaikkea tätä ennen Suomessa käydään presidentinvaalitaisto, jolta on lupa odottaa paljon.

Erityisesti odotan vaalien turvallisuuspoliittista keskustelua, johon kytkeytyy elimellisesti Venäjä, mutta myös koko Eurooppa-politiikkamme turvapaikanhakija-haasteineen. Näiden kysymysten kautta kuvioon tulevat myös arvot ja ihmisoikeudet.

Ehdokkaat ovat tällä kerralla hyvinkin erilaisia ensiarvoisen tärkeän turvallisuuspoliittisen kysymyksen, Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden hakemisen, osalta.

Koko asetelma sähköistyi pari viikkoa sitten, kun RKP:n ehdokas Nils Torvalds ilmoitti kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä ilman kansanäänestystä. Aiemmin Torvalds on kuulunut perinteisiin Nato-skeptikoihin, ja esimerkiksi HS:n eurovaalien vaalikoneessa 2014 hän ei vielä kannattanut jäsenyyttä.

RKP:ssä on muutenkin yleistynyt entistä rohkeampi Nato-ajattelu Venäjä-kritiikkeineen. Esimerkiksi entinen puolustusministeri Stefan Wallin kannusti hiljattain Nato-keskusteluun, puhui Venäjän uuden Helsingin-suurlähettilään tarkoituksista ”vaikuttaa suomalaiseen mielipidekehitykseen” ja piti kansanäänestystä riskialttiina.

Nato-puolueeksi jo viime vuonna muuttuneessa RKP:ssä on siis nyt samankaltaista ajattelua kuin Suomen entisellä Moskovan-suurlähettiläällä Hannu Himasella, jonka turvallisuuspoliittinen tietokirja Länttä vai itää – Suomi ja geopolitiikan paluu (Docendo, 2017) julkaistiin viime viikolla.

Himasen viesti oli: Suomi mahdollisimman pian Natoon, ilman kansanäänestystä ja vaikka ilman Ruotsia. Kokeneen diplomaatin perustelut olivat vankat ja niistä voi lukea täältä: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/233203-suomi-pian-natoon-ilman-kansanaanestysta-vaikka-ilman-ruotsia-kokenut-diplomaatti

Himasella oli myös toivomus, joka liittyy Suomen presidentinvaaleihin: ”Tilanteen toivoisi olevan kypsä monipuoliselle ja avoimelle turvallisuuspoliittiselle keskustelulle. Sitä tarvitaan erityisesti presidentinvaalien yhteydessä”.

On jännä nähdä, kuinka hyvin Nato-jäsenyyttä suoraviivaisesti nyt ajava Torvalds pystyy argumentoimaan vaalikeskusteluissa, kun suoraan vastapuolella ovat sellaiset politiikan vahvat sanankäyttäjät kuin Tuula Haatainen (sd.), Laura Huhtasaari (ps.), Merja Kyllönen (vas.) ja Matti Vanhanen (kesk.).

Torvaldsin ja mainitun nelikon väliin jäävät Nato-jäsenyyteen nurjasti, joskaan ei jyrkimmällä tavalla, suhtautuva Pekka Haavisto (vihr.) sekä istuva presidentti, kokoomuslähtöinen Sauli Niinistö.

Arvoitus on, minne päin Ruotsin Nato-keskustelua tarkasti seuraava Haavisto kallistuu keskusteluissa. Niinistön voisi uskoa pitävän vanhan linjansa, jonka mukaan tarvitaan neuvoa-antava kansanäänestys, jos Natoon aiotaan hakeutua.

Näistä tulee hyvät vaalit. Jos Venäjän edeltäjän Neuvostoliiton kanssa ulkoministerinäkin touhunnut Paavo Väyrynen pääsisi mukaan, tulisi Nato-vastustajien puolelle mediatilaa kahmivasuulas lisäpeluri. 

Listataan tähän alle vielä presidenttiehdokkaiden julkisuudessa esittämät Nato-näkemykset.

Tuula Haataisen (sd.) Nato-näkemys: https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lannen-media-sdp-n-presidenttiehdokas-on-tuula-haatainen/6478748#gs.SMKNBss

Pekka Haaviston (vihr.) Nato-näkemys: https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/225071-pekka-haavisto-valaytti-yllattavaa-nato-skenaariota-tulisi-harkittavaksi-ihan

Laura Huhtasaaren (ps.) Nato-näkemys: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/presidenttiehdokkuutta-harkitseva-huhtasaari-luottaa-omavaraisuuteen-1.198318

Merja Kyllösen (vas.) Nato-näkemys: https://www.verkkouutiset.fi/is-merja-kyllonen-sanoo-ei-natolle-ja-pohjoismaiselle-puolustusyhteistyolle-63005/

Sauli Niinistön (Suomi 2024 -yhdistys) Nato-näkemys: http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/2694938/Presidentti+loysi+hyvia+perusteluita+Natokansanaanestykselle

Nils Torvaldsin (r.) Nato-näkemys: https://www.verkkouutiset.fi/nain-nils-torvalds-perustelee-nato-ulostuloaan-listasi-kuusi-syyta/

Matti Vanhasen (kesk.) Nato-näkemys: http://www.iltalehti.fi/politiikka/201708152200327871_pi.shtml

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Lampinen

Vihdoinkin rohkeasti Natosta miten niin? kuka on kuullut keskustelua puolueettomuudesta, ei kukaan, siitä ei keskustella ollenkaan.
Natosta jauhetaan joka päivä kyllästymiseen asti, puolueettomuudesta ei ole puhuttu sanaakaan vuosiin.
Puolueettomuus sopii Suomelle erinomaisesti, Nato ja Venäjä on toistensa vihollisia ja sodassa toistensa kanssa, Suomen ei kannata valita kumpaakaan puolta.

Suomen propakanda keskus on aloittanut toimintansa, mikä tarkoittaa että meille valehdellaan järjestäytyneesti kaikki lehdet yhdessä.
Kun Kontulan Kurdi-Arabi mellakan uutisointi lopetettiin, se taisi olla ensimmäinen yhteis operaatio, sensurointi on nyt todellisuutta.
NATO propakanda on näköjään hybridi keskuksen pääaihe, on uskomatonta miten nimillä hämäämällä, Suomeen on onnistuttu perustamaan natsi-Saksan propakanda toimisto.

Rohkeaa keskustelua siitä parhaasta vaihtoehdosta, puolueettomuudesta, sitä Suomi tarvitsee.
Ei itää eikä länttä vaan itsenäinen, vapaa ja puolueeton Suomi.

Täytyy myös käsittää valinnan lopullisuus, meillä ei ole juurikaan mahdollisuutta enää vetäytyä EU:sta, kun liitymme Natoon eroaminen ei ole enää mahdollista.

USA-EUliittouma pyrkii viemään vapautemme ja itsenäisyytemme, siitä Natossa on kyse.
Miksi me valitsisimme NATON ja sodan Venäjää vastaan kun voimme kieltäytyä.

Raimo Laine

Nato-haukat toistavat ja toistavat pitää, täytyy, pitää, täytyy. Jos kunnon keskustelua käytäisiin perusteluineen, olisi Natolla vieläkin vähemmän kannatusta.
Rauhaarakentava ulkopolitiikka, liittoutumattomuus ja hyvät suhteet naapureihin ovat Suomen paras turva. Lisää turvaa tuo Euroopan voimakkaimpiin lukeutuvat puolustusvoimamme, joita ei voida eikä pidä Natolle alistaa.

Mikko Raatikainen

Onhan tästä kouhkattu jo vuosikaudet, mutta aina on kyselyjen mukaan kansan mielipide sama --- ei natoon.

Joidenkin mielestä pitäisi ilmeisesti keskustella enemmänkin siitä millä saataisi kansan mielipide muutettua natomyönteiseksi.

Kaarle Akkanen

Jos päättäjillä olisi "munaa" kertoa se, mikä meille olisi järkevää, mutta kun ei! Siksi hoetaan jostakin optiosta. Ei vaan uskalleta ottaa sitä viimeistä askelta siihen viimeiseen läntiseen pöytään! Tältä osin suomettuminen vieläkin vaivaa meitä ja olemme siltä osin ns. harmaa vyöhyke.

Keijo Lindgren

Kuulumme muun europan mukana USAn imperiumiin.
Poikkeuksena alkaa olla natomaat Turkki ja Kreikka jotka ovat Venäjä myönteisiä.
Televisioidussa Kreikan parlamentin istunnossa amerikkalaisia kutsutaan murhaajiksi.
Tätä taustaa vasten meidän suomettuminen on olematonta.

Harri Tapani

Kreikkalaisilla on kait syyt siihen, että nimittelevät, taitavat olla aivan lähihistoriassa, Ydhsvaltojen ulkoministeriön entinen työntekijä kirjoitteli tapauksesta kirjassaan "Killing Hope":

"Greece 1964-1974

"Fuck your Parliament and your Constitution,"
said the President of the United States"

"Tiedättekö, mitä Kreikassa tapahtui 1947? Siellä oli sisällissota. Toisena osapuolena oli ihmisiä ja johtajia jotka olivat auttaneet natseja toisessa maailmansodassa ja taistelleet heidän puolellaan. Toisella puolella oli ihmisiä, jotka olivat taistellet natseja vastaan ja pakottaeet nämä lähtemään Kreikasta. Arvatkaapa kumpaa puolta Yhdysvallat silloin tuki? No fasisteja tietenkin."

-Willam Blum-

http://www.thirdworldtraveler.com/Blum/Greece_KH.html

Jenni Elina

Ei tarvi mitään rohkeutta tunnustaa että Nato on Suomelle väärä valinta

Mitä haittoja Natoon liittymisestä koituisi Suomelle?

- Jännitys Suomen ja Venäjän rajalla lisääntyisi. Tällä hetkellä se on yksi maailman rauhallisimmista rajoista.

- Joukkojen keskitykset Suomen lähialueille lisääntyisivät ja se toisi lisäjännitettä, nykyiseen erittäin rauhalliseen tilanteeseen nähden.

- Suomi olisi varmuudella massiivisen hyökkäyksen kohde jos idän ja lännen välillä sattuoisi yhteenotto. Suomi nuijittaisi kunnolla jos sota syttyisi.

- Kauppapoliittisesti tilanne vaikuttaisi negatiivisesti vuosikymmeniä eteenpäin.
- Maiden suhteet olisivat pitkälle tulevaisuuteen huonot, toisin kun nyt jolloin suhteemme ovat Venäjään varsin hyvät.

- Suomi ja suomalaisia saattaisi joutua mukaan isoon sotiin pitkin maailmaa - sotiin joihin maallamme ei olisi osaa eikä arpaa.

- Suomelle lankeaisi merkittävä rooli Viron puolustamisessa ja meillä ei ole mitään halua sitä puolustaa.

- Kekkonen kääntyisi haudassaan ja se olisi huono asia

Tässä oli vain osa haitoista joita jäsenyys toisi tullessaan. Haitat olisivat varmuudella hyötyjä suuremmat ja sen kansamme selkeä enemmistö tietää varsin hyvin.

Erkki Vainionpää

Kekkonen ja Paasikivi kannattivat Suomen läntistä orientaatiota ja halusivat Suomelle enemmän liikkumavaraa suhteessa itäiseen naapuriin. Neuvostoliitto vastusti ja pyrki monin keinoin jarruttamaan Suomen liittymistä kansainvälisiin järjestöihin ja läntiseen talousyhteistyöhän. Neuvostoliitto hidasti Suomen liittymistä Yhdistyneisiin Kansakuntiin, OECD:hen, Pohjoismaiden Neuvostoon, EFTA:an, EEC:hen. Nyt muutamat Venäjää myötäilevät tässäkin kiivaasti vastustavat Suomen tulevaa Nato-jäsenyyttä. On selvää, että pieni klikki haluaa pitää Suomen Itä-Euroopan harmaalla vyöhykkeellä Valko-Venäjän ja Ukrainan kanssa. Kaikki muut Itä-Euroopan maat ovat Nato-jäsenmaita, koska katsovat demokratiaa kannattavien valtioiden vapaaehtoisen liittotuman turvaavan niiden poliittisen itsemääräämisoikeuden.

Harri Tapani

"Suomelle enemmän liikkumavaraa suhteessa itäiseen naapuriin. "

Varmasti noinkin, mutta nythän se vaikuttaisi siltä, että läntiset ryhmittymät, EU ja Nato rajoittavat kovasti suhteitamme ja liikkumavaraamme itäisen naapurin kanssa ja suhteen.

Demokratia taas alkaa olemaan menneen talven lumia varsinkin lännessä vaikka sitä ei haluta myöntää, talouden globalisoituminen käytännössä aika pitkälle heikentää demokratiaa ja pakottaa maita moniin ikäviinkin kansalaisiaan kohdistuviin toimiin ja ihan ilman Venäjää joka muuten aikoinaan ohjattiin lännen toimesta tekemään samat rakennemuutokset joita me EU-maissa vasta hitaasti teemme. Aiemmin niitä rakennemuutoksia ja rakennesopeutusohjelmia pakotettiin kehitysmaat tekemään. Syntyi oligargioita ja syntyy edelleen.

Matti Vanhanen sanoi aikanaan jotain kohtuu järkevää, Nato ei auta terrorismiin, vaan kovimmat terrori-iskut on tehty nimenomaan Nato-maissa.

Norja muuten liittyi toki Natoon jätti kuitenkin EEC:n väliin ja EU:nkin, mitä monet pitävät hyvin järkevänä toimintana, Sveitsiäkin paljon kehutaan ja onhan se menesatyvä länsimaa ilman Natoa tai EU:ta, joskin EU on vastustanut Sveitsin demokratiamallia jossa sitovat kansanäänestykset näyttelevät omaa osaansa.

Jukka Lampinen

Jopas nyt jotain eikös Kekkonen ollutkaan Venäjän agentti, Kekkonen kannatti enenkaikkea hyviä Venäjä suhteita ja kauppaa Venäjän kanssa.
On selvää että pieni klikki Suomessa, pyrkii kaikin tavoin heikentämään Venäjä suhteita ja esittämään Venäjän vihollisena.
USA ja venäjä on aina vastustaneet EU:ta ja sen edeltäjiä eikä USA vieläkään ole mukana useissa kansainvälisissä järjestöissä, Unescosta se vasta erosi.
Se on aivan luonnollista suurvalta politiikkaa että vastustetaan pienien maiden liittoja.

Pieni klikki pyrkii Suomessa kaikin keinoin sotaan Venäjän kanssa, kun kansan mielestä Venäjä taas ei ole vihollinen.
Teollisuus ja elinkeinoelämä pyrkii myös lisääntyvään kauppaan Venäjän kanssa, joten tämä pieni klikki tekee haittaa myös taloudelle.
Tämä pieni klikki koostuu fasisteita, ei niitä Suomen turvallisuus kiinnosta, vaan agressiivinen sota Venäjää vastaan.

Kekkosen ja Paasikiven tavoite oli vapaa itsenäinen ja puolueeton Suomi.
EU on vienyt vapautemme ja demokratiamme, Nato vie loput, Natossa oleellista on että emme enää itse päätä sodistamme sen tekee Nato.
Pieni klikki on kavaltanut Kekkosen ja Paasikiven perinnön itsenäisen Suomen.
Huvittavinta on että tämän pienen ryhmän ytimen, muodostaa Suomessa asuvat ruotsalaiset.
Ruotsalaisten miehittäjien valta on edelleen suuri, he kiihdyttävät NATO ja Venäjä viha keskustelun äärimmilleen vaalien edellä.

Jukka Lampinen

Ukarinassa on kyse nimenomaan venäläisen vähemmistökansan kapinasta, Krimi ja Itä-Ukraina olisi pitänyt jättää Venäjään.
Sekasortoisessa tilassa, Venäjän heikkoutta käytettiin hyäksi ja venäläiseen kulttuurialueeseen, satoja vuosia kuulunut alue jäi Ukrainan yhteyteen.

Alueet oli Ukrainan lääniin liittänyt kommunistit, tarkoitus oli venäläistää Ukraina.
Rasistinen venäläistämis motiivi, on todella huono osoitus Ukrainalaisuudesta.
Ukrainassa on kyse aidosta kansankapinasta, jota luonnollisesti venäläinen kansa tukee, niinhän tekee kaikki kansat maailmassa.
Ukrainan kysymyksellä ei ole mitään tekemistä Suomen turvallisuuden kanssa, siellä Venäjä selkeästi puolustaa vain omaa aluettaan.

Janne Pohjala

Olihan siitä kova yritys ainakin Krimin asukkaiden keskuudessa jo 1991

Kun NL:ään säädettiin laki että autonomiatkin saavat äänestää itsenäisyydestä NL:n hajotessa, järjestettiin Krimillä asiasta kansanäänestys 20.1.1991.

81% kävi äänestämässä, 93% kannatti itsenäisyyttä. 12.2.1991 tulos kirjattiin Ukrainan lakiin ja Ukrainan korkein oikeus vahvisti vaalituloksen, Krimi oli itsenäinen.

24.8.1991 Ukrainan korkein oikeus julisti Ukrainan itsenäiseksi ja siten että Krimi kuului Ukrainaan, laillisen äänestyksen vahvistettu tulos ohitettiin.

Tämä johti vastalauseisiin ja mielenosituksiin Krimillä vuoden 1992 alusta. 2.8.1992 järjestettiin Krimillä uusi kansanäänestys, jonka senkin tulos ohitettiin.

Kun torivallankaappauksen kautta valtaan noussut Rada ehdotti että Krimin asukkaiden valtakieli kiellettäisiin, autonomia olisi katkolla ja että Krimin asukkaat eivät oikeastaan edes kuulu Krimille, sekä Krimiläisien kimppuun oli Oikea Sektori hyökännyt Korsunissa, 2014 käynnistettiin jo kolmas itsenäisyysjulistus ja pidettiin kansanäänestys.

Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman Krimin turvallisuusjoukkoja, joihin siirtyi 80% alueen Ukrainan armeijan sotilasta, suurin osa Ukrainan laivastostoa Krimillä, joitain satoja Venäjän laivaston sotilaita oli pyynnöstä mukana.

Tahtoa siis oli. Meille asia on kerrottu siten että Venäjä hyökkäsi Krimille ja valtasi sen.

Kukaan ei ole tähän mennessä kertonut mitkä joukko-osastot tämän tekivät, mistä hyökkäsivät ja mihin suuntaan menivät ja kenen komennossa. Uudenmaan kokoinen Krim vallattiin ilman joukkoja.

Aika erikoista, ja kuulemma pakotettiin vielä itsenäisyyteen ja Venäjän liittovaltioon liittymisestä kun olivat jo kahdesti aiemmin siitä äänestäneet.

Jaa-a..

http://www.strategic-culture.org/news/2017/02/08/how-ukraine-annexed-cri...