Keskiviikko 13.12.2017

”Poliitikot ummistavat silmänsä heitteillejätöltä” – 1000 sosiaalityöntekijän hätähuuto lastensuojelusta

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.11.2017 09:50
Päivitetty: 
20.11.2017 11:26
  • Kuva: Outi Järvinen / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Lasten oikeudet eivät toteudu lastensuojelussa, kun monet kunnat sallivat sosiaalityöntekijöiden liiallisen kuormituksen. Yhden työntekijän vastuulla voi olla jopa sata lasta.
|

Faktakulma

Valviran vuonna 2014 tekemän lastensuojelun henkilöstöselvityksen mukaan lastensuojelun asiakasmäärä vaihtelee runsaasti. Yli 20 000 asukkaan kunnissa asiakasmäärä/sosiaalityöntekijä on keskimäärin 49–51 lasta (Valvira 2014). Muutamia vuosia sitten tehdyssä tutkimuksessa, johon osallistui 116 sosiaalityöntekijää useista kunnista, sosiaalityöntekijöillä oli tutkimushetkellä hyvin eri määriä lastensuojeluasiakkaita vastuullaan. Lasten määrä vaihteli ollen enimmillään jopa 140 lasta.

Noin joka kolmannen (34 %) lapsen kohdalla sosiaalityöntekijällä oli vastuullaan samanaikaisesti 41–50 lasta. Lapsista 23 prosenttia oli tilanteessa, jossa hänen sosiaalityöntekijällä oli vastuullaan muita asiakaslapsia 51– 60. Lisäksi lähes joka viides (19 %) oli tilanteessa, jossa sosiaalityöntekijän työaikaa jaettiin yli 70 lapsen kesken. (Heino ym. 2016.) Lähde: Sosiaalityöntekijöiden vetoomuksen taustatiedot

Yli tuhat sosiaalityöntekijää ja sosiaalityön opiskelijaa vetoaa poliitikkoihin, jotta lastensuojelun resurssipulaan ja muihin ongelmiin viimein puututtaisiin. Ongelmat on tiedetty pitkään, mutta allekirjoittajien mukaan poliitikot ja kunnalliset virkamiehet ummistavat niiltä silmänsä.

– Me allekirjoittaneet vaadimme vastuunottoa lastensuojelun toimintaedellytyksistä, allekirjoittajat vaativat.

Sosiaalityöntekijöiden laatiman adressin taustalla on vakava huoli ”siitä lasten ja nuorten heitteillejätöstä, jota lastensuojelutyön krooninen aliresursointi saa aikaan useissa kunnassa”. Yhden sosiaalityöntekijän vastuulla voi paikoin olla 40, 60 tai jopa 80 lasta, mikä on kestämätön tilanne, allekirjoittajat toteavat. Lue lisää: Järkyttävä tieto paljastui Suomen lastensuojelusta: ”Ei kyetä hoitamaan lastensuojelun perustehtäviä”

He vetoavat julkisella kannanotolla poliittisiin päätöksentekijöihin lastensuojelun asiakasmäärien kohtuullistamiseksi ja lastensuojelun asiakkaana olevien lasten oikeuksien turvaamiseksi. Vastuunottoa tarvitaan niin valtakunnallisen kuin paikallisenkin tason poliitikoilta.

– Me allekirjoittaneet pidämme epäoikeudenmukaisena ja lasten oikeuksien vastaisena tilannetta, jossa poliitikot ja monien kuntien virkamiesjohtokin näyttävät ummistavan silmänsä ja laistavan vastuunsa oman kunnan lastensuojelun asiakkaana olevien lasten todellisuudelta. Kysymme, löytyykö poliittista valtaa käyttäviltä, lastensuojelun resursoinnista vastaavilta päättäjiltä kykyä tunnistaa oman vastuunsa lastensuojelun kriisiytyneestä tilasta ja sitä kautta lastensuojelun asiakkaana olevien lasten kaikkein perustavimpien oikeuksien toteutumisesta, adressissa todetaan.

Allekirjoittajien mukaan jo 40–50 asiakkaana olevaa lasta ”tekee tiiviin työskentelyn lastensuojelussa vaikeaksi”. Tästä huolimatta joissakin kunnissa näytetään hyväksyvän tilanne, jossa asiakkaana olevia lapsia on vielä paljon enemmän yhtä sosiaalityöntekijää kohden, he ihmettelevät.

– Työntekijöiden keinot vaikuttaa lastensuojelun toimintaedellytyksiin ovat vähäiset. Sosiaalityöntekijät yrittävät tehdä työnsä hyvin, mutta heidän vallassaan ei ole työolojen ja asiakasmäärien kohtuullistaminen. Voidakseen suojella vakavasti vaarantuneissa tilanteissa olevia lapsia, tarvitsevat lastensuojelun sosiaalityöntekijät rauhaa ja aikaa tutustua lapseen, luoda ja ylläpitää luottamusta sekä selvittää, millaisia lapsen läheiset ihmissuhteet ja arjen kokemukset ovat.

– Vertailun vuoksi haluamme kysyä, hyväksyisivätkö suomalaiset tilanteen, jossa kunnan lapsimäärän kasvun annettaisiin johtaa koululuokkien koon kasvuun, jopa oppilasmäärän kaksinkertaistumiseen. Valitettavasti lastensuojelun asiakaslapsilla ei ole toistaiseksi asiakasmääristä säätävää lakia turvanaan heidän tarvitsemansa suojelun, työntekijöiden heille antaman ajan ja kohtaamisen varmistamiseksi.

Vetoomuksen mukaan kiire ja kuormitus näkyvät lastensuojelun arjessa monin tavoin; kiire heijastuu työn laatuun ja saa aikaan virheitä.

– Se vaikuttaa myös siihen, missä määrin esimies ja työtoverit voivat olla tukena vaikeimmissa tilanteissa. Moni sosiaalityöntekijä kokee jäävänsä vaativassa työssään liian yksin.

Jopa 80–120 asiakasta/työntekijä

Esimerkiksi Itä-Suomen aluehallintovirasto selvitti vuonna 2012, että monessa itäsuomalaisessa kunnassa lastensuojelua tehdään epäpätevien ja rajusti ylityöllistettyjen työntekijöiden voimalla. Itä-Suomessa oli vuonna 2013 yhdeksän kuntaa, joiden lastensuojelussa ei ollut töissä yhtään tehtäväänsä pätevää sosiaalityöntekijää. Lisäksi yhden työntekijän vastuulla saattoi pahimmillaan olla 80–120 lasta tai perhettä, kun suositus oli 30 asiakaslasta/sosiaalityöntekijä.

– Ei silloin kyetä tekemään lastensuojelun perustehtäviä, tai ne tehdään huonosti, sanoi sosiaalihuollon ylitarkastaja Marita Uusitalo Uudelle Suomelle tuolloin.

Tilanne ei Uusitalon mukaan juuri ollut muuttunut vuoteen 2014 mennessä.

Myös oikeuskansleri katsoi vuoden 2015 lausunnossaan, että lastensuojelun resurssit ovat niin niukat, että aluehallintovirastoilla ja lastensuojelun toimijoilla on vaikeuksia selviytyä laissa määrätyistä tehtävistään.

Lue myös:

Järkyttävä kyselytulos Suomessa: ”Eihän lapsen etu voi toteutua missään määrin”

Oikeuskanslerilta kylmäävä lausunto lastensuojelun tilanteesta

Lastensuojelun kriisiin kova keino? – ”Minulla on paha aavistus”

Faktakulma

Valviran vuonna 2014 tekemän lastensuojelun henkilöstöselvityksen mukaan lastensuojelun asiakasmäärä vaihtelee runsaasti. Yli 20 000 asukkaan kunnissa asiakasmäärä/sosiaalityöntekijä on keskimäärin 49–51 lasta (Valvira 2014). Muutamia vuosia sitten tehdyssä tutkimuksessa, johon osallistui 116 sosiaalityöntekijää useista kunnista, sosiaalityöntekijöillä oli tutkimushetkellä hyvin eri määriä lastensuojeluasiakkaita vastuullaan. Lasten määrä vaihteli ollen enimmillään jopa 140 lasta.

Noin joka kolmannen (34 %) lapsen kohdalla sosiaalityöntekijällä oli vastuullaan samanaikaisesti 41–50 lasta. Lapsista 23 prosenttia oli tilanteessa, jossa hänen sosiaalityöntekijällä oli vastuullaan muita asiakaslapsia 51– 60. Lisäksi lähes joka viides (19 %) oli tilanteessa, jossa sosiaalityöntekijän työaikaa jaettiin yli 70 lapsen kesken. (Heino ym. 2016.) Lähde: Sosiaalityöntekijöiden vetoomuksen taustatiedot

Jaa artikkeli:

Kommentit

Sakari Lehto

Tässä maassa on lapset heitteillä, koulutus on ala-arvoista, vanhukset ovat myös heitteillä ja kansalaiset kipuilevat verojensa alla. Kukahan rahoittaisi tämän hölmölän, jossa kukaan ei ota vastuuta omista tekemisistään, huudetaan vain yhteiskuntaa apuun.

Gun-May Arffman

Ei yllätä. Maan asiat ovat olleet retuperällä jo ainakin kolmen hallituksen ajalta ja tahti vaan kiihtyy. Pääasia kansanedustajilla on ollut näytellä hyvää ihmistä ja huolehtia kaikista muista ennemmin kuin kantaväestä ja siitä, että omien vakuutuskuorien taakse kätketyt rahavarat täyttyy.

Heikki Paananen

"Yhden sosiaalityöntekijän vastuulla voi paikoin olla 40, 60 tai jopa 80 lasta."

Fokus pitäisi olla siinä, ettei Suomessa ole edes 80 lasta, jotka tarvitsevat lastensuojelua. Nyt päättäjillä fokus on maailmanhalaamisessa ja henkilökohtaisen hyvyyssäteilyn intensiteetin maksimoinnissa. Sillä on kauaskantoinen hintansa.

Äänestyskopissa kannattaa miettiä, haluaako tämän meinigin jatkuvan ja jatkavan pahenemistaan.

Historia ei toivottavasti tule unohtamaan tätä pimeyden aikaa ja sen aiheuttajia. Jonkinlainen patsashanke olisi lie tarpeen sen varmistamiseksi.

Veli Tuominiemi

Näitä kommentteja lukiessa ei voi kuin ihmetellä, mitä kommentoijien mielessä oikein liikkuu. Puolivillaisia, perustelemattomia heittoja vailla mitään rakentavia ehdotuksia. Kuinkahan moni on edes vaivautunut lukemaan adressin saatesanat: huolen lastensuojelun tilanteesta tänä päivänä. Silloin, kun jotakin pahaa tapahtuu niin ollaan valmiita hyökkäämään lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä vastaan miettimättä ollenkaan millaisissa olosuhteissa tuota työtä tehdään. Minä luulen, että monikaan kommentoijista ei kestäisi työskentelyä lastensuojelun sosiaalityössä viikkoakaan. Ja sitä paitsi eri ihmisryhmien vastakkain asettaminen on eräänlainen tapa pistää pää pensaaseen ja olla tekemättä mitään.