Torstai 23.11.2017

Kovaa kritiikkiä suomalaiselle peruskoululle - Tutkija HS:ssa: ”Ei ole paljon jäljellä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
11.11.2017 11:18
  • Huolellisesti suunnitellusta, tarkasti ohjatusta ja systemaattisesti kehitetystä peruskoulusta ei ole kouluhistorian tutkijan mukaan paljon jäljellä.
|

Helsingin yliopiston kouluhistorian tutkija Jari Salminen arvioi, että suomalainen peruskoulu on ajautunut muutamassa vuodessa sekavaan tilaan, joka vaarantaa oppilaiden oikeusturvan ja jatko-opintojen kannalta tasa-arvoisen kohtelun. 

–Huolellisesti suunnitellusta, tarkasti ohjatusta ja systemaattisesti kehitetystä peruskoulusta ei ole paljon jäljellä. Kansainvälistä mainetta saavuttanut koululaitoksemme on joutunut innovaatiopuheen, epämääräisen opetussuunnitelmareformin ja monien samanaikaisten hanke- ja muutosprosessien kohteeksi, hän kirjoittaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla.

Salmisen mukaan uudistukset eivät ole perustuneet kunnolliseen pitkäkestoiseen empiiriseen testaukseen. 

–On edetty mielikuvien varassa ja yhteiskunnallisia trendejä seuraten. Järjestelmän kehittäminen on ollut reagoivaa ja tempoilevaa. Samalla on jopa hyljitty koulun perustehtäviä. 

Hän sanoo, että peruskoulusta tuli kestävä, koska se onnistui ainakin jossain määrin yhdistämään rinnakkaiskoulujärjestelmän – aikaisemman kansakoulun ja oppikoulun – hyvät puolet. Teoreettinen ja käytännöllinen opetus saatiin Salmisen mukaan tasapainoon, ja oppikouluperinteen systematiikka turvasi keskeisten tavoitteiden saavuttamisen. 

–Näistä periaatteista on koko ajan vähemmän jäljellä. Kenelläkään ei ole enää kokonaiskäsitystä peruskoulun opetuksen nykytilasta, hän kommentoi nykytilannetta. 

Salminen kuvailee, että käytännössä kaikki tarkastus- ja ohjausjärjestelmät on purettu. 

–Koulutarkastusjärjestelmä lakkautettiin jo 1980-luvulla. Käytettyjä opetusmateriaaleja ei valvo enää kukaan, ne ovat olleet opettajan vastuulla 1990-luvulta lähtien. Opettajien opetustyön säännöllinen seuraaminen ei kuulu peruskoulun rehtoreiden vastuualueeseen. Systemaattista arviointia ei tehdä. Arviointi on myös muuttunut yhä tulkinnan­varaisemmaksi, kun perinteisestä arvostelusta on luovuttu. 

Uusi opetussuunnitelma on Salmisen mukaan lisännyt opetuksen sisältöjen ja tavoitteiden variaatiota ja siirtänyt painopistettä muun muassa digitalisaatioon sekä ilmiöopintojen järjestämiseen. Opettajien täydennyskoulutus on hänen mukaansa ollut näitä uudistuksia toteutettaessa minimaalista, ja samalla resursseja on leikattu. 

–Eri kouluissa annettujen arvo­sanojen välinen vastaavuus on heikko. Oppilaan todellinen osaaminen riippuu yhä enemmän koulusta, opettajasta, oppilasryhmästä, sattumanvaraisista opetussuunnitelmaan liittyvistä muuttujista ja tilanne­sidonnaisista tekijöistä, Salminen huomauttaa. 

Hän arvioi, ettei perustuslain mukainen yhdenvertaisuus enää toteudu, koska nuorten valikoituminen jatko-opintoihin arvosanojen perusteella ei ole ­oikeudenmukaista. Salminen muistuttaa, että korkeakoulu­opiskelijoita valitaan yhä enemmän ylioppilastutkinnon perusteella. 

–Tämä edellyttää peruskoulun osaamistason varmentamista ja yhdenmukaistamista. Valtakunnalliset kokeet saattavat olla ainoa keino ­peruskoulun yhdenvertaisuuden varmistamiseen. Valtakunnallisia kokeita ei kuitenkaan pitäisi ottaa käyttöön paniikin­omaisesti. Niillä on tutkimusten mukaan myös monia haitallisia vaikutuksia. Pahimmillaan käy niin, että opettajat alkavat opettaa ja oppilaat harjoitella vain valtakunnallisia kokeita varten. Sama ilmiö on tuttu lukioiden opetuskulttuurista. 

Salmisen mukaan nyt pitäisi tarkkaan analysoitava, millä tavalla arvioinnin yhdenvertaisuus saadaan toimimaan nykyistä paremmin. 

–Koulun perustehtävät ja vaatimukset on tunnistettava ja tunnustettava. Peruskoulun ensisijainen tehtävä on tarjota oppilaille kunnolliset perustiedot ja -taidot. Koulutyön pitää perustua selkeisiin tavoitteisiin, ja oppilaita on arvioitava oikeudenmukaisesti ja keskenään vertailukelpoisesti.  Nyt nämä lähtökohdat ovat vaarantumassa, eivätkä peruskoulun kehittäjät tunnu tätä aina ymmär­tävän.

Pääsykokeiden uudistamiseen ja yhdenvertaisuuteen otti lauantaina kantaa myös kulttuuriministeri Sampo Terho (sin.). Hän varoittaa alueellisen tasa-arvon heikentymisestä ja sukupuolijakauman vinoutumisesta, jos ylioppilaskirjoitusten painoarvoa lisätään pääsykoevalinnoissa.

Lue lisää: Ministerit eri mieltä pääsykokeiden uudistamisesta: ”Heikkeneekö alueellinen tasa-arvo tai vinoutuuko sukupuolijakauma?”

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Niilo Mäkelä

Nykyhallituksemme tietotaito taitaa perustua vain säästöjen tekemiseen?
Koulupudokkaita esim tulee entistä enemmän ja oppilailta puuttuu tulevaisuuden näkymät joita juuri koulun pitäisi pystyä antamaan yksilötasollakin.

Oiva Luosujarvi

Poistakaa kouluista oppilailta kaikki säännöt, kun on vielä muutamia jäjellä.

Ottakaa vielä 200 000 pakolaistaustaista afrikkalaista ja lähi-idän ihmettä opiskelemaan kouluihin lisää.

Poistakaa kaikki kiellot huumeiden käytöstä ja alkakaa jakamaan vahvoja huumaavia lääkkeitä oppilaille ilmaiseksi, kuten vankiloissa jo tehdään vankien kohdalla.

Kyllä noilla toimilla voidaan lopettaa koko koulu ja olla yhdenvertaisia afrikkalaisten ja lähi-idän ihmeiden kanssa niin kotivaltioissa.
Kun koulut muistuttaa syyrian tai jemenin kouluja, niin oppisuunitelmaan voi lisätä islamin opetuksen ohella kuinka pommeja tehdään kotioloissa ja kaupan olevilla raaka-aineilla, joita saa lähikaupoista helposti ostettua.

Ei isompien kaupunkien kohdalla voi puhua enää kantasuomaisten kouluista, kun koulut on täynnä mustia / ruskeita, jotka ei osaa puhua tai kirjoittaa Suomea hyvin.
Pisa-tutkimuksiin on valittu kouluista melekin kaikki afrikkalaiset ja lähi-idän ihmeet, jotta tulokset on saatu vastaamaan kehitysmaiden tuloksia. Ei syy ole opettajien vaan opilaiden, joiden erilainen kulttuuri ei sovellu valkoisten kristittyjen / ateistien opetus-suunitelmiin vaan niille opetetaan, kuinka allah on luonut Suomen järvi-idyllin muslimeille.
Yliopistoissa on positiivisen syrjinnän perusteella ulkomaalaisia, joilla ei olisi yliopistoihin asiaa, jos olisivat joutuneet testeihin päästäkseen yliopistoon samalla viivalla valkoisten kantasuomalaisten kanssa.
Edes työelämässä ei olisi pahemmin mukana pakolaistaustaisia turvapaikanhakijoista puhmattakaan, jos vaatimukset olisi samanlaiset kuin valkoisilla kantasuomalaisilla.
Suomessa on valkoisia kantasuomalaisia työttöminä kymmeniä tuhansia, mutta ilman työlupaa, kielitaitoa, ammattitaitoa on palkattu kymmeniä tuhansia pakolaisia töihin ohi valkoisten kantasuomalaisten. Kaupungeissa ei ole vapaita asuntoja vuokra-markkinoilla valkoisille kantasuomalaisille, kun pakolaiset on etusijalla vuokralaisia valittaessa vuokrataloihin.

Risto Nikander

Löytyipä 1 nappiin osuva ja varmasti todenmukainen kommentti sanomastasi. Itse kun katselen näitä käydessäni usein uimassa uimahallissa, niin siellä käy paljon peruskoulun luokkia.
Joukossa, riippuen koulusta, on usein monta värillistä lasta. Useimmat ovat päätä pitempiä kuin suomalaiset luokkatoverinsa. Varillisille varmaan järjestetään erityisopetusta, mutta silti jäävät luokalleen. Matujen lapset haittaavat muidenkin oppimista(kin) ja paljon muuta. Tosin, pian kukaan suomalainen lapsiperhe ei halua asua matujen mihiytamissa paikoissa erityisesti kouluksisten lastensa vuoksi. Eikä opettajat opettaa matu lapsia sisältävissä kouluissa koska se on paljon rasittavampaa ja jopa vaarallisempaa kuin pelkkiä suomalaislapsia sisältävissä kouuissa.

Risto Nikander

Löytyipä 1 nappiin osuva ja varmasti todenmukainen kommentti sanomastasi. Itse kun katselen näitä käydessäni usein uimassa uimahallissa, niin siellä käy paljon peruskoulun luokkia.
Joukossa, riippuen koulusta, on usein monta värillistä lasta. Useimmat ovat päätä pitempiä kuin suomalaiset luokkatoverinsa. Varillisille varmaan järjestetään erityisopetusta, mutta silti jäävät luokalleen. Matujen lapset haittaavat muidenkin oppimista(kin) ja paljon muuta. Tosin, pian kukaan suomalainen lapsiperhe ei halua asua matujen mihiytamissa paikoissa erityisesti kouluksisten lastensa vuoksi. Eikä opettajat opettaa matu lapsia sisältävissä kouluissa koska se on paljon rasittavampaa ja jopa vaarallisempaa kuin pelkkiä suomalaislapsia sisältävissä kouuissa.

Taisto Leinonen

Digimaailman opettaminen lapsille johtaa vain peliaddiktioon, jonka kautta kyllä saadaan muutama sata miljoonaa taalaa Suomeen, mutta ei Nokian tietoliikennelaitteita, Valmetin paperikoineita, risteilijöitä telakoilta ja muuta, millä Suomi todellisuudessa elää. Jos koululaitos ei pysty opettamaan itsekuria ja taitoa asettaa tavoitteita, saattaisi tutkijaa tukien mielestäni olla syytä kääntää kurssia kohti hieman vanhanaikaisempaa ja tiukemmin ohjattua opetusta.
Kun Norssi nyt täyttää 150 ja yli 1300 enemmän tai vähemmän vanhaa norssia kokoontuu tänä iltana Finlandia-talolle, on pakko kertoa, miten entisaikana toimittiin. Saimme Norssiin Torssusta mat/fys/kem-opettajaksi Pentti Kattaisen. Ensimmäisellä tunnilla hän näytti miten liitutaulu pyyhitään. Sitten olimme koekaniineja, kun hän jakoi meille tulevan kirjansa Fysiikka I-II monistetun käsikirjoituksen.
Niinpä lukiossa 1956-58 paahdoimme kaikkia aineita kohti yo-kirjoituksia. Kieliä (itsella harrastuksena italia), pikakirjoitusta ja jumppatunneilla Johiksen kentällä lätkää . Tulos: pitkän matematiikan lukijoista (33 henkeä) meni TKK:lle heittämällä 13 ja lääkikseen 3. Yksi harhautuneista päätyi arkeologian professoriksi.
Kukaan ei valittanut, että koulu ei ymmärrä minun erityistarpeitani. Sodassa olleiden vanhempiemme taustasta ymmärsimme, että reaalimaailmassa ei eletä pumpulissa.

Tapani Konnel

Herää kysymys, että onko se niin hyvä mitä suomalaiset itsetuntonsa kohottamiseksi yrittävät markkinoida maailmalla? Sehän tekee viisaat tyhmemmiksi ja tyhmät viisaammiksi. Toisinsanoen tasapuolistaa oppilaat. Jos se olisi niin hyvä mitä siitä puhutaa, niin varmaankin maailmassa olisi otettu käyttöön muuallakin, mutta ei tietääkseni ole otettu missään. Tää on sitä suomalaisten oman itsetunnon kohotusta, jolla ei ole kovinkaan paljon perusteita.

Risto Nikander

Sanot asiaa. Pahinta on se, että esim. teknillisissä yliopistoissa koulutetaan ilmaiseksi tai halvalla Suomen teollisuudelle kilpailijoita halvan työvoiman maihin.
Jos peruskoulujen koulutus myynnistä saisi hyvän busineksen niin ehkä OK. Varsinkin nyt kun peruskoulu on pilattu. Tosin todennäköisesti koulutuksen ostajamaassa kuri säilytettäisiin....

Petri Hämäläinen

Tyypillinen suomalainen tarina. Roudasta kukoistukseen ja sieltä rospuuttoon.

Pari sukupolvea rakentaa menetyksen. Sitt n ideologisesti värittyneet narsistiset ja historiattomat idiootit puikkoihin. Markkinointia, hurskautta ja itsekehua. Ja sitten tuho.

Ellen Granholm

Erinomainen katsaus peruskoulusta. Sen alku on ollut Suomen kasvun alkua. Vahinko vaan, ettei sitä ole kehitetty viisaasti vaan on tehty kevytharkintaa. Koulutus on pohja kansakunnan hyvinvointiin. Sitä varten pitäisi olla korkeatasoinen neuvottelukunta, maan parhaat asiantuntijat merkittäviltä tieteen aloilta. Ja hallitusvallan olisi kuunneltava sitä isoissa lakihankkeissa.

Jaakko Paasonen

Olisko sillä mitään vaikutusta, että opetusministeri on Kokoomuksesta ja mahtukäskyllä,määrää aikuisia ,paperittomille partalapsia koululuokkiin "oppimaan" ja siinä sivussa häiriköimään.
Ministeri on hyvä ,ja vastaa kysymykseen..sekä puhuu niin totta kuin osaa.