Tiistai 12.12.2017

Raju ennuste sotesta: "Tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa"

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.11.2017 18:26
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Dosentti Mikko Wennberg ennustaa sote-uudistuksen kaatuvan ensi vuonna.
|

Owal Groupin toimitusjohtaja, Turun yliopiston dosentti Mikko Wennberg ennustaa sote-uudistuksen kaatuvan ensi vuonna. Hän uskoo, että sen jälkeen Suomessa palataan malliin, joka pohjautuu nykyisen rakenteen kehittämiseen.

–Koska nykyiseltä esitykseltä puuttuu elinkelpoisuuden edellytykset, se tulee lopulta kaatumaan omaan mahdottomuuteensa, Wennberg arvioi Puheenvuoron blogissaan.

–Käytännössä tämä tarkoittaa viiteen erva-alueeseen pohjautuvan mallin kehittämistä eli nykyisen rakenteen kehittämistä sote-uudistuksen tavoitteita paremmin tukevaksi. Valinnanvapautta viedään eteenpäin alueellisten kokeilujen ja pilottien kautta. Tavoitteisiin edetään pienemmin mutta varmemmin askelin, hän jatkaa.

Wennberg sanoo, että kaikkein huonoin tapa yrittää viedä muutosta läpi on perustaa kokonaan uusi organisaatioyksikkö tai hallinnontaso, jolle vastuu muutoksen toteutuksesta siirretään. 

–Juuri näin sote-uudistuksessa nyt ollaan tekemässä. Mitä isommasta muutoksesta on kyse, sitä mahdottomampi tällainen lähestymistapa on. Yleensä jo muutosvastarinta itsessään tuhoaa tällaiset yritykset. Merkittävät hallinnon uudistukset voivat edetä vain paikallisesti kehitetyin ja vapaaehtoisin ratkaisuin lähtien liikkeelle olemassa olevasta rakenteesta ja sen kehittämisestä.

Wennberg ei pidä tällä hetkellä käsittelyssä olevan sote-uudistuksen mahdollista kaatumista "minkäänlaisena katastrofina". Hänen mielestään sote on keskittynyt kahteen asiaan, joilla kummallakaan ei ole tekemistä itse uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden kanssa: maakuntahallintoon ja valinnanvapauteen. 

–Molempia asioita on viety eteenpäin sote-uudistuksen varjolla ja eteenpäin vievänä voimana on ollut hallituspuolueiden asiasta tekemä lehmänkauppa.

Keskustelussa sote-uudistuksesta on Wennbergin mukaan täysin unohtunut, mitä ongelmaa oikeastaan oltiin ratkaisemassa, ja miksi uudistukseen ylipäätään lähdettiin. 

–Taustalla oli aito ja järkevä huoli palvelujärjestelmän tulevaisuudesta. Nykyisin  5,5 miljoonan  suomalaisen  sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmästä vastaa  yli 300 kuntaa, 20 sairaanhoitopiiriä ja suuri joukko kuntayhtymiä.  Järjestelmän pirstaleisuus ja moniportaisuus tekee siitä kalliin,  tehottoman ja eriarvoisen kansalaisten näkökulmasta. Lisäksi järjestelmän ylläpito käy yhä hankalammaksi pienenevissä ja ikääntyvissä kunnissa. Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli tähän haasteeseen vastaaminen, hän muistuttaa.  

Sote-uudistusta edeltävissä kuntarakenteen uudistuspyrkimyksissä oli Wennbergin mukaan sama lähtökohta ja perustavoite: luoda sellainen palvelu- ja kuntarakenne, joka mahdollistaa palveluiden laadukkaan ja tehokkaan tuotannon ikääntyvässä ja alueellisesti keskittyvässä Suomessa.

–Sote-uudistuksen paradoksi on siinä, että se ei edellytä sen enempää maakuntahallintoa kuin uutta vallinnanvapauslakiakaan. Sote-uudistuksen tavoitteita voidaan merkittävässä määrin toteuttaa jo nykyisen nykyisen lainsäädännön puitteissa ja kehitys voi edetä normaalia evolutiivista tietä, jossa rahoitusjärjestelmää ja lainsäädäntöä pala palalta kehitetään, hän toteaa.

Wennberg korostaa, että hallinnon kehittäminen ei tapahdu käytännössä koskaan siten, että keskushallinnossa kehitetään uusi toimintamalli, joka sitten lainsäädännöllä pannaan voimaan. 

–Keskusjohtoisella uudistuksella saadaan kyllä uusia logoja, raportoinnin ja hallinnon rakenteita, mutta toiminnallinen muutos syntyy – jos on syntyäkseen – siellä missä byrokraatti kohtaa asiakkaan.

Hän huomauttaa, että samaan aikaan sote-uudistuksen tavoitteita on viety eteenpäin olemassa olevan rakenteen sisällä ja sen  kehittämisellä. 

–Meille on syntynyt edelläkävijöitä, jotka ovat kehittäneet malleja, joista on saatu erinomaisia kokemuksia ja joita muut ovat halukkaita ottamaan käyttöön. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on Etelä-Karjalan Eksote-malli, joka käytännössä toteuttaa juuri sote-uudistuksen tavoitteita ja saadut tulokset ovat olleet erinomaisia. Onkin yllättävää, että hallitus, joka on vannonut kokeilujen ja pienten pilottien voimaan, haluaakin viedä suurinta uudistustaan täysin vastakkaisella mallilla.

Myös kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta (sd.) huomautti blogissaan viikonloppuna, että sote-uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista on luovuttu.

–Terveyserojen haluttiin kaventaa, hoitoonpääsyä erityisesti perusterveydenhuoltoon haluttiin helpottaa ja kustannusten kasvua haluttiin hillitä. Kun nyt katsomme, mihin asiantuntijat arvioivat maan hallituksen valitseman mallin johtavan, huomaamme, että uudistuksen alkuperäisistä tavoitteista on luovuttu. Yleinen asiantuntija-arvio on, että hallituksen valitsema malli kasvattaa kustannuksia ja lisää entisestään eriarvoisuutta hoitoon pääsyssä, hän kirjoittaa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson puolestaan totesi lauantaina, että hallituksen ajama sote-malli pilkkoo ja rikkoo jo toimivia ja kansainvälisissä vertailuissa kustannustehokkaiksi ja laadukkaiksi todettuja terveydenhuoltojärjestelmiä.

Lisää aiheesta:

Ylilääkäri vastaa valtiosihteerille: "Vanhusten näkeminen pelkkänä kulueränä ei tee oikeutta veronsa tunnollisesti maksaneille"

Li Andersson 1,1 mrd. €:n kohusopimuksesta: "Kokoomus pelaa peliä, jonka se arvioi voittavansa joka tapauksessa"

”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt” - HUS-pomolta raju ulostulo HS:ssa

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Juha Hämäläinen

Järkeenkäypää tekstiä. Se vastaa hyvin uutisoinnista saatua kuvaa ja selittää sen avutonta sekavuutta.

Olen työelämässä nähnyt juuri tämän ilmiön jättiorganisaatioissa, ettei ylhäältä komentaminen ja kaiken myllertäminen kerralla onnistu koskaan. Norsut syödään suupaloina.

Nita Hillner

Mitä ylimääräisellä hallinnolla ja "paperinpyörittämisellä" tehdään? Kolme hallinnonporrasta harvaan asutussa Suomessa, jossa on vain reilu 5 miljoonaa asukasta.

Ihmiset muuttavat hiljaaa mutta varmasti maakuntiensa kasvukeskuksiin, joten tulevaisuudessa on järkevämpää vähentää kuntien määrää ja pitäytyä kahdessa hallinnollisessa järjestelmässä.

Hans Kotkavuori

Jos yli 300 kuntaa poliitikkoineen ja hallintoineen korvataan 12 - 15 maakunnalla voisin kuvitella, että säästöjen lisäksi päätökentekotaso ja kyky kasvaisivat maakunnissa (anteeksi "Kehä kolmosen ulkopuolella") vähintään toiseen potenssiin. Samalla vapautetaan noin 50.000 - 100.000 uutta kykyä kehittämään uutta uljasta yksityistä sektoria kansallista lisäarvoa kasvattamaan ja maaseudun mitä ihmeellisimpiä kehittämis- ja muita tukia hyväksikäyttämästä..

Eet ehkä kiinnittänyt huomiota sanaan korvataan.

Nita Hillner
Vastaus kommenttiin #15

Tarkoitatko että kunnat jää historiaan ja kaikki tehtävät siirretään maakunnille? Voi onnistua maakuntien Suomessa, jossa ihmisiä on vähän. Eikö tämä suunnitelma kuitenkin pitäisi rehellisesti ilmoittaa kunnille ja Suomen kansalaisille?

Miksi ei voida yhtä hyvin liittää pienet kunnat maakuntien keskuskaupunkeihin? Sehän olisi käytännössä sama asia? Miksi muuttaa koko järjestelmää? Näen että Keskustan tähtäimessä on vallan kasvattaminen...

Pasi Käyhkö
Vastaus kommenttiin #31

Nita, ei kyllä kunnat jäävät tässä hallituksen/Keskustan mallissa edelleen pysymään.
Demareiden Antti Rinne viestitti minulle, että myös heillä on kuntauudistusmallissa kolmas hallinnon taso ns. suurkunta, jolla olisi lisäksi verotusoikeus. Malli on lähes identtinen Keskustan suunnitelman kanssa.

Nita Hillner

Olen helpottunut että asiantuntijat ovat enenevissä määrin avanneet suunsa. Vaikka me tavikset täällä kuinka sanoisimme hallituksen sote-uudistuksen olevan katasrofi, se kaikuu kuuroille korville. Hallitus kuuntelee vasta kun tarpeeksi monta, arvovaltaista henkilöä kertovat miten asiat ovat.

En voi kun ihmetellä että hallitus ministereineen kehtaa toimia näin edesvastuuttomasti. Kaikki näkevät ettei keisarilla ole vaatteita - Hallituspuolueet ajavat vain ja ainoastaan omaa etuaan piittaamatta sairaista, vanhuksista ja vammaisista tuon taivaallista.

Teijo Myllylä

Kyl orpo ja sipilä kuuntelee asiatuntijoita, mutta eivät halua tai ymmärrä viestejä. Varsin ikävä juttu veronmaksajille. Eli kohta ostovoima lyö vielä enempi tyhjää. Tarvitaan varmaan kiky kakkonen. Mutta joku haluaa tienata sotella ja toinen viedä sitä eteenpäin.

Eero Pekonen

Kyse on pitkälti siitä, pystyykö Vapaavuori pistämään Laura Rädylle ja hänen ahneille liikemiestutuilleen kampoihin. Ei ole mikään vasemmalla kädellä hoidettava juttu. Kyse on sentään miljardikaappauksesta, joka pitäisi torjua. Toisaalta jos Vapaavuori homman hoitaa, niin ei ole kahta kysymystä siitä, kenestä tulee seuraava presidentti Sauli Niinistön toisen kauden jälkeen.

Nita Hillner

Saatat olla oikeassa. Ei Vapaavuori hullumpi presidentti olisikaan. Ainakin hän on ahkera ja järkeväkin. Tehnyt monia hyviä päätöksiä. Ainoa mistä häntä hiukan moitin on tuo vaatimus hiilineutraaleista taloista, eli fyllit todella paksuiksi - Riski homevaurioille kasvaa koska Suomen ilmaso on sekä kylmä että erittäin kostea.

Matti Adolfsen

Sote:n maakuntahimmeli sortui juuri viime viikolla. Meri-Lapin kunnat olivat pakkoraossa, luottamuspula Lapin pääkaupungiksi itseään kutsuvaan Rovaniemeen oli saavuttanut jo aiemmin pisteen, missä puolittaisiin lupauksiin suhtauduttiin varsin epäilevästi. Koska konkreettisia takeita kahden päivystävän keskussairaalaan tarpeellisuudesta pitkien välimatkojen Lapissa ei saatu, kunnat päättivät suojata sairaalan toiminnan jatkumisen ulkoistamalla sen. Tämä kaikki tapahtui hallitusta edustavien kuntavaltuutettujen äänestyskäyttäytymisen voimalla ja hallituksen itsensä ammttitaidottomasti muotoileman lain avulla.
Hallituspuolueiden kuntavaltuutetut siis yksissä tuumin romuttivat hallituksen kärkihankkeen eli maakuntauudistuksen. Jos kolmannes budjetista ja melkolailla rajoittamaton osa päätäntävallasta katosi maakunnalta, tämä malli kopioituu varmuudella myös muihin maakuntiin. Rajoituslain tiukentamista on ehdotettu, mutta tuskin toteutuu, koska laki jo nykyisellään rajoittaa kuntien perustuslaillista itsenäisyyttä ja muutokset pitäisi tehdä perustuslain säätämisjärjestyksessä.
Kuka jää kaipaamaan maakuntia ja valinnanvapautta? tai nykyistä hallitusta? Soten mallia voisi jatkossa katsoa vaikka Japanista: sikäläinen sote on Suomen järjestelmää parempi kustannustehokkuuden ja lähes kaikkien laatumittareiden mukaan.
Toivotaan, että sote kaatuu mahdollisimman pikaisesti. Meri-Lapissa nimittäin tikittää aikapommi: jos nyt sovittu sairaalan ulkoistaminen saa lainvoiman ja sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen sote kaatuu, koko yhtiöittäminen on turha ja kermankuorinnan kustannukset lankeavat valtion sijasta kuuden kunnan harteille 15 vuoden ajaksi. Toivotaan, että kuntapäättäjät ottavat tämän huomioon sopimuksen pykäliä sorvattaessa.

Pasi Anttila

Surkeintahan tässä koko sotesopassa on huomata se etttä poliittinen demokratia ei toimi. Vuosia tätä on yritetty, jokainen puolue on ollut näissä hallituksissa mukana eikä valmista ole tullut. Syy on puoluepolitiikka ja omien itressiryhmien edun tavoittelu. Tämä olisi, niinkuin uskoisin myös ensi vaalikaudella alkavan sosiaaliipolitiikan uudistuksenkin olisi tullut tehdä puhtaasti asiantuntija työnä, puoluepoliittiset intohimot unohtaen. Ei se demokratiakaan kaikkeen pysty.

Toivottavasti seuraavat suuret uudistukset jätettäisiin puolupolitiikan ulkopuolelle niin voisi joskus valmistakin tulla.

Matti Lappalainen

En oikein ymmärrä, miksi sama ei Suomessa onnistu, joka on hyvin onnistunut Ruotsissa. Siellä on maakuntamalli, siellä on valinnanvapaus julkisen ja yksityisen välillä. Siellä ovat maakuntavaalit, kuten Suomeenkin kaavailtu. Erona on vain se, että Ruotsissa maakunnilla (landstinget) on verotusoikeus. Sekin toteutunee Suomessa myöhemmin.

Dani Flinkman

Ainakin täällä päin Ruotsia (Skåne) erikoissairaanhoitoon pääsy on hankalaa, syöpäpotilaat saavat nukkua akuutin käytävillä, kätilöitä on joukko irtisanoutunut huonojen työolosuhteiden takia, mutta hei.. ainakin on valinnanvapaus siitä mistä käy hakemassa flunssaan buranaa! Maakuntien toiminnasta ei juurikaan ole parempaa sanottavaa. Onneksi Suomessa on niin epäpätevät päättäjät, että Ruotsin kopiointi ei onnistu.

Nita Hillner

Ruotsissa erikoissairaanhoito on kriisiytynyt uudistusten myötä. Pikkuvaivoihin saa apua, mutta vakaviin sairauksiin huonommin. Myös synnytyskomplikaatiot ovat lisääntyneet kilpailun vuoksi. Ja monet kätilöt ovat siksi lähteneet lätkimään...

Markku Lehto

"Hänen ( dosentti Mikko Wennbergin ) mielestään sote on keskittynyt kahteen asiaan, joilla kummallakaan ei ole tekemistä itse uudistuksen alkuperäisten tavoitteiden kanssa: maakuntahallintoon ja valinnanvapauteen. "

Kieltämättä tuo on tullut tavallisellekin kansalaiselle vahvasti mieleen. Onko poliittinen tarkoituksenmukaisuus mennyt sosiaali- ja terveydenhuollon järkevän kehittämisen tarkoituksenmukaisuuden ohitse ?

"Wennberg korostaa, että hallinnon kehittäminen ei tapahdu käytännössä koskaan siten, että keskushallinnossa kehitetään uusi toimintamalli, joka sitten lainsäädännöllä pannaan voimaan. "

No tuohon kyllä voi nostaa yhden esimerkin, jossa keskushallinnon alaisessa hierarkkisessa järjestelmässä on onnistuttu ajamaan rakenneuudistus tavoitteiden mukaisesti lävitse ja vielä määräajassa. Se rakenneuudistus toteutettiin Puolustusvoimissa vuosina 2011 - 2014.

No valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatiothan ei noudata samanlaista hierarkkista hallintotapaa kuin Puolustusvoimissa on. Terveydenhuollollahan ei Suomessa ole pääesikuntaa eikä siellä voida mitään ylhäältä yksiselitteisesti käskeä, sillä siinä tulee Suomen perustuslaki vastaan.

Puolustusvoimien rakenneuudistuksen läpimenoa auttoi varmaankin myös se, että Puolustusvoimissa ei vaikuta poliittiset intohimot. Onneksi.

Tokihan on joitakin aluepoliittisista intresseistä ohitse sotilaallisten tarkoituksenmukaisuuksien, aina silloin tällöin näyttänyt olleen merkkejä. Esimerkiksi esikuntien sijoittamiseen liittyen. Aina ei sotilasasiantuntijoiden sana paina vaakakupissa riittävästi, kun toisessa vaakakupissa on poliittiset ambitiot. Valitettavasti.

Timo Tuovinen

en omasta puolestani osaa juurikaan sanoa, mut aivan jokainen jonka uskon asiasta tietävän sanoo et koko sote on aivan hulluutta.
Tuntemani lainoppineet sanoo et sitä himmeliä ei voi lain keinoin hallita,
Taas lääkärit sanoo ei siin kukaan sitä työtä jaksa
Yhtään tuntemaani ihmistä en ole kuullut et kokisi koko soten onnistuvan mitenkään

Markku Lehto

Suomessa sotilaat, myös kenraalit, ovat sotilaskoulutuksessa kasvatettu lojaalisuuteen laillista yhteiskuntajärjestelmää kohtaan. Sotilaat, kenraalit mukaan lukien, ovat vannoneet uskollisuutta laillista yhteiskuntajärjestelmää kohtaan.

Suomessa palveluksessa olevat sotilaat, kenraalit mukaan lukien, eivät ole aktiivisesti mukana politiikassa. Tarkemmin, katso Yleinen Palvelusohjesääntö ( YlPalvO ).

Sotilaiden ylipäällikkönä on Suomen tasavallan presidentti.

Ja näin on hyvä ja tämä malli näyttää toimineen.

Täytyy tunnustaa, että en tunne mitä Zimbabwen perustuslaki sanoo sotilaiden osallistumisesta politiikkaan. Ehkä joku tietää ?

Seppo Simonen

Soten ja maakuntauudistusten voimaantulon jälkeen todellakin 50 tuhatta hallinto byrokraattia siirtyy julkiselta puolelta pois. 295 kunnan halintohimmelin tilalle tulee 18 maakunnan hallinto ja joku vielä kehtaa väittää byrokratian lisääntyvän on aika vastuutonta toimintaa. Kunnan veroäyri puolittuu siten kuntalalaisen talous paranee. Helsingin Pormestarin kaupunkimallin mukainen yhteisö luo Slummiutumisen joka on nähtävissä Ruotsin muutamassa kaupungissa.

Nita Hillner

Puhut että kuntien tilalle tulee maakuntahallinto. Eli lopetetaanko kunnat kokonaan ja maakunnat ottavat kaikki tehtävät itselleen?

Soteuudistuksesta sen verran, että asiantuntijat ovat sitä mieltä että 5 erva-aluetta riittää toiminnan järjestämiseen. Eli vielä miksi maakuntauudistus?

Puhut myös hallintobyrokraateista. Keitä tarkoitat? Lähihoitajia, lääkäreitä, sairaanhoitajia, lastenhoitajia vai tarkoitatko hallinnossa toimivia paperinpyörittäjiä? Hallinnossa tärkeintä tehtävää tekee palkanlaskija...

Lauri Kiiski

Miten sitten käy tavoitellujen 3 miljardin säästöjen, mikäli SOTE ei toteudu ?

Mistä sitten säästetään vai nostetaanko verotus tappiin ja uuteen maailmanennätykseen ?

Toisaalta - olisikohan tuo SOTE edes niitä 3 miljardin euron säästöjä tuonut. Jokainen voi keskenänsä pohtia, kuinka monelta kunta-alan työntekijältä joudutaan palkanmaksu lopettamaan tavoiteltavan 3 miljardin säästön saavuttamiseksi ?

Juha Lapveteläinen

Jotta maakuntahallinnosta tulee todellisuutta, sille täytyy löytyä hyvin perusteltu ja toimiva taloudellinen pohjaratkaisu, jos perustuslaillinen valtion sairaala alueen keskukseen saadaan toteutetuksi yhteistyössä eduskunnan kanssa. Maakunta ja sen hallinto- sekä byrokratian keskittäminen kannattaisi perustaa nimenomaan taloudellisen keskuksen ytimeen ympärillä olevien kuntien kanssa yhteistyössä. Näissä kunnissa toimisivat nykyisenkaltaisen valtaisan yksittäisen kuntabyrokratian sijaan ns. koko maakunnan työ- ja toimintayksiköt itsenäisen kunnan säilyttäessä se oma ja pienempi byrokraattinen järjestelmä. Suomen valtion rajojen sisäpuolelta eri maakunnista tulee varmasti löytymään monia hyviä esimerkkejä toimivista yrityskeskuksista, jonka ympärille on hyvä perustaa toimiva maakunta sekä sen hallintorakenne. Sen tehtäviin kuuluu ajatella jokaista eri kuntalaista maakunnan alueella kunnallista itsemääräämisoikeutta unohtamatta, kunnanvaltuusto toimisi edelleen yksittäisissä kunnissa itsenäisesti suuremmasta maakunnasta riippumatta. Loppujen lopuksi kysehän on siitä, että jokaisen kuntalaisen etu on oman maakunnan etu. Kenenkään etu ei tietysti ole se, että esimerkiksi Iisalmen ympärille rakennettu kuntaliitto toimisi niin, että Vieremän kunnasta tehtäisiin se kuuluisan tunnettu miljönäärikunta ja Kiuruvedelle niin kuin Sonkajärvellekin jäisivät taas vain ne eduskunnan poliittiset "valtionosuudet?". Maakuntaratkaisulla tarkoitetaan sitä, että maakuntahallinnossa toimivat myös ne edustajat sieltä Kiuruvedeltä ja Sonkajärveltäkin. Jos näillä kunnilla menee huonosti, koko maakuntaratkaisulla menee huonosti. Näin ei varmasti asian haluta tulevaisuudessa maakunnassa olevan, itsekeskeisyyden sijaan toimivia maatalous, puutarha- ja yritysratkaisuja täytyy toteuttaa maakuntaedustajien toimesta myös ympärillä olevissa kunnissa koko maakunnan alueella. Pienemmät ja taloudellisesti toimivat maakunnat ns. kokonaisvaltaisena yhteisratkaisuna ovat yksi toimiva vaihtoehto eri maakuntahankkeille tulevaisuuden Suomessa.