Torstai 23.11.2017

Jopa 45 000 työntekijää siirtyy julkiselta yksityiselle? – Sotesta seuraa valtava irtisanomisten ja työnhaun ketju

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.11.2017 19:40
Päivitetty: 
8.11.2017 11:54
  • Kuva: Ossi Ahola / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Pirkanmaan muutosjohtaja Kari Hakari on ”lainassa” sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ohjausosastolla sote-töissä. Arkistokuva.
|

Faktakulma

Sote-uudistus tarkoittaa valtavia henkilöstömuutoksia myös julkisen sektorin sisällä, sillä maakuntien palvelukseen siirtyy kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja osa tukipalveluiden työntekijöistä. Tämä siirtymä tapahtuu liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi maakuntiin siirtyy noin 5000 työntekijää valtion aluehallinnosta. Yhteensä yli 220 000 henkilöä siirtyy maakuntien ja niiden yhtiöiden palvelukseen 1.1.2020 alkaen, kerrotaan Alueuudistus.fi-sivulla. Tähän henkilöstöön sovelletaan jatkossakin kunnallista viranhaltija- sekä työ- ja virkaehtosopimuslainsäädäntöä.

Sote-lakiluonnoksen mukaan julkiselta sektorilta yksityisiin työpaikkoihin siirtyvän henkilöstön "määrän voi karkeasti arvioida olevan noin 6 000–30 000 henkilöä". Tämä arvio perustuu yksityisten toimijoiden markkinaosuuteen uudistuksen voimaantulon jälkeisenä vuotena. Kuitenkin, mikäli yksityisen sosiaali- ja terveyskeskusten osuus kasvaisi esimerkiksi 40 prosenttiin, voisi vaikutus henkilöstöön olla jopa kaksinkertainen, luonnoksessa arvioidaan.

Sote-uudistukseen sisältyvä valinnanvapaus voi tarkoittaa toteutuessaan jopa kymmenien tuhansien työntekijöiden siirtymistä julkiselta sektorilta töihin yksityisiin terveysyrityksiin. Siirtymän suurusluokka riippuu osin siitä, miten asiakkaat valinnanvapauttaan käyttävät, sanoo Pirkanmaan muutosjohtaja Kari Hakari, joka on ”lainassa” sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ohjausosastolla sote-töissä.

Tarve henkilöstön siirtymälle, tai rumemmin sanottuna työpaikkojen vähentymiselle julkisella puolella, aiheutuu palveluntuotannon siirtämisestä osin yksityisille terveyspalveluyrityksille. Siirtymän massiivisuus nousi äskettäin esiin HUS:n hallintoylilääkäri Lasse Lehtosen blogissa, joka herätti laajaa huomiota poliitikko- ja vaikuttajapiireissä.

Lehtonen toimii STM:n asettamassa sote-uudistusta kommentoivassa asiantuntijaryhmässä. Hän laskee blogissaan, että julkiselle terveydenhuollolle aiheutuu noin 2–2,5 miljardin euron sopeutustarve, kun yksityisille yrityksille siirretään valinnanvapauden nimissä vastaavalla summalla lisää vastuuta terveyspalveluiden tuottamisesta. Kaikkiaan valinnanvapaus synnyttää vajaan kuuden miljardin euron markkinan.

– Julkisen terveydenhuollon tehtävänä on kuitenkin valmiuden ylläpito ja vaikeiden sairauksien hoito. Oma arvioni on, että kustannusten sopeuttaminen on mahdollista enintään 20 % osalta ilman, että palvelujärjestelmä romuttuu, Lehtonen kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Valinnanvapauteen kriittisesti suhtautuva Lehtonen laskee suuntaa-antavasti, että 2,5 miljardin euron säästö edellyttäisi noin 50 000 julkisen terveydenhuollon työntekijän irtisanomista. Hän ei kuitenkaan usko, että tällainen vähennys onnistuu päivystysvelvoitetta kantavasta julkisesta terveydenhuollosta. Näin ollen sote-uudistus kerryttäisi Lehtosen mukaan jopa kahden miljardin euron lisäkustannukset – vaikka sen pitäisi nimenomaan tuottaa miljardien säästöt.

Ministeriö kiirehti korjaamaan, että sote-valinnanvapaus ei romuta kustannusten hillintää. Samalla STM kuitenkin totesi, että valinnanvapaus toki tarkoittaa julkiselle puolelle sopeutumispaineita. STM:ssä väliaikaisesti valinnanvapauspilotteja vetävä muutosjohtaja Kari Hakari sanoo Uudelle Suomelle, että tästä sopeutumisesta iso osa ”hoituu sillä, että henkilöstö siirtyy tuottamaan palveluita sinne yksityiselle puolelle”.

– Se tarkoittaa sitä, että nämä 50 000 työntekijää siirtyvät yksityiselle, ja jäävät julkisilta pois. Eli nämä henkilöt vaihtavat työpaikkaa, Hakari sanoo.

Lasse Lehtosen arvio oli, että näin laajat irtisanomiset tuskin toteutuvat. Teidän mukaanne näin kuitenkin jollain tapaa tulee tapahtumaan, tosin lähinnä siirtymän muodossa?

– Jos asiakkaat siirtyvät yksityiselle, niin yksityinen tarvitsee työntekijöitä. Ei niillä mitään reserviä ole, Hakari sanoo.

Hakarin mukaan Lasse Lehtosen kirjoituksessa unohtui se, että ”korvaava työpaikka löytyy, koska sopeutukselle on selitys”. Siis palvelutuotannon siirto markkinoille.

Kaikille ei riitä uusia töitä

Toisaalta kaikki työntekijät eivät tule sijoittumaan uusiin tehtäviin, Hakari myöntää.

– Nämä yhtiöt eivät varmaankaan tule tarvitsemaan sitä [samaa] henkilöstömäärää tuottaakseen niitä palveluita. Silloin syntyy sopeutustarvetta, joka osin hoituu eläköitymisellä ja palvelukysynnän kasvulla, Hakari sanoo.

– Jos aikaisemmin julkiselle palveluita on tehnyt 50 000 ihmistä, niin voi olla, että yksityiselle tekee vain 45 000. Mutta joka tapauksessa ne [yksityiset] tarvitsevat lisää väkeä. Ihmisen tasolla se sopeuttaminen tarkoittaa sitä, että työpaikka vaihtuu ja joudutaan etsimään uusia työpaikkoja, mutta oletus on, että se porukka ei jää makaamaan ilman töitä vaan heitä haetaan kissojen ja koirien avulla töihin.

Hakarin mukaan Lehtosen väite valinnanvapauden tuottamista lisäkustannuksista ei siis pidä paikkaansa, koska yksityisille siirtyvien palkkakulut siirtyvät myös pois julkiselta puolelta.

Lasse Lehtonenkin on siitä samaa mieltä, että työpaikan menetys ja siirtymä yksityiselle puolelle tulee koskemaan kymmeniä tuhansia hoitotyöntekijöitä. Hän ei kuitenkaan edelleenkään usko, että säästöjä kyetään toteuttamaan täysimääräisinä. Hän huomauttaa, että erikoissairaanhoidossa 20 prosenttia potilaista tuottaa 80 prosenttia kustannuksista.

– Vaikka iso osa potilaista menisi muualle, niin kustannukset jäävät, Lehtonen toteaa Uudelle Suomelle.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kesäkuinen linjaus edellyttää, että maakunnilla on oltava riittävä valmius julkiseen sote-tuotantoon, jotta perustuslain edellyttämät palvelut voidaan turvata esimerkiksi silloin, jos ne eivät synny markkinaehtoisesti. Lisäksi terveydenhuoltoon jää yhä toimintoja, jotka ovat vain julkisen tuotannon varassa.

– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että meillä olisi sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa kaksinkertaiset systeemit [henkilöstö], ja sehän tietysti maksaa, Lehtonen sanoo.

Lue lisää Lasse Lehtosen vastauksesta täältä: HUS:n ylilääkäri avaa laskelmansa: Näin sotesta tulee tuplakulu – pelaako päivystys vain lentopalloa?

Henkilöstön siirtymä voi tapahtua perinteisesti irtisanomisten ja työnhaun kautta, mutta periaatteessa myös liikkeenluovutuksen tapaan niin, että työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä. Kun Tampereen kaupunki solmi äskettäin hyvinvointikeskuksista allianssisopimuksen terveysyhtiö Mehiläisen kanssa, Mehiläisen työpaikat tulivat hakuun ja vanhat työntekijät hakivat niitä.

Hakari muistuttaa, että palveluiden ja henkilöstön siirtymä riippuu myös siitä, mitä tuottajia asiakkaat päätyvät käyttämään. Valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita tuottavat myös maakuntien omat sote-keskukset. Toisaalta valinnanvapauden palasista asiakassetelit kohdistuvat vain yksityiseen palveluntuotantoon.

Lisäksi osa siirtymästä voi tarkoittaa vaihtoa yksityiseltä työnantajalta toiselle yksityiselle. Yksityiset tuottavat terveys- ja sosiaalipalveluita laajalti jo nyt.

”Nämä ovat todellisia riskejä – toimivatko perälaudat, toimiiko lainsäädäntö?”

HUS:n Lehtonen varoittelee blogissaan, että julkista terveydenhuoltoa pystytään sopeuttamaan vain rajallisesti, koska muuten palvelujärjestelmä romuttuu. Kari Hakari myöntää, että huoli päivystystoiminnan ylläpitämisestä on todellinen. Julkisen sektorin päivystysvelvollisuuden on varoiteltu vaarantuvan, jos liikaa henkilöstöä siirtyy töihin yksityiselle puolelle.

– Jos tämä kauhuskenaario toteutuisi, niin silloinhan sinne päivystystoimintaan täytyisi jäädä joku joukko, joka kävisi sitten kalliiksi, jos he hoitaisivat vain päivystystä. Se on yksi skenaario, jonka ehkäisemistä pitää miettiä, Hakari toteaa.

Hän muistuttaa, että lakiesitykseen sisältyvät niin sanotut perälaudat, joilla maakunnille annetaan oikeus olla antamatta asiakasseteliä, jos näyttää siltä, että maakunnan liikelaitos ei muuten enää pysty tuottamaan päivystyspalvelua. Hakarin mukaan perälautojen toimimiseen voi kuitenkin liittyä riskejä. Terveysyhtiöt voivat esimerkiksi viedä oikeuteen selvitettäväksi sen, oliko asiakassetelien eväämiselle perusteita.

Lasse Lehtosen laskelman mukaan Sipilän hallituksen valinnanvapausmallin lisäkustannus terveydenhuoltojärjestelmälle olisi kaikkiaan jopa yli 3 miljardia euroa. Tämä johtuisi hänen mukaansa siitä, että aiemmin mainitun henkilöstövaikutuksen lisäksi sekä palveluiden kysyntä että hallinto- ja transaktiokulut kasvaisivat. Transaktiokulu tarkoittaa tässä tapauksessa lähinnä setelin järjestämiseen eli jakeluun ja laskutukseen liittyviä hallintokuluja.

– Esimerkiksi HUS:n silmätautien palvelusetelissä transaktiokustannus on 15 % setelin arvosta. Kun Sipilän hallituksen asiakassetelimalli tuo ainakin kaksi lääkärintyön lisävaihetta erikoissairaanhoitoon pääsemisen prosessikaavioon, on transaktiokustannus varmasti tuolla tasolla, Lehtonen väittää.

Hakarin mukaan yksittäistä erikoissairaanhoidon esimerkkiä ei voi monistaa yleispäteväksi malliksi. Hän kertoo viiden suuren kaupungin palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmästä tehdystä kustannushyötyanalyysista. Sähköinen palveluseteli ei tässä tapauksessa nostanut hallinnon kuluja vaan laski niitä hieman.

– Totta kai setelillä on transaktiokustannuksensa, mutta jos se hoidetaan digitaalisesti ja prosessi mietitään kunnolla, vaikutus voi olla jopa miinusmerkkinen plusmerkkisen sijaan, Hakari sanoo.

– Tampereen kaupunki on kyennyt vähentämään henkilöstöä hallintotöistä tämän uuden digitaalisen ratkaisun avulla.

Hakarin mukaan väite kokonaisuudessaan kolmen miljardin euron lisäkuluista on ”höpöä”.

– Sopeutumistarvetta ei ensinnäkään synny niin paljon, ja valinnanvapaudella on myös positiivisia taloudellisia vaikutuksia, kun ihmiset pääsevät hoitoon [nopeammin], Hakari perustelee.

Yleisellä tasolla Hakari sanoo, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä soten valinnanvapauden riskejä ei nähdä yhtä isoina kuin esimerkiksi HUS näkee.

– Hän laskee, että nämä ovat kaikki lisäkustannuksia, että mitään tästä ei hyödytä. Kuitenkin on laatuvaikutuksia ja valinnanvapaus voi vaikuttaa kansanterveyden paranemiseen kun päästään aikaisemmin hoitoon ja löydetään piileviä sairauksia, Hakari uskoo.

Faktakulma

Sote-uudistus tarkoittaa valtavia henkilöstömuutoksia myös julkisen sektorin sisällä, sillä maakuntien palvelukseen siirtyy kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ja osa tukipalveluiden työntekijöistä. Tämä siirtymä tapahtuu liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi maakuntiin siirtyy noin 5000 työntekijää valtion aluehallinnosta. Yhteensä yli 220 000 henkilöä siirtyy maakuntien ja niiden yhtiöiden palvelukseen 1.1.2020 alkaen, kerrotaan Alueuudistus.fi-sivulla. Tähän henkilöstöön sovelletaan jatkossakin kunnallista viranhaltija- sekä työ- ja virkaehtosopimuslainsäädäntöä.

Sote-lakiluonnoksen mukaan julkiselta sektorilta yksityisiin työpaikkoihin siirtyvän henkilöstön "määrän voi karkeasti arvioida olevan noin 6 000–30 000 henkilöä". Tämä arvio perustuu yksityisten toimijoiden markkinaosuuteen uudistuksen voimaantulon jälkeisenä vuotena. Kuitenkin, mikäli yksityisen sosiaali- ja terveyskeskusten osuus kasvaisi esimerkiksi 40 prosenttiin, voisi vaikutus henkilöstöön olla jopa kaksinkertainen, luonnoksessa arvioidaan.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
 Lasse Lehtonen
Lasse Lehtonen
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Joka tapauksessa on täysin selvää, että nykyisellä sote kaavailulla tapahtuvat:
Eriarvoisuuden mittava lisääntyminen
Julkisen perusterveydenhuollon lähes alasajo ja kovat kustannuslisät
Pörssiterveydenhiollon lisääntyminen ja heti kun riippuvuius on "Rätyjen ja Männistöjen" toimesta varmistettu tapahtuu raju hintojen nousu ja kaikki nousu veronmaksajien taskusta suorana siirtona pörssiyhtiöille veropiilotettaviksi "Cayman" saarien ja hallintorekisterien kautta.

Kansalaisten olisi kaikin käytettävissä olevin keinoin pysäytettävä nykyinenkin sote uudistus ja sen lisäksi 100% perusteeton ja myös kuluja kasvattava maakunta hallino kepu tyyliin.

Mikko Toivonen

Veen Pjutin!
Ei yksityistä terveydenhuoltosektoria pidä lopettaa vaan pikemminkin lisätä pienyrittäjien ja ammatinharjoittajien toimesta julkisen tueksi.
Sen sijaan pörssirahastus terveydenhuollossa olisi rajoitettava enintään 20% osuuteen kokonaismarkkinasta kuten brittien NHS systeemissä.
Silloin tuon pörssiosan rahoitta se itse yhteistoiminnassa terveitä ihmisiä vakuuttavien vakuutusyhtiöiden tai mahdollisesti pörssiyhtiöiden työterveyshuollon toimittajana. Mitään, siis yhtään senttiä julkista tukea ei tuolle pörssiterveydenhuollolle tule antaa, mutta kylläkin ammatinharjoittaja ja pienyhtiö yksityisille.

Marja-Liisa Kalkela

"Ylipöhöttynyt" pitää vain pintansa vaikka asiassa ei ole mitään perää.
Tuhansia vähennetty -80 lähtien julkiseltapuolelta . Kelan toimeentulotuki viivästyminen,MAVI maataloustukien viivästyminen,maahanmuuttovirastolla tuhansia turvapaikan hakuasioita käsittelemättä.

Suomessa on vähiten valtion virkamiehiä EU:ssa !
Suomen verohallinnossa on noin 5 300 työntekijää, samankokoisen Tanskan verohallinnossa noin 6 300.
-Suomen byrokraateista noin 40 prosenttia toimii
turvallisuusalalla, kuten poliisina, tullissa tai puolustusvoimissa.
YLE
13.4.2015
Suomessa valtion virkamiesten osuus työvoimasta on koko EU:n pienin: meillä vain 4,5 prosenttia työvoimasta on valtion palveluksessa

JK.-07 Lähtien kunnilta on terveys- ja hoiva -alalta siirtynyt yksityisellepuolelle väkeä
Missä ne "säästöt" nyt näkyy? Samoin kouluja on lopetettu tuhansia ? Säästöt on missä?
Julkisenpuolen menoihin lasketaan Suomessa myös eläkkeet.

Harri Kovala

Valtion virkamiesten osuus työvoimasta on harha, jota Suomessa mielellään esitellään. Valtio itse esittää, että valtiolla on vain 75 000 palkannauttijaa mutta OECD laskee luvun olevan 240 000, kun mukaan otetaan itseasiallista virkavastuuta käsittelevät erillisvirastot ja liikelaitokset, eli kun laskentatapa on sama kuin muisaa OECD-maissa.

Koskaan aikaisemmin julkisen sektorin hallinto ei ole ollut niin suuri kuin nyt, 15 % julkisista menoista. Terveydenhoito on vain 14 % ja koulutus 10 %.

Sakari Lehto

Yleensä kilpailu parantaa laatua ja kustannukset laskevat. Soteratkaisuja en tunne mutta yleisen tietämyksen mukaan vapaa kilpailu ja ulkoistukset ovat tuoneet yksityisellä sektorilla 20..30% kustannusten laskun. Vertaa: linja- ja kuorma-autoliikenne, teollisuuden toimintojen ulkoistukset jne.
Tällä perusteella on oletettavissa, että terveyden hoidosta tulee lähivuosina poistumaan 20...40000 työpaikkaa. Muutoksen nopeuteen vaikuttaa digitalisten palveluiden ja tuotantomenetelmien käyttöönoton nopeus, joka on sitä nopeampaa mitä enemmän on kilpailua.

Harri Kovala

Terveydenhoidon osalta eräs suuri sen alan toimija on tehnyt case studyn asiasta, saatuaan hoidettavaksi useiden terveydenhoitopiirien toiminnan. Itse hoitotyöstä säästöt olivat piiristä riippuen 3-5 % mutta hallinnosta 90 %.

tom brunila

Terveydenhoidon pariin ei tulla yhtä helposti kuin bussilinjaa hoitamaan. Lääkärinä, sairaanhoitajana tai fysioterapeuttina ei voikaan toimia kuka tahansa. Koulutusvaatimukset ovat kovat eikä niitä tulla löysäämään.
Eikä lääkäreiden työtä voi "tehostaa" lisäämällä tunnissa hoidettavien potilaiden määrää palvelun laadun siitä kärsimättä.

Sakari Lehto

En vähättele yhtään ammattitaitovaatimuksia mutta digitalisaatio tulee mullistamaan myös terveydenhuollon. Tällaisia toimintoja tulee olemaan mm. lääkärin etävastaanotto, keinoälyn käyttö, toiminnan allokointi, robottien lisääntynyt käyttö ja ulkomaisten palvelujen käyttö.
Tämä edellyttää niin laitteiden kuin osaamisen entistä nopeampaa päivittämistä, joka onnistuu kaikkein parhaiten avoimella sektorilla, jossa päätöksenteko on sujuvampaa...asioita ei laiteta pölyttymään työryhmiin. Eikä kaikkein vähäisempänä työvoiman joustaminen on julkisella puolella lähellä nollaa, kun taas avoimella sektorilla löytyy joustoa huomattavasti enemmän ja tulevaisuudessa jousto koko avoimella sektorilla tulee lisääntymään.
Terveyden huollossakin tulee lisääntymään ulkomainen (EU-sisämarkkinat), jos emme itse huolehdi sen kilpailukyvystä

Markku Salonen

Todellinen kilpailu on nyt laitettu ihan väärään kohtaan. Rahoituspuolesta vastaava järjestävä taho pitäisi kilpailuttaa. Se käy nyt hyvin, koska rahoitus on kerran ihan auki.

Ei näin pojat! Maakunnille kilpaileva yksityinen järjestäjä lakiin ja äkkiä.
Mitä järkeä on antaa potilaan valita palveluyksikkö, muttei lääkäriä??

Kalevi Salonen

Nyt ollaan menossa vahvasti pieleen. Yksityisellä puolella tulee julkiseen verrattuna lisäkustannuksia voitoista (jotka Ruotsissa suunnitellaan rajattaviksi 7-12 % tasolle), markkinoinnista (~5 %) ja muista transaktiokustannuksista (yhteensä 20-30 %, jotka eivät siis suinkaan koostu vain asiakasseteleistä). Kaiken päälle tulevat vielä päällekkäisten investointitien ja lisääntyvän hallinnon ja valvonnan kulut (10-20 %). Siis kuluja tulisi noin kaksin verroin lisää. Ei niitä mitenkään pystytä kuromaan plussan puolelle. Toisin sanoen Lehtonen on varsin oikeassa siinä, että valinnanvapausmallin lisäkustannukset ovat noin 3 mrd € vuodessa.

Kaiken lisäksi yksityisten toimijoiden tehokkuuskin on harhaa. Vaikka yksittäiset yritykset olisivat itsessään hyvin tehokkaita, terveydenhuollon kokonaisuus ei sitä välttämättä ole, koska tehokkuus voi hävitä yritysten itsekkäisiin tavoitteisiin. Jokainen niistä yrittää luonnollisesti saalistaa suurimman mahdollisen rahapotin mistään muusta välittämättä. Aivan varmasti tiettyihin toimenpiteisiin rajautumalla saadaan tehoja, mutta jos yksityisillekin lankeaisivat kaikki samat vastuut kuin julkiselle puolelle, erot jäisivät vähäisiksi.

Terveydenhuollossa pätee sama kuin liike-elämässä: kaikki mikä voidaan yksinkertaistaa, pitää myös tehdä, koska se lisää tehokkuutta. Nyt mennään juuri toiseen suuntaan. Kuitenkin Suomen nykyistä terveydenhuoltojärjestelmää voitaisiin ilman minkäänlaista kaaoksen vaaraa pelkistää kokonaisuutena niin, että saavutettaisiin noin kahden miljardin euron vuotuiset säästöt eli valinnanvapausmalliin 5 mrd €/v. Tuntuu huikealta, mutta se on suuruusluokkana ratkaisevasti paremmin perusteltua kuin hallituksen ilmoittama 0.3 mrd € leikkaus/v kymmenen vuoden aikana.

Siis mitä pitäisi tehdä on erottaa julkinen ja yksityinen terveydenhuolto täydellisesti toisistaan. Julkinen terveydenhuolto voitaisiin kustantaa verotuksen kautta, jolloin laskutuskulut poistuisivat, sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuisi automaattisesti ja Kelan sekä sossun korvausbyrokratiat voitaisiin lopettaa. Yksityiselle puolelle rekisteröityneet maksaisivat kaiken omasta pussistaan, mutta se korvattaisiin lopullisessa verotuksessa henkilökustannusten mediaanin mukaisesti. Kyse olisi periaatteessa henkilö- eli kapitaatiokorvauksen muunnelmasta. Olennaisena erona valinnanvapausmalliin olisi, että valtion raha ei koskaan kulkisi suoraan yrityksille, jolloin niiden keinottelumahdollisuudet jäisivät pois.

Kalevi Salonen

Todennäköisesti tarkoitit minun kommenttiani. Julkinen terveydenhuolto on palvelua, jossa valtio eikä kukaan muukaan nyhdä kansalaisilta senttiäkään ylimääräistä. Voittojen puuttumisella ei ole mitään tekemistä sosialismin kanssa.

Kun liike-elämässäkin tehostetaan toimintaa, niin miksi sitä ei voitaisi tehdä julkisissa palveluissa? Jos ajatellaan esimerkiksi nelihenkistä perhettä, terveydenhuoltokulut voisivat valinnanvapausmallissa olla jopa 4000 € vuodessa nykyistä korkeammat. Kaiken lisäksi suuri osa siitä voisi kulkeutua ulkomaille. Ei siis kannata antaa suurten terveysyritysten "sosialisoida" julkista terveydenhuoltoa.

Anneli Anttonen

Yhdysvallat on esimerkki maasta, missä paljon yksityisiä toimijoita. Jostain syystä terveydenhuollon menot ovat tosi korkeat, tulos ei ole mitenkään hyvä vaikka vakuutusyhtiöt pitävät kuluja kurissa. Yhdysvalloissa ainakaan ei ole onnistuttu kustannuksia alentamaan. Miten sitten meillä? Entä vastaako yksityinen puoli siitä kun leikkaus menee pieleen? Kattaako kustannukset. Nyt potilas voidaan aina lähettää julkiselle hoitoon, samaa tekevät tehostetun palveluasumisen yksiköt ja monet muut. Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto on kansainvälisessä vertailussa halpa ja tehokas. Rahaa käytetään melko vähän ja tulokset ovat erittäin hyvät. Läheskään kaikkialla ei ole jonoja, ei etenkään erikoisairaanhoitoon, ja monessa kunnassa pääsee lähes heti hoitoon.

Tuomas Sikander

Tässä on uskonto kysymyksessä, papit sivuuttavat asiantuntijat parhaaseen Bible Belt- tyyliin. Yksityistettyjen kolhoosien talous, terveydenhoito ja työttömien muuttaminen eliitin tuotantoeläimiksi menivät sekaisin navettainsinöörien laskuissa.
._.

Tapio Mäkeläinen

Jos Anneli noukit US Fortune 500 listalta sotefirmat niin ei ihmettele yhtään tehottomuutta. USA aseteollisen kompleksin ohella maan syvintä ”jöötiä”. Siinä jää Fordit ja Coca colat toiseksi by far.
Toi tuolileikki ei onnistu ikinä; nmim 35 v hooärrää. Lycka till.

Oiva Luosujarvi

Kun olin maahanmuuttajana ulkomailla vuosia, niin opin hyvin yksityisen puolen ihanuudet kun pieni poikani kuoli yksityisessä hoidossa.
Perus-syy oli yksinkertainen, kun yksityinen sairaala vaatii maksua hoidosta etukäteen ja pojan yhtäkkiä alkanut sairaus myöhään iltapäivällä oli tilanteessa, jossa ei ollut mahdollisuutta mennä pankkiin nostamaan rahaa sairaalaa varten. Oli odotettava aamua ja pankin auettua nostettava euroja tililtä, mentävä rahanvaihtajalle vaihtamaan eurot paikalliseksi valuutaksi ja sitten rahan kanssa sairaalaan.
Siinä vaiheessa oli vain muutamia tunteja pojalla elinaikaa.

Aikanaan kun oma veli sai sydänoireita ja tarvitsi leikkauksen, niin Suomessa yksityiselle sairaalalle oli ensin maksettava koko hoito etukäteen ja vasta sitten pääsi ohitusleikkaukseen.

Kummassakin tapauksessa yksityiselle sairaalalle oli tärkeintä saada ensin rahat ja vasta sitten antaa hoitoa.
Poikani kuoli ja veljeni jäi eloon.
On siis jokaisen itse ajateltava haluaako itse sairauden kohdalle sattuessa ensin maksaa hoidon etukäteen, joka voi maksaa 1000 - 100 000 euroa ja saada vasta sitten hoitoa. Rikkaille asia on helppo.
Mutta yllättävän nopean sairauden kohdalla, joka vaatii nopeaa hoitoa on hankala lähteä hakemaan kaupungilta / kunnalta ensin maksusitoumusta tai palveluseteliä ja sitten vasta pääsee sen kanssa yksityisen puolen hoitoon.

Kalevi Salonen

Tuo on todennäköistä, koska yksityinen puoli kerää kermat päältä. Julkinen puoli ei voi sitä tehdä, joten se tuomitaan tehottomaksi. Silti ne kannattamattomatkin hommat pitää tehdä.

Toki julkisen puolen byrokratiaa voidaan rajustikin supistaa ja se on itse asiassa vietävissä jopa paljon pidemmälle kuin yksityisellä puolella.

Tässä pitää vielä toistaa, että omissa kuvioissaan tehokkaat yksityiset toimijat voivat muodostaa niin monimutkaisen ja byrokraattisen kokonaisuuden, että kansantaloudellinen tehokkuus jää kuitenkin julkista heikommaksi.

Petri Sakkinen

Nyt saamme sitten todistaa liberalistisen teorian riemuvoittoa. Näkymätöön käsi heilauttaa taikasauvaa ja sim-sa-la-bim: nämä 45000 alkavat yhtäkkiä tehdä arvoa tuottavaa työtä, vaikka edellisessä palkanmaksussa he olivat pelkkä kulu.

Kyllä kapitalismi on sitten ihmeellinen järjestelmä, sen Taika-Jimin hypnoottiset eleet ovat sokaisseet kokonaisten kansakuntien äänestäjien enemmistöjä.