Tiistai 12.12.2017

Mehiläisen miljardisopimus säikäytti: Hallitus sopi kiellosta pikavauhtia

Jaa artikkeli:
Luotu: 
22.11.2017 10:30
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Sisäministeri Paula Risikon mukaan Länsi-Pohjan sote-ulkoistusten tilanne nopeutti uusien rajoitusten käsittelyä hallituksessa.
|

Länsi-Pohjan terveyspalveluiden ja Kemin keskussairaalan kohuttu ulkoistaminen vauhditti uusien kuntia ja kuntayhtymiä koskevien sote-investointien rajoitusten laatimista. Uusista rajoituksista sovittiin viime viikolla. Asiasta kertoo Uudelle Suomelle sisäministeri Paula Risikko (kok.).

Ministeri Risikon mukaan uusista kiristyksistä oli varsin laaja yhteisymmärrys.

–Kyllähän se Länsi-Pohjan tilanne vaikutti tähän. Kyllä näitä rajoituksia oli keskusteluissa sivuttu syksyn aikana ministeriryhmässä, mutta tämä Länsi-Pohjan tilanne varmasti nopeutti käsittelyä, Risikko toteaa.

Uudet rajoitukset käytännössä estäisivät Kemin keskussairaalan ulkoistamisen Mehiläiselle nykyisenkaltaisella sopimuksella. Sopimus sisältää muun muassa merkittävän sopimussakon, mikäli se puretaan ennen 15 vuoden määräaikaa. Sakon suuruus riippuu julkisuuteen tuodun luonnoksen mukaan jäljellä olevasta sopimuskaudesta ja hintojen tarkistuksesta. Pohjahinta on noin 7,4 miljoonaa euroa jokaisesta jäljellä olevasta sopimusvuodesta.

Uudistuvat rajoitukset kieltäisivät sote-toimintojen yhtä pitkän ja laajan ulkoistuksen sekä sopimussakot.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioitiin Uudelle Suomelle aiemmin, että uudet lait eivät välttämättä ehdi astua voimaan ennen kuin sopimus Mehiläisen kanssa syntyy. Risikko ei halua ottaa aikatauluun kantaa, sillä asia etenee peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) johdolla.

Lue lisää:

Mehiläiselle jopa 1,1 mrd. €:n sopimus Lapissa – Kokoomuslainen: ”Sote olisi estänyt”

Li Andersson 1,1 mrd. €:n kohusopimuksesta: "Kokoomus pelaa peliä, jonka se arvioi voittavansa joka tapauksessa"

Käynnistyykö Kemin keskussairaalasta kilpajuoksu? Hallitus kaavailee uusia rajoituksia

Henkilöt: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Risto Salonen

Risikon mukaan asiasta oli varsin laaja yhteisymmärrys. Niin tuntui olevan myös Meri-Lapissa kannattajia laidasta laitaan.
Luulisi tämän herättävän hallituksen miettimään, mikä vika johtajissa, kun kannattajat aivan eri mieltä.

Pasi Käyhkö

Tähän asiaa kyllä yritetään saada lakimuutoksia aikaan. Siis asiaan jossa on kyseessä puolueiden etu.
Mutta mikä laki ja kielto estää kuntia tekemästä asioita tarpeidensa mukaan? Kunnilla on edelleen olemassa vahva itsemääräämisoikeus.
Nyt nykyiset hallituspuolueet ovat kaappaamassa vallan. Siniset eivät kylläkään kerkeä liiaksi vallasta nauttimaan. Seuraavat vaalit pitävät siitä huolen.

Kalevi Salonen

Kuntien itsemääräämisoikeuteen tuskin voidaan puuttua, mutta valtio voi määritellä ehdot, joilla se tukee kuntalaisten terveydenhoitoa. Sieltä kyllä tarvittaessa löytyy riittävän tehokas kiristysruuvi. Sekin olisi vain väliaikainen toimenpide, sillä hallitus pitäisi saada luopumaan nykyisestä sote-esityksestään, joka on silkkaa huijausta terveydenhuollon yksityistämiseksi. Ainakin jokaisen lukion läpäisseen pitäisi ymmärtää miten tuulesta temmattuja esimerkiksi toissapäiväiset kansliapäällikkö Hetemäen perustelut ((http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kommentit-lasse-lehtosen-kirjoi...) hallituksen suunnitelmalle olivat. Todellisuudessa nuo samat perustelut olisivat tukeneet paremmin nykyisen terveydenhuoltomallin jatkamista.

Lauri Kiiski

Hetemäki muistaakseni kirjoitti, että rahat eivät riitä jatkossa nykyisenlaisen terveydenhuollon ylläpitoon, joka lienee varmasti totta.

Minkä tasoiseen terveydenhhuollon ylläpitoon rahat sitten riittäisivät esim. v. 2030, jolloin meillä on ennusteiden mukaa 319.400 yli 75 vuotista vanhusta enemmän, kuin tänä päivänä , vaikka rahat eivät todellisuudessa riitä edes tänä päivänä ?