Tiistai 12.12.2017

Virkamies vastaa HUS-pomon 4 sote-väitteeseen: ”Nykyinen järjestelmä tuplasi menot 2000-luvulla”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.11.2017 17:15
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
|

Valtiovarainministeriön ylin virkamies, valtiosihteeri Martti Hetemäki vastaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Lasse Lehtosen kritiikkiin sote-uudistuksesta.

Lehtonen tarttui sunnuntaina julkaisemassaan Puheenvuoron kirjoituksessaan Hetemäen aiempaan kolumniin, missä valtiosihteeri katsoi sote-uudistuksen olevan välttämätön palvelujen turvaamiseksi. Kolumnissaan Hetemäki käsitteli muun muassa palveluntarpeen muutoksia suomalaisten ikääntyessä ja palvelutuotannon tehokkuuden kehitystä.

–Nykyinen kuntapohjainen sote-järjestelmä on kaksinkertaistanut menot 2000-luvulla takaamatta palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja estämättä ratkaisuja, jotka ovat tulossa kalliiksi. Siksi tarvitaan uudistus, joka turvaa palvelut myös tulevaisuudessa, Hetemäki painottaa uudessa kommenttipuheenvuorossaan.

–Sen toteuttamiseksi ei ole yhtä parasta mallia. Siksi asiantuntijoiden rakentavat puheenvuorot ovat nyt tärkeitä, hän jatkaa.

Sunnuntain kirjoituksessaan Lehtonen kritisoi, että valtiovarainministeriön arviot sote-kulujen kasvusta perustuvat siihen, että kulut kasvaisivat samaa tahtia yli 75-vuotiaiden määrän kasvun kanssa. Hetemäki kiistää Lehtosen toteamuksen.

–Esitän STM:n [sosiaali- ja terveysministeriö] Sote-mallin perusuran mukaisen sote-menojen kehityksen, jossa ikääntyminen nostaa sote-menoja 1,4 prosenttia vuodessa. STM tai VM [valtiovarainministeriö] eivät ole olettaneet sote-kulujen kasvavan samassa vauhdissa yli 75-vuotiaiden määrän kasvun kanssa, Hetemäki vastaa.

Lehtonen huomauttaa myös, että ikääntyneiden hoito- ja hoivakulut painottuvat merkittävästi viimeiseen elinvuoteen.

–Elinajan pidentymisen vaikutus hoiva- ja hoitokuluihin – jota en kirjoituksessani käsittele – on tärkeä ja paljon tutkittu asia.  Olen käsitellyt sitä tämän esityksen viimeisellä kalvolla, Hetemäki vastaa.

–Olen toisessa yhteydessä esittänyt ikääntymisen vaikutuksista julkiseen talouteen oman arvioni, joka perustuu Eläketurvakeskuksen julkaisemaan tutkimukseen ikäryhmien nettovaikutuksista julkiseen talouteen. Tuon tutkimuksen luvut ovat johdonmukaisia muiden maiden vastaavien tutkimusten lukujen kanssa.

Puheenvuoron kirjoituksessaan Lehtonen arvostelee Hetemäkeä siitä, että vaikka tämä omassa kolumnissaan huomautti, että sote-palvelujen tehokkuus on laskenut 2000-luvun, jättäisi Hetemäki huomiotta, että suomalaisen terveydenhuollon tehokkuus on parempi kuin kilpailijamaissa.

–Esitän Tilastokeskuksen tuotoksesta lasketun sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaistuottavuuden kuvaajat, joiden yhteydessä totean, että palvelutuotannon tuottavuuden luotettava mittaus on tunnetusti vaikeaa, Hetemäki vastaa.

–Esitän myös lukuisia THL:n, NHG:n ja Jyväskylän yliopiston tuottavuusvertailuja. Totean, että Suomen järjestelmä on Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa tehokkaampi, kun tehokkuuden mittarina ovat terveydenhuollon kokonaismenot/BKT-suhde tai terveydenhuollon kokonaismenot asukasta kohti.

Viimeisenä Hetemäki tarttuu Lehtosen kritiikkiin siitä, että sote-säästöt lasketaan digitalisaation ja it-hankkeiden varaan. Lehtonen huomauttaa niin kutsutusta tuottavuusparadoksista, eli että työn tuottavuus ei ole kasvanut samaa tahtia tietokoneiden kapasiteetin kanssa. Lehtonen esittää, että Yhdysvalloissa 1970- ja 80-luvuilla tietokonekapasiteetti satakertaistui, mutta tuottavuuskehitys hidastui.

–En kommentoi Lehtosen näkemyksiä kansantalouden tutkijoiden käsityksistä USA:n 1970- ja 1980-lukujen tuottavuuskehityksestä ja niiden liittymistä Suomen sote-uudistuksen säästöihin. Totean vain, että mainitsen viisi syytä, joiden nojalla katson sote-uudistuksen säästön mahdolliseksi. Yhdenkään syyn kohdalla en viittaa IT-ratkaisuihin, Hetemäki aloittaa.

Hetemäki avaa, että hänen tarkoittamansa viisi syytä ovat:

1)    2000-luvun heikon kehityksen perusteella sote-palvelujen tuottavuudessa on paljon parannettavaa.

2)    Isot erot palvelujen laadussa ja kustannuksissa viittaavat myös suureen tuottavuuspotentiaaliin.

3)    Jo vanhusten laitoshoidon vähennys vanhuspalvelulain tavoitteen tasolle toisi suuren säästön.

4)    Tuottavuutta voidaan parantaa hyödyntämällä työvoiman suurta luonnollista poistumaa.

5)    Suurimmat sote-säästöt syntyvät vähentämällä palvelutarvetta.

LUE MYÖS:

Virkamies avasi Suomen palvelut mullistavan uudistuksen taustat: 75-vuotiaita kohta +60%, tuottavuus –5mrd.€

Ylilääkäri kuittaa valtiosihteerille: "Vanhusten näkeminen pelkkänä kulueränä ei tee oikeutta veronsa tunnollisesti maksaneille"

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Harri Kota-aho

Virkamies jorinoita.
1. Mitä tekisit.
2. Ei ymmärrä mitä tarkoittaa. Tuottavuuspotentiaali.
3. Omaiset hoitaa kotona vai? Vai ketkä, jos omaiset työelämässä ?
4. Eli mitä nopeammin kuolee sen parempi.
5. Ei palveluita, mihin sitä sotea edes sitten tarvitaan?
Eli nyt kaikki harjoittelemaan maratonia,joka ei pääty koskaan.

Nita Hillner

HETEMÄKI:
"3) Jo vanhusten laitoshoidon vähennys vanhuspalvelulain tavoitteen tasolle toisi suuren säästön."
"5) Suurimmat sote-säästöt syntyvät vähentämällä palvelutarvetta."

3. Miten laitospaikkojen vähentäminen tuo säästöjä? Hyvä kotihoito ei välttämättä tuo säästöjä. Säästöjä tietenkin tuo se että vanhuksen luona käydään vain morjestamassa ja katsotaan että ihminen on suurinpiirtein hengissä. Tämä on jo tosiasia monen kunnan kotihoidossa. Eli heitteillejättö tuo säästöjä.

Sen sijaan, jos vanhukset asuisivat lähellä toisiaan, voisimme kehittää helposti sekä laadukkaan että edullisen kotihoitopalvelun. Nykyään hoitajien aika menee suurimmaksi osaksi siirtymällä paikasta toiseen.

Myös turhat kirjaamiset pois. Joka päivä ei tarvitsisi kirjata samoja asioita "Alma sai aamupuuron".... Jokapäiväiset tapahtumat voidaan nopeasti kirjata johonkin vihkoon, joka säilytetään asiakkaan kotona. Joka päivä tapahtuvat jutut kirjoitetaan vain yhden kerran ATK-järjestelmään. Aina kun jotain uutta ilmantuu, se merkitään taas järjestelmään. Näin myös paremmin pystyy seuraamaan asiakkaan vointia - Muutokset voinnissa on heti nähtävissä atk-järjestelmästä.

5. Miten Hetemäki aikoo vähentää palvelutarvetta kun kerran vanhusväestö kasvaa? Ideoita: Sokerin ja kaikkien sokeria sisätävien tuotteiden hinnan korotus, myös suolaisten naksujen ja herkkujen hinnankorotus. Kasvisten ja hedelmien hinnan alennus. Yli 65 vuatiaille ilmaisia liikuntaryhmiä - esimerkiksi fysioterapeutin vetämiä kävelylenkkejä luonnossa.

Vielä! Emme tarvitse maakuntauudistusta ja hallituksen ehdottamaa valinnanvapautta toteuttaaksemme Hetemäen viittä pointtia. Meillä on jo käytössä 5 erva-aluetta - Järjestämisvastuu tälle.

Tulee myös hirveän kalliiksi jos uudet sotekeskukset saavat rahaa asiakkaista vaikka he eivät käyttäisi palvelua koskaan. Eli hallitus on kaavaillut että jokaisen kansalaisen on ilmoittauduttava johonkin sotekeskukseen, joka vuorostaan laskuttaa maakuntaa ilmoittautuneen henkilömäärän mukaan. En tiedä osasinko selittää ymmärrettävästi? Ruotsissa vastaavat systeemit ovat kriisiyttäneet erikoissairaanhoidon.

Markku Salonen

"1) 2000-luvun heikon kehityksen perusteella sote-palvelujen tuottavuudessa on paljon parannettavaa."
Toimimattomat tietojärjestelmät.

"2) Isot erot palvelujen laadussa ja kustannuksissa viittaavat myös suureen tuottavuuspotentiaaliin."
Huuhaa.

"3) Jo vanhusten laitoshoidon vähennys vanhuspalvelulain tavoitteen tasolle toisi suuren säästön."
Tavoitteet ovat utopiaa.

"4) Tuottavuutta voidaan parantaa hyödyntämällä työvoiman suurta luonnollista poistumaa."
Tämä on hyvä joukki.

"5) Suurimmat sote-säästöt syntyvät vähentämällä palvelutarvetta."
Eli ei enää palveluja.

Tässäkin Suomen kilpailukyky isänmaana on vaakalaudalla. Nuoret lähtenevät muualle...

Monica Almenoksa

Hiukan sote-todellisuutta poliitikoille:
1. 2000-luvulla sote-kulujen lisäksi myös sote-palveluitten ulkoistaminen yksityisille palveluntarjoajille on paisunut kuin pullataikina. Voisiko tämä olla yhteydessä kulujen nousuun?
2. 2000-luvulla hoidon taso on kiireen ja leikkausten takia romahtanut, ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon karsiuduttua käytännössä kokonaan pois potilaat saavat apua vasta kun tilanne on päässyt todella pahaksi. Hoitoon menee enemmän aikaa ja rahaa. Voisiko tämä olla yhteydessä kulujen nousuun?
3. Leikkauksien takia hoitoonpääsyä halutaan rajoittaa mahdollisimman paljon hoitoon päästään vasta monen mutkan kautta. Voisiko tämä olla yhteydessä kulujen nousuun?
4. Leikkauksien takia sairaalat eivät ehdi hoitaa potilaita sitä tahtia kun heitä tulee ovesta sisään. Osastot täyttyvät yli äyräittensä kiireellistä hoitoa odottavista potilaista. Pienen päivystyleikkauksen ja 1 sairaalavuorokauden sijaan joudutaan makuuttamaan potilaita jopa viikkoja osastolla voinnin heiketessä ja kun potilas viimein ehditään leikkaamaan, usein tulee komplikaatioita jotka pidentävät sairaala-aikaa entisestään. Voisiko tämä olla yhteydessä kulujen nousuun?
5. Leikkauksien takia hoitohenkilökunnan määrä laitoksissa on romahtanut, ja esim. vanhuksia joudutaan lääkitsemään tolkuttomasti jotta he "ovat vaivattomampia hoitaa". Seurauksena lääkekulut ovat nousseet ja lääkkeistä ja turraksi lääkinnästä aiheutuneet sivuvaikutukset aiheuttavat lisää ongelmia (esim. liikkumattomuudesta seuraavan osteoporoosin tekemien tuhojen korjaaminen). Voisiko tämä olla yhteydessä kulujen nousuun?
6. Hoitoonpääsyn viivästymisen takia ihmiset joutuvat olemaan sairaslomilla pitkiäkin aikoja. Lopulta kun apu viimein on saatavilla, moni on menettänyt kokonaan työkykynsä. Voisiko tämä olla yhteydessä kulujen nousuun?
7. Mielenterveyspuolen apua on lähes mahdotonta saada, jos ei ole varaa kustantaa omaa terapiaansa/hoitoansa. Ennaltaehkäisevää apua mm. päihdeongelmaisille, perheille, pikkulasten vanhemmille, syrjäytymisvaarassa oleville, uupuneille, elämän runtelemille ja ikävien tapahtumien traumatisoimille ei käytännössä ole aikaa antaa. Lopulta tilanne räjähtää käsiin ja pahimmillaan mt- tai päihdeongelmainen vetää koko perheensä mukanaan. Voisiko tämä olla yhteydessä kulujen nousuun?

Lauri Kiiski

Taidat olla trolli. Tarkistaisit ensin SOTE-menojen kasvun 2000-luvulla, ennen kuin alat leikkauksita höpöttämään. Se mitä rajusti 2000-luvulla kasvaneilla SOTE-menoilla on saatu aikan, on sitten aivan eri asia.

Meillä on Suomessa yli 300.000 yli 75 vuotiasta vanhusta vain vuosikymmenen kuluttua. Millä rahoin luulisit näiden tarvitsemat SOTE-palvelut rahoitettavan, jos edes tänäkään päivänä ei rahat riitä, vaan julkinen sektori joutuu turvautumaan massiiviseen velkaantumiseen verotuksen ollen jo aivan tapissaan ?

Monica Almenoksa

Maksamalla mm. vanhusten hoidosta voittoatuottaville yrityksille saadaan taatusti sote-menoja hilattua entisestään ylöspäin.
Suosittelen tutustumaan vaikkapa ennaltaehkäisevän lastensuojelun tai terveydenhuollon tuottamiin säästöihin. Avun antaminen perheelle ajoissa - jotta esim. huostaanotolta vältytään - voi tuottaa kymmenien, jopa satojen tuhansien eurojen säästöt. Yhden perheen kohdalla.

Vanhustenhuollossa rahalliset panostukset maksavat itsensä hyvin takaisin; tästä on näyttöä monelta suunnalta. Ikävä kyllä vanhustenhuollon todellisuutta on se, että jatkuvaa hoitoa ja apua tarvitsevia vanhuksia ei oteta laitoksiin vaan heidät hylätään kotiin josta sitten joudutaan heitä kuskaamaan vakavien ongelmien takia sairaalaan vähän väliä, lääkitsemään mielenterveyttä koska yksinäisyys ja toivottomuus musertaa jne.
Todellisuutta on myös se, että Tampereen yliopistollisessa sairaalassa voit joutua odottamaan kiireellistä leikkausta yli viikon. Gastroenterologian osastolla kun on enää yksi leikkaussali käytössä, joten potilaita on jouduttu sijoittamaan toisille osastoille kun hätäleikkauspotilaat menevät päivystyspotilaitten edelle ja nämä jäävät sairaalaan lojumaan. Eräs huono-onninen odotti leikkausta 8 päivää, odotuksen takia tapahtunut sappirakon puhkeaminen pitkitti leikkausta josta seurasi sisäinen verenvuoto ja sairaalavuorokausia kertyi hänelle 10. Jos hänet olisi saatu hoidettua heti kun kiireellisen leikkauksen tarve todettiin, sairaalavuorokausia olisi kertynyt ehkä vain yksi. Ja tämä ei ole todellakaan ainutkertaista. Itselleni kertyi yhden sijasta 7 sairaalavuorokautta, ja minut leikattiin lopulta toisessa sairaalassa josta kotiuduin leikkausta seuraavana aamuna. Pitkittyneen odotuksen ja sairasloman myötä myös Kela joutui avaamaan kukkaronnyörejään
Koska sairaalavuorokauden hinta on kova, halvemmaksi olisi tullut pitää kaksi leikkuria käytössä. Mutta koska kuluja on karsittu minimiin, rahaa kuluu itse asiassa enemmän. Poliitikot siirtelevät nyt rahaa taskusta toiseen, ja kummassakin taskussa on reikä. Halvimmaksi tulisi paikata taskut, mutta poliitikkojen mielestä neula ja lanka eivät maksa itseään takaisin.

Lauri Kiiski
Vastaus kommenttiin #10

Entä mikä on tilanne kymmenen vuoden kuluttua, kun meillä on yli 300.000 yli 75 vuotiasta vanhusta enemmän, kuin mitä tänä päivänä ja samalla vieläpä pahempi puute veronmaksajista ( työvoima ) ?

Mistä rahat, jos rahat eivät riitä edes nyt, vaan joudutaan mittavaan velanottoon ?
Verotuksen tie on jo kuljettu loppuun.

Kalevi Salonen
Vastaus kommenttiin #15

Tilanne kymmenen vuoden kuluttua lienee nykyistä selvästi heikompi eikä se edes johdu pelkästään eläkeläisistä. Lisäkustannuksia tulee yhteensä yli 10 mrd € maahanmuuttajista. Näin ollen jostakin pitää rahaa tulla lisää tai sitten sitä pitää säästää.

Nyt on jo selvää, että hallituksen sote-suunnitelma käytännössä lisää ahdinkoa. Siitä taas seurannee, että kymmenen vuoden kuluessa terveydenhuolto on lähes kokonaan yksityistetty ja perustuu Amerikan malliin vakuutuksiin. Silloin enää vain osalla kansalaisista on terveydenhoitoa.

Kalevi Salonen

Jos olet eri mieltä Monican kanssa, ei tarvitse silti nimitellä.

Velaksi elämisessä ei ole mitään järkeä. Jatkuva velkaantuminen n poliitikkojen pään pensaaseen panemista - siis silkkaa kyvyttömyyttä.

Valitettavasti hallituksen sote-uudistus tulee lisäämään velkaantumista oleellisesti. Tyhjänpäiväisillä väitteillä se ei muuksi muutu. Terveydenhuollossa voitaisiin kyllä säästää, mutta se voi tapahtua vain järjestelmän yksinkertaistamisella ja sujuvoittamisella eikä suinkaan monimutkaistamisella kuten nyt ollaan tekemässä. Terveydenhuoltoa ei kannata muuttaa liiketoiminnaksi, koska siitä tulee kansantalouden syöpä.

Lauri Kiiski
Vastaus kommenttiin #13

Väärän tiedon tarkoituksellinen levittely on valehtelua. Suomen SOTE-menoja ei ole leikattu 2000-luvulla, vaan ne ovat päinvastoin kasvaneet rajusti ja yli 50 % enemmän, kuin mitä muissa EU-maissa keskimäärin.

Monica Almenoksa
Vastaus kommenttiin #14

Voi Lauri pieni, sinulta taisi mennä ohitse kaikki esittämäni pontit, tärkeimpänä se että nyt haaskataan rahaa "säästämällä" jolloin hoito täysin turhaan pitkittyy ja kallistuu huomattavasti. Voisit tutustua vaikka mihin tahansa vanhusten- tai sairaanhoidon henkilöstön kertomuksiin joissa valaistaan nykytilannetta ja leikkauksien (eli "säästöjen") vaikutusta.

Lauri Kiiski
Vastaus kommenttiin #17

"2000-luvulla hoidon taso on kiireen ja leikkausten takia romahtanut"

Tässäkin aivan päätön kommentti. Palkattua hoitohenkilöstöä on meillä Suomessa ehkä eniten koko maailmassa suhteutettuna väestömäärään. Leikkauksien sijaan menot ovat kasvaneet rajusti esim. muihin EU-maihin verraten.

Josakin muualla täytyy olla täten vikaa, mikäli hoito jää huonolle tai tyydyttävälle tasolle.

VEIJO Mustonen

Verovaroilla elävä virkamies tulee itsekin
aikanaan vanhaksi.Olisi valtiosihteerin
pitänyt tajuta maalaisjärjellä vuosia sitten
ettei kaiken kattavaa sosiaaliturvaa voi
kauaa velaksi vetää.nyt sitten huudellaan kun on jo housussa ja elätettäviä tulee pilvin pimein tähän 100 vuotiaan hölmölä
Suomeen.

Kalevi Salonen

Hetemäen vastaus on täynnä piirteitä, joista syntyy johtopäätös, ettei asioita ole tarkasteltu objektiivisesti vaan pelkästään hallituksen sote-lasien läpi.

”Nykyinen kuntapohjainen sote-järjestelmä on kaksinkertaistanut menot 2000-luvulla takaamatta palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja estämättä ratkaisuja, jotka ovat tulossa kalliiksi. Siksi tarvitaan uudistus, joka turvaa palvelut myös tulevaisuudessa”.
Kommentti: Menot kasvoivat 2000-luvulla, mutta syyn vierittäminen kunnille tuskin on oikein. Suurin syy lienee ollut ulkoistamiseksi kutsuttu yksityistäminen, johon johti mm. lääkäripula. Koska lääkäripula on jo alkanut hellittää, ei voida olettaa, että sama suunta jatkuisi.

Hetemäki listaa joukon tekijöitä, joiden kautta sote-uudistus voisi pienentää terveydenhoitokuluja:
1) 2000-luvun heikon kehityksen perusteella sote-palvelujen tuottavuudessa on paljon parannettavaa.
Kommentti: Perustelu on samaa tasoa kuin, että sateen jälkeen tulee pouta.
2) Isot erot palvelujen laadussa ja kustannuksissa viittaavat myös suureen tuottavuuspotentiaaliin.
Kommentti: Tämä perustelu lienee todenmukainen, mutta sama tuottavuuspotentiaali voidaan hyödyntää myös nykyjärjestelmässä.
3) Jo vanhusten laitoshoidon vähennys vanhuspalvelulain tavoitteen tasolle toisi suuren säästön.
Kommentti: Koko laitoshoidon lopettaminen toisi suurimman säästön. Samat keinot ovat käytettävissä nykyisessäkin terveydenhuollossa.
4) Tuottavuutta voidaan parantaa hyödyntämällä työvoiman suurta luonnollista poistumaa.
Kommentti: Voi olla totta, jos järjestelmässä on tarpeetonta työvoimaa. Näin tuskin yleisesti ottaen terveydenhuollossa on. Luonnollista poistumaa voidaan hyödyntää yhtä lailla nykyisessäkin terveydenhuollossa.
5) Suurimmat sote-säästöt syntyvät vähentämällä palvelutarvetta.
Kommentti: Totta, mutta sama voidaan saavuttaa nykyisessäkin terveydenhuollossa. On myös syytä huomioida, että yksityistäminen pikemminkin lisää palvelutarvetta, koska yritykset pyrkivät markkinoimaan palvelujaan, ja koska niitä tuskin kiinnostaa palvelutarpeen syntymisen ehkäiseminen.

Hetemäki siis unohtaa systemaattisesti mainita, että samoja keinoja voitaisiin käyttää nytkin ilman mitään sote-uudistusta. Toisin sanoen hän ei ole esittänyt ainuttakaan perustelua nimenomaan hallituksen sote uudistukselle.

Nyt Hetemäki jättää mainitsematta aiemmin korostetun tietotekniikan roolin säästöjen synnyttäjänä. Hyvä niin, koska siinä samat edut voidaan saavuttaa nykyjärjestelmässäkin. Aikaisemmin Hetemäkin on maininnut, että tiedon ja digitalisaation hyödyntämistä rajoittaa tietojärjestelmien pirstaleisuus. Hallituksen sote-uudistuksessa puolestaan rajoittava tekijä on terveydenhuoltojärjestelmän pirstaleisuus, joka nostaa tietotekniikan hintaa kertaluokalla.