Tiistai 12.12.2017

Ylilääkäri kuittaa valtiosihteerille: "Vanhusten näkeminen pelkkänä kulueränä ei tee oikeutta veronsa tunnollisesti maksaneille"

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.11.2017 10:17
  • Kuva: Pekka Karhunen / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Sote- ja maakuntauudistuksen on määrä hidastaa sote-menojen kasvua siten, että menot ovat vuonna 2029 kolme miljardia euroa matalammat kuin ilman uudistusta.
|

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen linjaa, että sote-kulujen kasvun pitäisi seurata kansantalouden kasvua, jotta sote-uudistuksella voitaisiin vaikuttaa kestävyysvajeeseen.

–Muutoin sairaanhoidon ja sosiaalihuollon kuluja joudutaan rahoittamaan syömävelalla ja lasku jää tulevien sukupolvien maksettavaksi, Lehtonen toteaa Puheenvuoron blogissaan.

Lehtonen vastaa blogissaan valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäelle, joka linjasi omassa blogissaan maanantaina, että sote- ja maakuntauudistuksen on määrä hidastaa sote-menojen kasvua siten, että menot ovat vuonna 2029 kolme miljardia euroa matalammat kuin ilman uudistusta. Hetemäen mukaan sote-menojen säästö on osa hallituksen 10 miljardin euron kestävyysvajeen poisto-ohjelmaa.

–Sote-menot kasvavat nopeasti, kun 75 vuotta täyttäneen paljon palveluja tarvitsevan väestön määrä on kasvamassa 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä nykyisestä noin puolesta miljoonasta. Tämä ja sote-menojen jyrkkä nousu yli 75-vuotiailla ovat lisäämässä huomattavasti sote-menoja jo lähivuosina, Hetemäki kirjoitti.

Lasse Lehtonen huomauttaa, että mitä paremmin terveydenhuolto onnistuu tehtävässään elinikäennusteen pidentämisessä, sitä huonommin Suomella Hetemäen ajatusmallin mukaan menee. 

–On toki totta, että kuollut potilas tulee usein paljon halvemmaksi, kuin hengissä oleva hoitoa tarvitseva, mutta vanhusten näkeminen pelkkänä kulueränä ei tee oikeutta veronsa tunnollisesti maksaneille seniorikansalaisille. Kaiken lisäksi tilastot osoittavat, että merkittävät hoito- ja hoivakulut painottuvat vasta viimeiseen elinvuoteen. Tosiasiassa väestön eliniän pidentymien ei siis suoraan lisää hoivan ja hoidon kuluja, vaan siirtää niitä eteenpäin. Esimerkiksi Tanskassa 75 prosenttia yli 75-vuotiaista on nettoveronmaksajia eli maksavat valtiolle veroja enemmän kuin aiheuttavat kuluja.

Martti Hetemäki toteaa blogissaan myös, että sote-palvelujen tuottavuuden noustava keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa 10 vuoden ajan, eli yhteensä 16 prosenttia, jotta sotelle asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin vuonna 2019.

–2000-luvun heikon kehityksen perusteella sote-palvelujen tuottavuudessa on paljon parannettavaa. Tilastokeskuksen kokonaistuottavuuden mittarilla sosiaalipalvelujen tuottavuus on laskenut 2000-luvulla yli 10 prosenttia ja terveyspalvelujen noin 20 prosenttia. Tuottavuus on kehittynyt heikosti sekä yksityisen että julkisen sektorin sote-palveluissa. Heikon tuottavuuskehityksen kolikon toinen puoli on, että tuottavuuden parannusvaraa on paljon, hän kommentoi.

Lasse Lehtosen mukaan valtiosihteeri jättää mainitsematta, että Suomen terveydenhuollon tuottavuus on kuitenkin parempi kuin kilpailijamaissa, ja että työvoimavaltaisten julkisen sektorin alojen tuottavuuden arvioimista vaikeuttaa tuotosten rahamääräinen arvottaminen. 

–Esimerkiksi syöpähoidon paremmat tulokset näkyvät joissain mittareissa tuottavuuden alenemisena, koska kuolevassa potilaassa on vähemmän hoitamista kuin potilaassa, joka hoidetaan terveeksi. Siirtyminen moderniin päiväkirurgiaan näkyy sekin tuottavuuden laskuna, koska potilas pääsee kotiin jo samana päivänä ja kustannukset hoitopäivää kohden ovat tällöin korkeammat kuin sellaisessa leikkauksessa, josta potilas toipui sairaalasängyssä pari viikkoa, hän sanoo.

Hetemäki varoitti blogissaan myös, että jos työllisyysaste jäisi nykytasolle, ei kolmen miljardin euron sote-menojen säästö riittäisi turvaamaan tulevia palveluja.

–Kun verotuksen nosto todennäköisesti heikentäisi työllisyyttä, ei palvelujen rahoittamista voisi laskea sen varaan. Tällöin nykytasoiset palvelut voitaisiin turvata lähinnä eläkkeistä ja muista etuuksista säästämällä, valtiosihteeri sanoo.

Lehtosen mukaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ja valtiovarainministeriön toiveet sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuuden paranemisesta sote-uudistuksessa perustuvat lähes kokonaan IT-ratkaisujen mahdollisesti tuomiin tuottavuushyötyihin. 

–Tuottavuuden ja tietotekniikan suhde on kuitenkin ongelmallinen. Kansantalouden tutkijat tuntevat hyvin ns. tuottavuusparadoksin, jolla tarkoitetaan sitä, että missään maailmassa tuottavuus ei ole kasvanut samassa tahdissa informaatioteknologian kehityksen kanssa. Monet sote-uudistuksen tuottavuuden paranemista koskevat odotukset ovatkin melko lailla uskon ja toivon varassa, hän huomauttaa.

Lehtonen on aikaisemmin arvioinut, että soten valinnanvapausmalli voisi tuottaa jopa kolmen miljardin euron lisärahoitustarpeen.

Lue lisää:

HUS:n ylilääkäri avaa laskelmansa: Näin sotesta tulee tuplakulu – pelaako päivystys vain lentopalloa?

”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt” - HUS-pomolta raju ulostulo HS:ssa

Virkamies avasi Suomen palvelut mullistavan uudistuksen taustat: 75-vuotiaita kohta +60%, tuottavuus –5mrd.€

Kansliapäällikkö vastaa soten epäilijöille: ”Riskejä on kaikessa”

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Matti Rissanen

Yli (65) 75-vuotiaat maksavat veroja saamistaan tulonsiirroista (eläkkeistä), hyvin harvat ovat palkansaajia tai pääomatuloilla eläviä.
Eli eivät ole mitään nettoveronmaksajia.
Lääkärikoulutus ei taida sisältää julkisen talouden eruseita.

Matti Rissanen

Yli (65) 75-vuotiaat maksavat veroja saamistaan tulonsiirroista (eläkkeistä), hyvin harvat ovat palkansaajia tai pääomatuloilla eläviä.
Eli eivät ole mitään nettoveronmaksajia.
Lääkärikoulutus ei taida sisältää julkisen talouden eruseita.

Lasse Lehtonen

Lääkärikoulutus sisältää terveydenhuoltojärjestelmän perusteet, muttei kansantaloustiedettä. Juristikoulutukseen voi niitä sen sijaan yhdistää. Turun yliopistoon, jonka oik.tiet. tiedekunnassa myös opetan, on muutama vuosi sitten yhdistetty entinen kauppakorkeakoulu ja juristeilla on mahdollisuus opiskella taloustieteitä. Itse joskus nuorena suoritin appron sekä kansantaloustieteestä että liiketaloustieteestä, mutta olen perehtynyt enemmän terveystaloustieteeseen kuin kansantaloustieteeseen. Tanskan luvut yli 75-vuotiasta nettoveronmaksajina pitävät varmuudella paikkansa. Suomesta tällaisia tilastoja ei ole julkisuuteen esitetty, vaikka VM on hyvin tietoinen siitä, että hoidon ja hoivan kulut painottuvat henkilön viimeiseen ikävuoteen.

Risto Nikander

Matti Rissanen näkee itsensä jotenkin yli-ihmisenä tähän yhteiskuntaan. Kaikki työtä tehneet ja veroa ja eläkemaksuja maksaneet ovat tuottaneet Suomen yhteiseen pottiin hyvää, jolla nyt maksetaan mm. eläkkeitä. Rissasen tapaiset voidaan jättää omaan arvoonsa viisasteluineen tai "parempine tietoineen" tai ymmärtämättömyydessään. Suomessa on paljonkin suhteellisuudentajuttomia ihmisä, kuten esim. suvakit = vajakit.

Pasi Anttila
Vastaus kommenttiin #8

"Matti Rissanen näkee itsensä jotenkin yli-ihmisenä",
"Suomessa on paljonkin suhteellisuudentajuttomia ihmisä, kuten esim. suvakit = vajakit".

Onko Nikanderkin yli-ihminen?
Unohdit tosta, maalaiset, uskovat, uskovat maalaiset, turkulaiset, vammaiset (paitsi ne jotka on syntyneet suomessa suomalisista heterovanhemmista). Lista taitais olla loputon.

Harri Tapani

Eläkkeet, niistä on monta tulkintaa ja toisten mielestä ne ovat myöhennettyä palkkaa, eivät tulonsiirtoja. Eläkkeethän maksetaan eläkevakuutusyhtiöistä, ei kunnan tai valtion kassasta, ja verojahan niistä maksetaan. Toki EU/euro liittymisen aikaan eläkeyhtiöiden rahat kuvaannollisesti sosialisoitiin valtion taseeseen, että Suomikin pääsisi euroon, koska maalla oli liikaa velkaa Kreikan tavoin ja velkalukuja piti kaunistella.

"Kriisiin ajautunut Kreikka ei ole ainoa euromaa, joka on keplotellut velkalukujaan kauniimmiksi. Euroon pyrkiessään myös Suomi turvautui kepulikonsteihin n[...] Valtion ja kuntien eläkerahastojen lisäksi myös yksityisten alojen työeläkerahastot laskettiin osaksi julkista taloutta. Tällä oli Suomen eurokelpoisuudelle äärimmäisen suuri merkitys. "

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001664064.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6el%C3%A4ke

Josa Jäntti

Valtiosihteeri hÅhetemäki näkee vanhukset ja eläkeläiset " ongelmajätteenä " muistamatta , että he ovat maksaneet aikoinaan korkeampaa verotusta ja luoneet tämän " hyvinvointiSuomen ", joka jakaa avustuksia melkein mihin tahansa ( ks. KELAn luettelo erilaisista tukimuodoista ). Eläkeläiset ovat ainoa ryhmä, jota lakisääteisesti köyhdytetään. Esimerkki : keskieläke nyt n. 1 508 e/kk, 60 - 69 vuotiailla ( ollut korkeammat palkat )1 656 €/kk ja 80 - 84 vuotiailla 1 259 €)´/kk. Tämän tekee taitettu indeksi vuodesta 1996 = 20 vuotta, jota eduskunta ei suostu muuttamaan. Eläkerahastot ovat nyt n. 200 MILJRDIA - eikä sen hyvistä tuotoistakaan suostuta antamaan yhtään eläkeläisille. Valtiolta ei tarvittaisi siihen rahaa - vain takuu - ja kansaneläkkeisiin . Työeläkemaksuja ovat työnantajat ja palkansaajat maksaneet 55 vuotta olettaen , että alkueläke = 60 % silloisesta palkasta säilyy, muuta on vain nyt n. 40 % . Sitä paitsi eläkeläiset maksavat edelleen veroja ( enemmän kuin vastaavasta palkkatulosta ) aj hoivakodeissa olevien eläkkeistä napataan 85 % !

Risto Nikander

Josa Jäntti puhuu asiaa. Eikös tämä Hetemäki ole jonkin entisen kokoomuspolitiikko Hetemäen jalkikasvua. Sellaiset ovat päässeet sitten valtion (hyviin) virkoihin vähän niinkuin palkkiona isänsä tekemistä "hyvistä" töistä. Kun kuuluu siihen "kastiin", niin siinä sitten näkee vahuksetkin tuottamattomina niinkuin eivät ikinä olisi töitä tehneet ja veoja ja eläkemaksuja maksaneet. Esimertkiksi Suomeen tulleet työhaluttomat ja melkoisessa määrässä rikoksia tehneet nuoret miehet taas jotenkin kuuluvat Hetemäen mielestä tuottaviin henkilöihin. kun kahden miljardin euron (€ 2 000 000 000) kulut eivät kuulu Hetemäen kritisoimiin kuluihin. 1 vankilatuomiao maksaa yhteiskunnalle noin € 100 000/vuosi. Ja niitä on paljon. JA 1 nuori mies maksaa Suomessa 200 kertaa enemmän, kuin nainen tai lapsi pakolaisleireillä. Ei kiinnosta Hetemäkeä myöskään moraalinen puoli.

Taisto Pihlajamaa

Tässäkään minä nyt 76-vuotiaana en ala vaikertamaan. Pieni eläke riittää mihin riittää. Te kaikki viisailijat joudutte kuitenkin aikananne näidenkin asioiden äärelle, sama se minulle. Omat konstit aina löytyvät, jos ei liikaa ala yhteiskunnan jalkapuilla haahuilemaan.

Pykälä pykälä, käytäntö käytäntö.

Marja-Liisa Kalkela

Jos Kepu,kok on halunnut "säästöjä" SOTESSA niin kyllä on säästetty väärissä kohteissa.
Olisiko aika katsoa peiliin ?

“Ei minua uskottu, kun sanoin, ettei äiti pärjää enää kotona” – Tutkija: Vanhusten omaan tahtoon vedotaan Suomessa irvokkaalla tavalla
Mitä tapahtuu, kun vanhus ei enää pärjää kotona?
YLe 19.11-17
(Koti ei ole paras paikka vanhukselle jos hän ei siellä yksin pärjää)

Sosiaalityöntekijöiden mukaan lastensuojelun tilanne on kestämätön: "Olemme seuranneet rakenteellista lasten ja nuorten heitteillejättöä"
KALEVA.FI
Eikö mitään opittu tapaus Eerika 8v?

Risto Nikander

Pasi Anttila ei ainakaan ole yli-ihminen muuta kuin omasta mielestään, koska pitää mm. maalaisia ja vammaisia suhteellisuudentajuttomina. Jos et muutenkaan ymmärtänyt asiaa, niin kyse perimmältään on siitä, ketkä maksavat tässä maassa veroa, ketkä ovat tuoneet maalle jotakin hyvää. Toisaalta siitä, keilla kaikilla on "nautintaoikeus" verorahoilla tuotetuille palveluille. Esim. vammaisilla suomalaisilla on. Samoin vanhuksilla. Esim. Maahan tunkeutuneilla nuorilla miehillä ei ole kuin poikkeustapauksissa, ehkä. Kysymys on myös moraalista. Taitaa Pasilla olla myös hukassa myös yleissivistystä ainakin kansan tasolla, koska suvakki nimitys ei tunnu kuuluvan sanavarastoosi.