Keskiviikko 23.5.2018

Hoitajat soten ”kauhuskenaariosta”: Lisää työtä ja palkka pienenee – yksikään työntekijä ei hyväksy

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.11.2017 19:46
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Sekä Tehy että SuPer odottavat nyt kiinnostuneena uuden lausuntokierroksen päättymistä ja valiokuntien mietintöjä.
|

Palvelujen laatu huononee ja henkilöstön työehdot heikentyvät rajusti, jos kymmenien tuhansien työntekijöiden siirtymä julkiselta työnantajalta yksityiselle toteutuu sote-uudistuksen yhteydessä. Näin arvioi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer. Myös Tehy arvelee, että palkkatason laskua voisi tällöin tapahtua.

Molemmat ammattiliitot kuitenkin painottavat, että soten valinnanvapauslaista ei ole vielä saatu lopullista versiota, jota on nyt syytä odottaa. Kokoomus haluaa avata sote-markkinat laajasti yksityisille terveysfirmoille, mutta jopa hallituskumppaneissa on vastustettu ajatusta ja varoiteltu uhkakuvista oppositiosta ja asiantuntijapiireistä puhumattakaan. Valinnanvapauslaki on nyt uudella lausuntokierroksella joulun alle saakka. Hallituksen lopullista esitystä odotetaan ensi vuoden maaliskuussa.

Lakiluonnoksessa arvioidaan karkeasti, että julkiselta sektorilta yksityisiin työpaikkoihin siirtyvän henkilöstön määrän voi olla noin 6 000–30 000 henkilöä, mutta jos yksityisen puolen osuus palvelutuotannosta kasvaisi esimerkiksi 40 prosenttiin, vaikutus voi olla jopa kaksinkertainen. Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää, että valinnanvapaus tarkoittaa julkiselle puolelle sopeutumispaineita.

Äskettäin on esitetty arvioita myös noin 45 000 – 50 000 työntekijän siirtymästä, kuten Uusi Suomi on uutisoinut. Lue tarkemmin: Jopa 45 000 työntekijää siirtyy julkiselta yksityiselle? – Sotesta seuraa valtaisa mullistus

Tehy pitää esitettyjä lukuarvioita tässä vaiheessa lähinnä heittoina, mutta SuPerin mukaan valtava siirtymä yksityiselle puolelle näyttää nykytiedon valossa mahdolliselta.

– Se on mahdollista. Riippuu lainsäätäjän ajatusmaailmasta, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo Uudelle Suomelle.

– Olemmeko tekemässä laadukasta, hyvää vanhusten, vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja mielenterveyspotilaiden hoitoa vai syöttämässä sitä julkiselta puolelta yksityiselle puolelle, jolloin henkilöstömäärän tiedetään pienenevän ja minuuttien asiakkaille myös vähenevän. Se on faktaa, Paavola tarkentaa.

Paavola huomauttaa, että lähestulkoon jokaisen viimeaikaisen ulkoistuksen jälkeen on aloitettu yt-neuvottelut, vaikka henkilöstö on ensin siirtynyt uudelle työnantajalle vanhoina työntekijöinä. 

Myös Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo on tehnyt saman havainnon. Paavola huomauttaa, että yt-neuvottelujen päätteeksi on usein irtisanottu etenkin tukihenkilöstöä, joka vastaa esimerkiksi siivouksesta, pyykinpesusta ja ruuanlaitosta.

–Kaikki se työmäärä tai ainakin yli puolet tulee hoitohenkilöstön tehtäväksi. Se kaikki aika on potilaan, asiakkaan hoidosta pois, Paavola sanoo ja lisää, että näin on käynyt monessa paikassa.

Paavola on asiastaan täysin varma: jos siirtymä toteutuu, palvelut hänen mukaansa heikkenevät.

–Jos tämä kauhuskenaario toteutuisi, silloin tässä on isosta TESsin heikennyksestä kysymys ja sitähän ei yksikään työntekijä hyväksy, Paavola sanoo.

Yksityisen puolen sosiaalipalvelualan TES on Paavolan mukaan huomattavasti heikkotasoisempi palkaltaan kuin kunta-TES. Vähimmäispalkka pääkaupunkiseudun ulkopuolella on nykyisin 1876,67 €/kk yksityisen puolen sosiaalipalvelualan TESsissä. 

Kuntasektorilla lähihoitajan säännöllinen ansio tuntikohtaisine korvauksineen on keskimäärin 2630 €/kk palkkatilaston mukaan. On huomattava, että ensimmäinen luku on vähimmäispalkka ja jälkimmäinen keskipalkka. Kuntasektorilla palkka koostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, mahdollisesti maksettavista henkilökohtaisesta lisästä, työkokemuslisästä sekä tulospalkkiosta. Lisäksi voi olla esimerkiksi rekrytointi-, kieli- ja syrjäseutulisä.

Paavola sanookin, että mahdollinen valtava siirtymä ei tule tapahtumaan ”surutta ja hiljaisesti”.

– Ei meidän jäsenet tuollaista hyväksy. Ei kukaan. Siis työmäärää lisätään ja palkkaa pienennetään. Sen nimi on riisto. Jos näin tapahtuisi, mutta tämähän on vasta skenaario.

Lue myös: 45 000 työntekijää julkiselta yksityiselle? – Varoitus: Nostaisi eläkemaksut

Myö Tehyn Vesivalo sanoo Uudelle Suomelle, että julkisen puolen palkat ovat hiukan paremmat kuin yksityisen puolen.

–Siinä mielessä tietysti tällaista palkkatason laskuakin voi tapahtua tässä yhteydessä, Vesivalo sanoo.

Sekä Tehy että SuPer odottavat nyt kiinnostuneena uuden lausuntokierroksen päättymistä ja valiokuntien mietintöjä. Paavolan mielestä lakiluonnos vaikuttaa hyvin ristiriitaiselta. Vesivalo puolestaan huomauttaa, että maakunnalle on vaikuttanut jäävän melko iso päätäntävalta asiakassetelin myöntämiseen, mikä osaltaan vaikuttaa mahdolliseen siirtymään.

–Voi olla, että vähän eri maakunnissa on erilaisiakin käytäntöjä sitten.

Vesivalo sanoo olevansa kahden vaiheilla siitä, saavatko päättäjät sorvattua soten, jossa työntekijän asema turvataan.

–Kun seuraa tätä yksityistämisbuumia terveydenhuollossa, niin ei siellä kaikki aina mene niin kuin pitäisi mennä, Vesivalo sanoo viitaten siihen, että monet kunnat ovat viime vuosina yksityistäneet ja ulkoistaneet palveluitaan.

Vesivalon mukaan Tehy saa selvästi enemmän yhteydenottoja väärinkohtelusta yksityisen puolen työntekijöiltä, ja asioita joudutaan ratkomaan työnantajien kanssa.

–Joku työsuhteen ehto ei ole oikein tai maksetaan väärää palkkaa tai kohdellaan huonosti tai epätasa-arvoisesti tai jotakin vastaavaa.

Vesivalon mukaan tällaisia yhteydenottoja tulee nykyään paljon ja määrä on viime vuosina kasvanut. Hän muistuttaa, että myös Tehyn jäsenmäärä on kasvanut 35 000 jäsenellä 10 vuodessa. Vesivalon mukaan edunvalvontaneuvojia ja juristeja on liitossa tämän vuoksi lisätty.

Vesivalo huomauttaa, että yksityisellä puolella viivan alle on aina jäätävä jotakin ja sote-puolella ei työvoimavaltaisena alana kauheasti muuta säästökohtaa ole kuin työntekijä.

Lue lisää: HUS:n ylilääkäri avaa laskelmansa: Näin sotesta tulee tuplakulu – pelaako päivystys vain lentopalloa?

Eniten Tehyä huolestuttaa kuitenkin päivystysjärjestelmän mahdollinen vaarantuminen, sillä se toimii nykyisine erittäin hyvin. Julkisen puolen vastuulla olevan päivystyksen on pelätty vaarantuvan, jos siirtymästä yksityiselle puolelle tulee liian iso. Vesivalo toivookin, että valinnanvapauslain sorvaamisen loppumetreillä kiinnitetään huomiota päivystykseen ja muutetaan esitystä, jos se on tarpeen päivystyksen turvaamisen kannalta.

Vesivalo myös huomauttaa, että soten yhteydessä on puhuttu mahdollisuudesta vaihtaa palveluntarjoajaa puolen vuoden välein, mikä voisi osaltaan lisätä määräaikaisten työsuhteiden määrää alalla. Hoitohenkilöstö tekee jo nykyisin paljon pätkätöitä, mikä aiheutuu osaltaan siitä, että kyse on naisvaltaisesta alasta.

Vesivalon mukaan moni Tehyn jäsen on turhautunut pitkään jatkuneeseen epävarmuuteen tulevaisuudesta. Hän muistuttaa, että sotea on sorvattu jo vuosikymmen. Vesivalo huomauttaa, että isoon uudistukseen liittyy luonnollisia pelkoja.

–Kyllähän siinä varmaan osa pelkääkin sitä, että menettää työpaikkansa tai joutuu siirtymään ihan toiselle paikkakunnalle töihin.

Lisää aiheesta:

Kansliapäällikkö vastaa soten epäilijöille: ”Riskejä on kaikessa”

Hoitajat vaativat omaa sopimusta: ”Suurimpia epäkohtia ovat palkkaus, työolot ja riittämätön henkilöstömäärä”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Pertti Aaltonen

Noin suunnilleen luvuin 1,9 miljoonaa ihmistä työskentelee yksityisten työnantajien palveluksessa. Kuntien ja valtion palveluksessa työskentelee 0,6 miljoonaa ihmistä.

Mikä siinä yksityisten työnantajien palveluksessa olemisessa niin kauhistuttaa?

Harri Tapani

Ihan uteliaisuutta, miten luulet käyvän kun ne asiat aletaan tilaamaan ostopalveluina yrityksiltä joiden tavoite on tuottaa voittoa epämääräiselle joukolle omistajiaan. Maailmalla on esimerkkejä mm. veden hinnan satojen prosenttien nousuista kun julkinen yksityiseksi muuttui.

Tai esimerkillisesti Taloussanomat kirjoitteli aiemmin kuinka britit joutuivat nostamaan kiinteistöveroaan yli 80 prosenttia kun palveluita ulkoistettiin jne.

"Ulkoistaminen käy kalliiksi brittikunnille

Pitkään rummutettu kunnallisten palvelujen ulkoistaminen on tuomassa Britannian kunnille odotettujen säästöjen sijasta jättilaskun..."

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001489659.html

Tietysti voimme alkaa matkimaan kehitysmaita joilla ei julkisiin palveluihin ole varaa. Joskin nykyistä paljon köyhemmäksi surkeammaksi sanottu Suomi niitä pystyi aikoinaan melko laadukkaastikin tuottamaan.

Mika Peltokorpi

Juuri parhaillaan Tampereen kaupunki ei ole ottamassa sille siirtyviä Pihlajalinnan yksikön työntekijöitä vanhoina työntekijöinä, vaikka toiseen suuntaan (yksityistäessä) toimittiin niin.Työehtojen heikennys- ja yt-ongelma on siis ratkaistu?

Tapio Mäkeläinen

Pitäisikö Sdp, vas ja kepun, Sak voimin palauttaa Suomi vuoteen 1973, demokratian huippuvuoteen, panna kokoomus 26 vuoden dispoon ja kieltää maikkarin uutiset, keppanekiellot ja alkot kii klo 17. Kloonata Kekkonen ja prosessin ajaksi Wäyrynen sijaishallitsijaksi. Sitten olisi taasen kaikki hyvin. Sitäkö haluatte kun kaiken pitäisi aina vaan olla ja pysyä kuin paska kuuluisan tuvan seinässä??
Ihme että täällä 0,05% globaaleista nupeista edustavassa lilliputtimaassa mikään ei toimisi mikä muualla pelittää.

Harri Tapani

Uutisissakin on kerrottu kuinka hyvät palkat pitävät henkilökunnan ja johtajatkin motivoituneena, kumman haluaisit hoitajaksesi, halpapalkka duunarin vai kohtuupalkkaa saavan hoitajan. Suomesta on muuten lähtenyt aika paljon koulutettuja hoitajia maailmalle huomattavasti parempien palkkojen perässä.

Harri Tapani

Vähän vaikuttaisi, että se on oikeisto joka tätä yhteiskuntaa on jakamassa ja hajottamassa monenlaista propagandaa suoltaen, joskin ei vasureissakaan hurraamista ole ollut pariin viime vuosikymmeneen, niitä on viety kuin pässiä narussa EU:n toimesta.

Jos naapurilla tarkoitat itänaapuria, niin siihen suuntaanhan me taloutta ollaan jo vuosia ajettu pyrkimyksineen tasaveroihin jne. Ne siellä idässä teki nämä rakennesopeutusohjelmat jo aikoja sitten joita Suomi on Holkerin hallituksesta lähtien koittanut tehdä hiljalleen. Myös Zimbabwe teki samat rakennesopeutusohejlmat jo 90-luvulla että on meillä esimerkkejä ja opastajia.

"Monien mielestä Zimbabwen Mugabe ilmeisesti on jonkinlainen taloudellinen nero."

https://www.uusisuomi.fi/comment/465649#comment-465649

Harri Tapani
Vastaus kommenttiin #26

Sanos muuta, siellä toteutettiin "Chicagon poikien" talousoppeja ja tehtiin niitä samoja rakennemuutoksia samoihin aikoihin kuin Zimbabwessakin eikä maa ole sen koommin oikein niistä toipunut _oudoista_ talousyritelmistä huolimatta tai niiden takiakin.

"Presidentti Carlos Andrés Pérez alkoi toteuttaa suuria taloudellisia uudistuksia, joita IMF oli vaatinut. Uudistuksiin sisältyivät ”raju devalvaatio [...] Hintojen nousut johtivat rajuihin mielenosoituksiin, jotka laajenivat maanlaajuisiksi levottomuuksiksi vuonna 1989. Hallitus kukisti mielenosoitukset kovilla otteilla, mikä johti satoihin kuolonuhreihin. Tapausta kutsutaan Caracazoksi. Useita kuolonuhreja vaatineen Caracazon jälkeen kansallistettuja aloja yksityistettiin jälleen[12]. 1990-luvun alussa Pérezin hallintoa pidettiin laajalti korruptoituneena..."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Venezuela

Nita Hillner

Osaaminen yksityisissä vanhusten hoitokodeissa on liian usein puutteellista. On paljon nuoria töissä, joilla ei käytännön kokemusta ennestään. Lääkehuolto heikkoa koska osaamista ei riittävästi ole. Työ organisoitu heikosti jne. Ja tosiaan näissä hoitokodeissa hoitajat tekevät kaiken - Potilaiden hoito ja lääkkeet, siivoaminen, ruuanlaitto, pyykkihuolto. Ei siinä taida asukkaalle paljon aikaa jäädä.

Kokeneet hoitajat eivät välttämättä halua mennä töihin huonosti organisoituun yksikköön, jossa vieläpä surkeat palkat. Siksi hoitokodeissa onkin paljon kokematonta väkeä. Yksityisen on tehtävä voittoa, sehän kuuluu bisneksen logikkaan. Mutta vanhuket eivät mielestäni ole mitään heittopusseja (tavaran kaltaisia). Taitaa olla turhaa toivoa itse jonakin päivänä päästä kunnalliseen vanhainkotiin kun voimat hupenevat? Siellä hoitajat osaavat sentään hommansa.

Teemu Heino

Ok, yksityisellä alalla voisi olla pienemmät palkat ja siihen voisi jotenkin sopeutua, JOS peli edes olisi reilua. Yksityiset työnantajat hoitaisivat hommat kuten kuuluu lakien mukaan mutta kun näin eivät monesti tee

Pasi Anttila

"Myös Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo on tehnyt saman havainnon. Paavola huomauttaa, että yt-neuvottelujen päätteeksi on usein irtisanottu etenkin tukihenkilöstöä, joka vastaa esimerkiksi siivouksesta, pyykinpesusta ja ruuanlaitosta.

–Kaikki se työmäärä tai ainakin yli puolet tulee hoitohenkilöstön tehtäväksi. Se kaikki aika on potilaan, asiakkaan hoidosta pois, Paavola sanoo ja lisää, että näin on käynyt monessa paikassa"

Tai monissa paikoissa nämä ns. tukityöt tehdään harjoittelijoilla ja muilla te-keskusten kautta otettavilla ihmisillä. Heidän palkan maksaa valtio, ts. veronmaksajat.
Rikkaat terveysalan yritykset teettää näitä töitä toisten rahoilla, esim P-linna.

Harri Tapani

"irtisanottu etenkin tukihenkilöstöä, joka vastaa esimerkiksi siivouksesta, pyykinpesusta ja ruuanlaitosta."

Tästä oli juttua jo kymmenisen vuotta sitten ikään kuin varottavana esimerkkinä:

" Englanninkielisen termistön Leena Eräsaari on kääntänyt niin, että ulkoistettavina ovat kaitsenta, köksäys ja kuuraus. Pienipalkkaisten naisten työt muutetaan ulkoistamisen myötä vielä huonommin palkatuiksi ja muutenkin työehdoiltaan huonommiksi."

http://hirvasnoro.blogspot.fi/2007/06/new-public-management-on-vryyksien...