Keskiviikko 13.12.2017

Turvapaikanhakijat: Suomelta uusi vaatimus – lista maista, joihin voi pikakäännyttää tutkimatta

Jaa artikkeli:
Luotu: 
22.11.2017 14:30
  • Kuva: EPA
    Kuva
    Libyan rannikkovartioston pelastamia siirtolaisia Välimerellä. Arkistokuva. Itäisen Välimeren reitti on tuoreen muistion mukaan lähes tyrehdytetty, keskisen Välimeren reitti saatu paremmin hallintaan ja läntisen Välimeren reittiin on puututtu jo aiemmin perimmäisiin syihin vaikuttaen. Suomen mielestä on pyrittävä muuttoliikeyhteistyöhön myös kolmansien kauttakulkumaiden kanssa muun muassa Pohjois-Afrikassa.
|

Suomen EU-ministerivaliokunta linjannut toimista muuttoliikkeen tehokkaaseen hallintaan. Suomi haluaa siirtää painopistettä kiintiöpakolaisten uudelleen sijoittamiseen, kun viime vuosina suurin osa tulijoista on ollut turvapaikanhakijoita.

Kiintiöpakolaiset tulevat Suomeen eri järjestelmän kautta kuin turvapaikanhakijat. Kiintiöpakolaisten uudelleensijoittaminen on keino auttaa todellisessa hädässä olevia, sillä YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR) on selvittänyt suojelun tarpeen ja pakolaisstatuksen jo lähtömaassa. Suomi on vastaanottanut kiintiöpakolaisia jo 1970-luvulta alkaen.

Nykyisin kiintiöpakolaisten määrä on hyvin pieni suhteessa EU:hun spontaanisti saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrään. Esimerkiksi vuonna 2016 EU:hun saapui noin 1,2 miljoonaa turvapaikanhakijaa ja kiintiöpakolaisia hieman yli 14 000.

Ministerivaliokunnan tuoreet linjaukset ovat ennakkovaikuttamista, jota hyödynnetään muun muassa, kun EU:ssa kehitetään uusia turvapaikanhakija- ja pakolaisjärjestelmiä.

Lue lisää: EU:n turvapaikkasopimus mullistuu – Risikko: Jos emme varaudu, meidät yllätetään ”housut kintuista”

Suomen hallitus on määritellyt kuusi askelmaa, joiden kautta muuttovirtoja voitaisiin hallita paremmin: muuttoliikkeen perimmäisiin syihin pitäisi vastata tehokkaammin, sijoittaa kiintiöpakolaisia pakolaisleireiltä, tehostaa ulkorajojen valvontaa, tehostaa palautuksia, parantaa Schengen-järjestelmän toimivuutta ja tehostaa turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja poikkeustilanteissa. Viimeisessä, eli niin sanotussa taakanjaossa, Suomi korostaa vapaaehtoisuutta.

–Suomi kantaa oman vastuunsa edellyttäen, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat taakanjakoon myös ottamalla vastaan turvapaikanhakijoita muista jäsenvaltioista. On huomioitava, että päättyneellä ohjelmakaudella Suomi kantoi vastuunsa, samalla kun osa jäsenvaltioista ei ottanut turvapaikanhakijoita lainkaan, mikä vie pohjan taakanjaon toiminnalta. Mikäli uusi kriisimekanismi luodaan, tulee Suomen ja muiden jäsenmaiden aiemmin suorittamat siirrot ottaa huomioon, muistiossa todetaan.

EU sopi syksyllä 2015 kaikkiaan 160 000 turvapaikanhakijan sisäisistä siirroista, joista vain murto-osa saatiin lopulta siirrettyä. Suomi hoiti osansa tunnollisesti ja vaatii nyt, että järjestelmään luodaan seuraamukset, joiden uhalla varmistetaan yhdessä sovittujen sääntöjen noudattaminen. Hallituksen mukaan seuraamusten täytyy olla taloudellisilta vaikutuksiltaan riittävän merkittävät täytäntöönpanon varmistamiseksi.

–Jatkossakin normaaliolosuhteissa lähtökohtana on, että Dublin-järjestelmä perustuu ensimmäisen tulomaan vastuuseen. Jos muuttoliiketilanteen kriisiytyminen uhkaa EU:ta kaikista edellä mainituista toimista huolimatta, tulee tällaisessa poikkeustilanteessa olla käytettävissä ennalta sovitut keinot, joilla tilanne saadaan nopeasti ja tehokkaasti takaisin hallintaan.

Muuttoliikkeen taustalla myös taloudelliset syyt

Ministerivaliokunnan muistion mukaan paine muuttoliikereiteillä on helpottunut verrattuna suureen aaltoon, mutta juurisyyt eivät ole hävinneet ja juuri niihin vaikuttaminen olisi tehokkainta. Muuttoliike liittyy ennen kaikkea ilmastonmuutokseen, väestönkasvuun, konflikteihin ja kriiseihin, ihmisoikeusloukkauksiin, väkivaltaan, työttömyyteen ja ylipäänsä toimeentulomahdollisuuksien puuttumiseen.

Maailmassa on tällä hetkellä 66 miljoonaa maan sisäisesti siirtymään joutunutta ja pakolaista. Pakolaisista 84 % oleskelee kehittyvissä maissa. Euroopan lähialueilla ja Afrikassa pakolaisia on vajaat 11 miljoonaa.

–EU:hun ja Suomeen kohdistunee myös tulevina vuosina merkittävä muuttoliikepaine. Erityisesti Afrikan muuttoliikevirrat jatkunevat. Nykyisin taloudellisista syistä liikkeelle lähteneiden osuus Afrikasta EU:hun saapuvista on huomattava, muistiossa todetaan.

–Mitä lähemmäs EU:n aluetta saavutaan, sitä merkittävämpiä kustannuksia muuttoliikkeen hallinnasta EU:n jäsenmaille aiheutuu. Apu tulisi antaa mahdollisimman lähellä alkuperämaita.

Komissio antoi syyskuussa suosituksen, jolla tavoitellaan 50 000 kiintiöpakolaisen uudelleensijoittamista EU:hun vuoden 2019 lokakuun loppuun mennessä. Muistion mukaan myös Suomella on valmius siirtää painopiste turvapaikanhakijoista kiintiöpakolaisiin. Näin voitaisiin muistion mukaan tehdä, kunhan EU:n ulkorajavalvonta, Dublin-järjestelmä ja palautukset saadaan tehokkaaseen käyttöön ja laiton muuttoliike paremmin hallintaan. Tällöin Suomen pakolaiskiintiötä kasvatettaisiin nykyisestä 750:stä. Vuosina 2013–2014 Suomen pakolaiskiintiö oli 1050.

–Pakolaiset sijoitetaan leireiltä suoraan vastaanottaviin maihin, Suomessa suoraan kuntiin. Turvallisuus- ja muut selvitykset sekä haastattelut tehdään jo leireillä. Kansallisesti tämä vähentää kustannuksia ja helpottaa kotouttamista, muistiossa huomautetaan.

Suomen mielestä seuraavalla EU:n rahoituskehyskaudella muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vastaaminen on huomioitava paremmin EU:n kehityspolitiikassa ja asettaa kehitysrahoituksen maantieteellinen fokus Afrikkaan. Suomi laatii asiasta suunnitelman omine tavoitteineen ensi tammikuun loppuun mennessä.

Palautuksia tehostettava, uudet listat käyttöön

Palauttamisaste EU-tasolla on tällä hetkellä alhainen, kokonaisaste on vain noin 36 prosenttia. Uskottava maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmä edellyttää Suomen mielestä palauttamisasteen nostoa. Suomi haluaa mahdollisimman nopeasti käyttöön listat turvallisista maista, joista tulevien turvapaikkahakemukset jätettäisiin lähtökohtaisesti tutkimatta ja pyrittäisiin nopeaan käännyttämiseen.

Pääministeripuolue keskusta vaati syyskuussa pikakäännyttämään turvallisista maista tulevat turvapaikanhakijat jo rajalta Dublin-asetuksen mukaisesti. Vihreät piti keskustan eduskuntaryhmän valmistelemaa linjausta käsittämättömänä ja tyrmäsi sen täysin. Lue lisää: ”Aivan käsittämätön linjaus” – Keskusta vaati pikakäännytyksiä turvapaikanhakijoille, vihreiltä täystyrmäys

Keskusta: Pikakäännytykset käyttöön rajoilla – ”Ruotsi on turvallinen maa”

Turvallisten maiden listojen on ministerivaliokunnan muistion mukaan tarkoitus nopeuttaa palauttamista ja antaa signaali EU:n ulkopuolelle.

–Suomi on aiemmin täytäntöönpannut palauttamispäätökset hyvin verrattuna muihin maihin. Tilanne on kuitenkin muuttunut turvapaikanhakijamäärien kasvettua ja lähtömaiden kieltäytyessä osittain ottamasta takaisin omia kansalaisiaan. Paluujono kasvaa, muistiossa todetaan.

Etenkin Irakin yhteistyöhaluttomuus on ollut Suomelle haastavaa, sillä meillä on paljon irakilaisia turvapaikanhakijoita. Komissio neuvottelee parhaillaan uusista takaisinottosopimuksista useiden maiden kanssa. Lisäksi Suomi voi solmia omia sopimuksiaan.

–On välttämätöntä saada aikaan toimivat EU:n palautusjärjestelyt Suomelle keskeisten kolmansien maiden, Afganistanin, Irakin ja Somalian, kanssa.

Lue tarkemmin: Sisäministeri Risikko Irakin palautussopimuksesta: ”Huonolta näyttää”

Komissio on jo ehdottanut sisärajavalvontaa koskeviin säännöksiin muutoksia, jotka mahdollistavat aiempaa pitkäkestoisemman valvonnan. Myös ulkorajavalvonta on ollut toimivaa. Viime aikoina EU:ssa on sovittu kattavista toimista ihmishenkien pelastamiseksi Välimerellä ja tehostettu ulkorajavalvontaa muun muassa perustamalla eurooppalainen raja- ja merivartiosto.

–Laittomasti EU:n alueelle pyrkivät otetaan kiinni, tunnistetaan ja rekisteröidään. Edelleen liikkumista rajoitetaan ja kansainvälisen suojelun tarve arvioidaan nopeasti. Ulkorajavalvontaa täydennetään Schengen-alueella tehtävällä ulkomaalaisvalvonnalla.

–Tarvittaessa jäsenmaa voidaan velvoittaa vastaanottamaan rajavalvonta-apua jopa vastoin sen omaa näkemystä. Jäsenmailla on velvollisuus lähettää rajavartijoita ja kalustoa toisen jäsenmaan avuksi, jos ulkorajaan kohdistuu suhteeton paine.

Ministeri Terho tyytyväinen linjauksiin

Eurooppaministeri Sampo Terho (sin.) on tyytyväinen esitettyihin linjauksiin. Hän huomauttaa, että niissä todetaan ”rehellisesti, että huomattava osa hakijoista on liikkeellä taloudellisista syistä”.

–Suomi kantoi vastuunsa taannoisessa kriisimekanismissa, useimmat muut maat eivät. Olemme siksi asettaneet lisäehtoja. En tällä hetkellä pysty kuvittelemaan sellaisia olosuhteita, joissa Siniset tukisivat Suomen vapaaehtoista osallistumista, jos uutta taakanjakomekanismia esitettäisiin, Terho sanoo tiedotteessa.

Muistiossa esitettyjen linjausten lisäksi sinisten mielestä on Terhon mukaan pyrittävä siihen, että turvapaikkahakemusten käsittely siirretään EU-alueen ulkopuolelle.

Lue myös:

Perussuomalainen vaatii palautuskeskuksia Euroopan ulkopuolelle ilman ”lepsuilua”

Turvapaikanhakijoiden Dublin-sääntö uusiksi? Suomalaismepeistä Halla-aho yksin vastaan

”Sekä epäinhimillistä että typerää” – Kirjallinen kysymys pakkopalautuksista

Pakolaisreitin kulkenut historioitsija: ”Rajat ovat jo kiinni – Tämä johtaa katastrofeihin”

Jörn Donner löylyttää hallitusta: ”Pakkopalautukset on lopetettava”

Tšekin uuden pääministerin kova linja: Siirtolaisilla ei sijaa Euroopassa

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Esko Kotilainen

On niin naurettavaa jaaritusta,ettei rajaa.Suomi tekee aivan niin kuin suuri komissio päättää.
Suomen politiikot ovat kuin lieromadot EU:n koukussa kiemurtelemassa,samalla huutaen,tulkaa tänne,Helsinki maksaa teille kaiken.
Luuletteko te todellakin että,Puola,Unkari,sekä monet muutkin EU maat suostuvat moiseen taakanjakoon.
Siinä erehdytte,kuten jo Brexit näytti.
Riisikon ulosanti,että,monet EU maat ovat vihaisia koska taakanjakoa ei ole suoritettu oikealla tavalla, on oikein,mutta vain päinvastoin,koska nämä tosi vihaiset ovat sitä vastaan,eivätkä todellakaan välitä edes EU:n uhkaamista sanktioista.
EU kaatuu omaan sontaansa,ja Merkelin aika on mennyt historiaan.Näin käy aina,kuten historiastakin voidaan todeta,EI mikään totaalinen yhteisajatuksien pakottaminen normi ihmiselle onnistu,muutoinkuin väkivallalla.Ja sekin vain,hetken aikaa.
EU:ssa,ja Suomessakin politiikot tietävät tämä,ja kauhu on suuri.On perustettu hybriidikeskuksia,vihapoliisiyksiköitä,sananvapaus oikeudenkäyntejä,pidetty EU kokouksia,kuinka imagoa voitaisiin nostaa,estää kriitikkoja lausumaan ajatuksiaan, luotu ulkoa tulevaa uhkakuvaa,ihanuuden unelman pökittämiseen,omien kansalaisten tyhmyyteen vedoten,samalla huutaen,olemme viisaimpia maailmassa,jne.Lista on loputon kun kuset ovat housuissa,eikä ratkaisuja ongelmille näy.

Jaakko Karki

Tehokas tapa on pikakäännytys turvallisista maista tai turvallisten maiden kautta tulevien "turvapaikanhakijoiden" kohdalla jo rajalla Dublin-asetuksen mukaisesti. On se vaan merkillistä että tämä ei näytä menevän jakeluun nykyisessä hallituksessa.

Irina Gagarin

Suomen täytyy tehdä itsenäinen päätös, ketä maahan päästetään. On aika hassua odottaa että tällaisien päätösten teeminen tehtäisiin jossain muualla. Piiloutuminen kansainvälisten sopimusten taakse on päättäjiltä turhaa vastuun pakoilua, suvereenina valtiona Suomi voi tehdä omat päätöksensä.
Taloudellisesti, ja kansalaisten turvallisuuden kannalta, järkevintä olisi ottaa pikakäännytykset käyttöön - tällä olisi myös ohjaava ja ennaltaehkäisevä vaikutus.