Perjantai 19.7.2019

HUS:n ylilääkäri avaa laskelmansa: Näin sotesta tulee tuplakulu – pelaako päivystys vain lentopalloa?

Luotu: 
8.11.2017 13:33
Päivitetty: 
8.11.2017 14:28
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
|

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallintoylilääkäri, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen suhtautuu hyvin epäilevästi hallituksen sote-säästöjen toteutumismahdollisuuksiin. Hän perustelee nyt Uudelle Suomelle aiemmin blogissaan esittämiään arvioita kustannusten noususta.

Lehtonen on arvioinut, että Sipilän hallituksen valinnanvapausmalli voisi tuottaa sote-järjestelmälle jopa kolmen miljardin euron lisärahoitustarpeen muun muassa siksi, että julkinen puoli joutuisi päivystysvelvoitteen vuoksi ylläpitämään ikään kuin päällekkäistä henkilöstöä yksityisen sektorin kanssa.

Sosiaali- ja terveysministeriön piiristä arvio kiistetään, sillä jopa kymmenien tuhansien työntekijöiden uskotaan siirtyvän valinnanvapauden myötä julkiselta sektorilta yksityisten terveysyritysten palkkalistoille. Samalla terveyspalveluita tuottavan henkilöstön määrä supistuu. Lue lisää: Jopa 45 000 työntekijää siirtyy julkiselta yksityiselle? – Sotesta seuraa valtava irtisanomisten ja työnhaun ketju

Näkemyserojen tarkastelua hankaloittaa se, että esimerkiksi asiakkaiden määrää tulevassa valinnanvapausjärjestelmässä on hallituksen lakiluonnoksenkin mukaan ”erittäin vaikea arvioida ennalta luotettavasti”.

Lehtosen näkemyksen keskiössä on julkisen terveydenhoidon päivystystoiminta. Hänen mukaansa terveydenhoidon ja sairaanhoidon henkilöstöä voidaan vähentää julkiselta puolelta enintään noin 20 prosenttia ”ilman että vaativa ja kiireellinen sairaanhoito ja päivystystoiminnat romuttuvat”. Julkinen sektori voi siis päivystyksen vuoksi joutua pitämään yllä kallista henkilöstöä, vaikka yksityinen puoli alkaisikin tuottaa ison osan palveluista.

–Siinä joudutaan pitämään palokuntaa tavallaan koko ajan olemassa, ja sen ylläpito maksaa. Ja sitten on se kysymys, että annetaanko heidän [päivystystyöntekijöiden] tehdä kiireetöntä työtä silloin kuin ei ole muuta, vai annetaanko palokunnan sitten vain pelata lentopalloa, Lehtonen pohtii Uudelle Suomelle.

Ministeriön mukaan valinnanvapaus ei tarkoittaisi kaikkien valinnanvapauspalveluiden eikä kaikkien työntekijöiden siirtymistä yksityisille. Lehtosen mukaan juuri tässä tullaan kuitenkin dilemmaan.

– Jos työntekijät eivät lähde yksityiselle, mutta potilaat lähtevät, niin siitä se kulu juuri syntyy. Ja jos työntekijät lähtevät, niin sitten valmiuden ylläpito heikkenee, hän sanoo.

Toisaalta hallituksen valinnanvapausmalliin sisältyvät niin sanotut perälaudat, joiden pitäisi estää päivystysvalmiuden vaarantumista.  Lakiehdotuksen mukaan maakunta voi rajat asiakassetelin käyttöä sellaisissa palveluissa, joissa asiakassetelin käyttöönottaminen voi vaarantaa maakunnan liikelaitoksen toiminnan ja päivystysvalmiuden. Lasse Lehtonen kuitenkin epäilee sekä sitä, että perälaudat toimisivat, että sitä, meneekö perälaudoillakaan varustettu esitys valinnanvapaudesta läpi lausuntokierroksesta ja peruslaillisesta tarkastelusta.

Lehtonen tarkentaa nyt Uudelle Suomelle, miten hän on päätynyt alun perin blogissaan esittelemäänsä laskelmaan kolmen miljardin euron lisäkustannuksista. Lehtosen mukaan samaan lukuun päätyy useilla erilaisilla tarkastelutavoilla.

1. HUS:n arvio kustannusten kasvusta

Lehtosen mukaan ensimmäinen lähtökohta ovat terveydenhuollon toimintayksikköjen omat arviot kululisäyksestä. Hän ihmettelee, kuinka sosiaali- ja terveysministeriö ei ole kysynyt näitä arvioita valinnanvapauslain lausuntopyynnössään.

HUS:n oma arvio on, että sen rahoituksesta häviäisi ehdotetussa mallissa noin 600 miljoonaa euroa.

– Kun HUS vastaa 25 prosentista Suomen erikoissairaanhoidosta, olisi valtakunnantason vastaava luku 2,4 miljardia euroa [rahoitusvajetta]. Tästä ehkä noin 20 prosenttia pystytään sopeuttamaan eli malli aiheuttaisi todellisuudessa noin 2 miljardin euron lisäkulun, Lehtonen kertoo Uudelle Suomelle.

Lehtosen mukaan säästöjen toteuttaminen täysimääräisenä ei onnistu, koska julkisen puolen täytyy kaikesta huolimatta pitää huoli päivystysvelvoitteestaan. Lisäksi erikoissairaanhoidossa noin 20 prosenttia potilaista tuottaa hänen mukaansa 80 prosenttia kustannuksista, jolloin laajankaan potilasjoukon siirtyminen yksityisille ei välttämättä tuota toivottuja säästöjä.

Tämän lisäksi Lehtonen arvioi niin sanotun palvelukysynnän – terveyspalveluiden käytön – lisääntyvän noin 10 prosentilla valinnanvapauden myötä. Lehtonen laskee ihmisten nykyistä aktiivisemman hoitoon hakeutumisen vain kuluksi. STM:n puolella Pirkanmaan muutosjohtaja Kari Hakari kuitenkin huomauttaa US:n jutussa, että valinnanvapaus voi parantaa kansanterveyttä jo lopulta vähentää terveyskustannuksia, ”kun päästään aikaisemmin hoitoon ja löydetään piileviä sairauksia”.

Lehtosen mukaan päällekkäiset henkilöstökustannukset, palvelukysynnän kasvu sekä hallinto- ja transaktiokulujen nouseminen muodostaisi yhteensä noin kolmen miljardin lisämenot terveydenhuoltojärjestelmään.

2. Finanssimaailman arviot

Lehtosen toinen perustelu arviolleen on ”markkina-analyytikkojen arvio yksityisen markkinan kasvusta”. Hänen mukaansa terveys- ja hoivapalveluyritysten kasvuennusteita ei ole julkaistu, mutta finanssimaailman näkemys selviää sijoitussuosituksista.

– Analyytikkojen arviot valinnanvapauden tuomasta markkinalisäyksestä ovat 2–3 miljardia euroa. Tämän päälle tulevat sitten taas hallinto- ja transaktiokulut eli sijoitusmaailmankin tiedoilla päädytään noin 3 miljardin euron kululisäykseen, Lehtonen uskoo.

3. STM:n laskelmat valinnanvapausmarkkinasta

Kolmas peruste on sosiaali- ja terveysministeriön omat laskelmat. Valinnanvapausmarkkinan arvoksi on reformiministerien sopimuksessa ilmoitettu 5,8 miljardia euroa. Tästä asiakassetelimarkkinaa, joka kohdistuu yksityisiin terveysyrityksiin, on kaksi miljardia euroa. Maakunnille on tulossa velvoite tarjota asiakasseteleitä niiden piiriin kuuluvissa palveluissa. Vasta jos asiakas kieltäytyy, maakunnan liikelaitoksen tulee tuottaa palvelu.

– HUS:n kokemusten perusteella asiakassetelistä kieltäytyvien potilaiden osuus jää pieneksi (alle 10 prosenttia) eli yksityisille tuottajille siirtyvä osuus olisi ainakin 1,8 mrd euroa, Lehtonen kommentoi.

Lisäksi yksityiset yhtiöt saisivat STM:n arvioiden mukaan noin 25-40 prosentin osuuden sote-keskuksista, jotka voivat olla yksityisiä tai maakunnallisia. Tämä tarkoittaisi vähintään noin 700 miljoonan euron osuutta, jolloin Lehtosen mukaan oltaisiin jälleen lähellä kolmea miljardia euroa.

Päivitys klo 14.27: Täsmennetty STM:n arviota yksityisten terveysyritysten osuudesta sote-keskuksissa.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
 Lasse Lehtonen
Lasse Lehtonen
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kalevi Salonen

Omissa hieman eri tavoin johdetussa arvioissani olen myös päätynyt siihen, että yksityisestä terveydenhuollosta seuraisi noin kolmen miljardin lisäkulu, jos noin 2/3 palveluista siirtyisi julkiselta yksityiselle. Se syntyisi voitoista (~10 %), markkinoinnista (~5 %) ja muista transaktiokustannuksista (20-30 %), jotka eivät suinkaan koostu vain asiakasseteleistä. Kaiken tuon päälle tulevat vielä päällekkäisten investointitien ja lisääntyvän hallinnon ja valvonnan kulut (10-20 %).

Yksityinen terveydenhuolto ei mitenkään pysty kuromaan moista eroa kiinni. Sen vaihtoehdoiksi jäävätkin hoidon supistaminen ja sarjatuotantotyyppiseen toimintaan keskittyminen. Viimeksi mainittu on tehokasta, mutta kaventaa toimintaympäristöä ja johtaa kokonaisvaltaisen terveydenhuollon rapautumiseen.

Oiva Luosujarvi

Kun olin maahanmuuttajana ulkomailla vuosia, niin opin hyvin yksityisen puolen ihanuudet kun pieni poikani kuoli yksityisessä hoidossa.
Perus-syy oli yksinkertainen, kun yksityinen sairaala vaatii maksua hoidosta etukäteen ja pojan yhtäkkiä alkanut sairaus myöhään iltapäivällä oli tilanteessa, jossa ei ollut mahdollisuutta mennä pankkiin nostamaan rahaa sairaalaa varten. Oli odotettava aamua ja pankin auettua nostettava euroja tililtä, mentävä rahanvaihtajalle vaihtamaan eurot paikalliseksi valuutaksi ja sitten rahan kanssa sairaalaan.
Siinä vaiheessa oli vain muutamia tunteja pojalla elinaikaa.

Aikanaan kun oma veli sai sydänoireita ja tarvitsi leikkauksen, niin Suomessa yksityiselle sairaalalle oli ensin maksettava koko hoito etukäteen ja vasta sitten pääsi ohitusleikkaukseen.

Kummassakin tapauksessa yksityiselle sairaalalle oli tärkeintä saada ensin rahat ja vasta sitten antaa hoitoa.
Poikani kuoli ja veljeni jäi eloon.

On siis jokaisen itse ajateltava haluaako itse sairauden kohdalle sattuessa ensin maksaa hoidon etukäteen, joka voi maksaa 1000 - 100 000 euroa ja saada vasta sitten hoitoa. Rikkaille asia on helppo.
Mutta yllättävän nopean sairauden kohdalla, joka vaatii nopeaa hoitoa on hankala lähteä hakemaan kaupungilta / kunnalta ensin maksusitoumusta tai palveluseteliä ja sitten vasta pääsee sen kanssa yksityisen puolen hoitoon.

Jos Suomessa yksityisen sairaalan edessä tapahtuu liikenneonnettomuus, niin viekö ambulanssi vahingoittuneet viereiseen yksityiseen sairaalaan? Luultavasti ei vie, koska ei ole palveluseteliä ja vakuutukset ajoneuvoissa ei automaattisesti maksa yksityisille sairaaloille onnettomuuksissa loukkaantuneiden hoitoa.
Tapahtuuko kuten yksityisien sairaaloiden luvatussa maassa eli yhdysvalloissa, jossa ensin potilaan vakuutuskortti tarkistetaan ja sen ollessa rajaton, niin saa hoitoa siellä. Jos on kuluraja olemassa niin potilas ohjataan vaikka toiseen kaupunkiin kunnalliseen sairaalaan.

Olisi myös otettava huomioon verot, joita yksityisien sairaaloiden olisi tuloistaan maksettava. Verona 25 % kaikesta tulosta, jotta verottomasti ei rahat katoa veroparatiiseihin.

Mikko Toivonen

En tietenkään tiedä missä maassa Luosujärvi on kokemuksensa kohdannut, mutta voin sen täysin paikkansa pitäväksi vahvistaa esimerkiksi GCC maista. Peli on selvää: rahat ensin ja sitten vasta hoito.
Samaisesta syystä ja tiedosta johtuen en voi hyväksyä pörssiyhtiölle annettavan mitään julkisen hoidon vastuuta. Sitä vastuuta ne eivät koskaan tule kantamaan. Toisin on ammatinharjoittajien ja pienyksityisklinikkojen kanssa. Hoitoa tulee sopuhintaan heti ja rahaakin kysytään useimmiten vasta kun hoitoa on annettu.

Jos kansalaiset yleisemmin olisivat raa'asta totuudesta selvillä niin setelihoidon kannattajat ja aloitteen ajajat lentäisivät eduskunnasta kuten eräs hankala tauti Töölöstä. Pörssirahastukseen tähtäävä terveyshuolto on yksinkertaisesti totaalisen vastuutonta.

Kari Aaltonen

Soten päätavoite ei ole säästöt, vaan rahanvirtojen siirtäminen, monessa yhteydessä on todettu miten kustannustehokas on suomen terveydenhoito ja miten tehoton on Amerikan malli, mutta siitä huolimati se malli halutaan Suomeen.

Kalevi Salonen

Lasse Lehtonen: Jää epävarmuutta siitä puhutaanko vuosikustannuksista vai 10 vuoden kustannuksista. Olen tulkinnut antamasi luvut vuosikustannuksiksi, mutta kun hallituksen 10 vuoden säästöksi ilmoittama 3 mrd € on rinnakkain esittämäsi saman suuruisen menon kanssa, niin tulkinnan pitäisikin mennä toisin päin. Eli voisitko varmistaa ovatko esittämäsi säästöt per vuosi vai per 10 vuotta.

Iiro Koppinen

Yksityinen on tunkeutunut julkiseen terveydenhuoltoon, koska sen johtaminen on parempaa. Julkista painaa se, että varsinkin kunnallisella puolella sekä johdon että työntekijäin valinnat ovat enemmän tai vähemmän poliittisia ja terveyslautakunnat poliittisia kenttiä ja jäykkiä päätöksentekokoneistoja-valitettavasti.

Kalevi Salonen

Jos julkisessa terveydenhuollossa on puutteita, yksityistäinen on kovin hätäinen johtopäätös niiden korjaamiseksi. Olen samaa mieltä, että uudistuksia pitää tehdä, mutta ei rikkomalla vaan rakentamalla. Ilmiselvä avainsana on yksinkertaistaminen eikä suinkaan monimutkaistaminen, mihin hallitus nyt pyrkii. Yksinkertaistaminen voidaan julkisella puolella viedä ratkaisevasti pidemmälle kuin yksityisellä. Siksi julkinen terveydenhuolto pitää uudistaa ja yksityinen pitää karsia kokonaan pois yhteiskunnan rahoituksesta.

Yksinkertaistuksen pitää alkaa hallinnosta. Ensinnäkään ei tarvita mitään sadan miljoonan uutta kustannusta maakuntahallinnosta - maakuntaverotuksesta puhumattakaan - vaan valtion tulisi ottaa kokonaisvastuun terveydenhuollosta. Terveyshallinnon, joka muodostettaisiin ministeriön, THL:n ja Fimean pohjalle byrokratiaa leikaten, alla toimisivat sairaanhoitopiirit. Niidenhallinto luotaisiin hyvin yksinkertaiseksi kaikki poliittisluonteiset toimet karsien. Lisäksi taloushallinto voitaisiin kutistaa automaatiolla lähes olemattomaksi, jos kaikki terveydenhuoltokustannukset hoidettaisiin verotuksen kautta.

Kun vielä lääkehuolto yhdistettäisiin muuhun terveydenhuoltoon, julkisella puolella saatavissa olevat säästöt nykyiseen verrattuna olisivat vähintään 2 mrd € vuodessa. Sen sijaan yksityistetty terveydenhuolto johtaisi ainakin miljardin lisäkuluihin ja seurauksena olisi melkoinen kaaos vuosikausiksi.

Mauri Gardin

Laajamittainen operaatio menossa. Keskussairaaloiden johto, lääkärit ja luottamusmiehet on valjastettu vastustamaan sotea. Heillä on suuri pelko, että monopoli puretaan. Tähän saakka kunnissa ja kaupungeissa on ollut aina piikki
auki ja keskussairaalat ovat olleet ammottavia rahan meno kuiluja. Uudessa mallissa on ehdottomasti purettava tällainen monopoli ja pistettävä valinnan vapauden ja kilpailun kautta piikki kiinni.

Mauri Gardin

Laajamittainen operaatio menossa. Keskussairaaloiden johto, lääkärit ja luottamusmiehet on valjastettu vastustamaan sotea. Heillä on suuri pelko, että monopoli puretaan. Tähän saakka kunnissa ja kaupungeissa on ollut aina piikki
auki ja keskussairaalat ovat olleet ammottavia rahan meno kuiluja. Uudessa mallissa on ehdottomasti purettava tällainen monopoli ja pistettävä valinnan vapauden ja kilpailun kautta piikki kiinni.

Veijo Murtomäki

Eihän Kokoomusta ja Kepua kiinnosta Sote-ratkaisun seuraukset. Pääasioita ovat puolueiden ja niiden sidosryhmien voitot ja aseman säilyttämiset. Jos joku kuvittelee, että Sotessa ajatellaan paljastuneiden faktojen valossa terveydenhuollon tason parantamista, kattavuuden lisäämistä läpi Suomen ja epätasa-arvoisuuden poistamista, on hyväntahtoinen hölmö – tai sitten uskollinen pääpuolueiden kannattaja.

Tämän sote-ratkaisun tuhojen paljastuminen tapahtuu vasta vähitellen, hymy hyytyy useimmilta. Nykyhallitus pyörsi lähes kaikki vaalilupauksensa, joten Soten maaliin viemisen jälkeen jossain availlaan shamppanjapulloja ja nauretaan partaan suomalaisten tyhmyydelle. Aprillia, juokaa kuravettä päälle!