Tiistai 12.12.2017

Sote-ministeri Saarikko KL:ssä: Julkinen järjestelmä tarvitsee yksityisen logiikkaa – Ketjuuntumista?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
23.11.2017 10:00
  • Kuva: Kimmo Haapala
    Kuva
|

Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien on kehitettävä liiketoiminnallisuuttaan, arvioi Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) Kauppalehdessä. Hän ehdottaa, että julkisen sektorin tuottajat voisivat harkita ketjuuntumista yksityisten yritysten tapaan.

Hallituksen valmistelema sote-uudistus avaa palveluita nykyistä laajemmin markkinoille, ja julkisten toimijoiden on nähty lähtevän kilpailuun takamatkalta.

–Olen käynnistänyt pohdinnan siitä, miten voisimme tukea julkista järjestelmää toimimaan sillä logiikalla, jolla yksityinenkin toimii. Minusta asiassa on hyviä esimerkkejä niissä sairaanhoitopiireissä, jotka ovat harjoitelleet asiaa leikkaustoiminnassa, mutta laajemmin ajatus on julkiselle sektorille outo, sanoo Saarikko KL:ssä.

Hänen mukaansa yksityiset toimijat ovat oivaltaneet, että potilaan ja asiakkaan on oltava aidosti ytimessä.

–Segmentoinnissa, asiakaslähtöisyydessä tai jonojen purkamisessa on kyse myös liiketoiminnallisuudesta. Tämän vahvistaminen on myös tärkeää.

Yhtenä keinona vahvistaa julkisen sektorin kilpailuvalmiutta ja tuoda yksityistä toimintalogiikkaa Saarikko mainitsee ketjuuntumisen. Hän vihjaa, että se voisi tuoda hyötyjä julkisten toimijoiden markkinointiin.

–Eikö julkisella sektorilla pitäisi ajatella tietynlaista ketjuuntumista, kun sitä tekee myös yksityinen? En välttämättä tarkoita yhteisiä budjetteja, vaan sellaisten synergioiden etsimistä, jotka syntyvät tiedonkulun ja valintaansa miettivän asiakkaan saatavuuden näkökulmasta, toteaa Saarikko.

Vuodesta 2020 alkaen nykyisiä julkisia terveyskeskuksia voi pyörittää yksityinen yritys. Myös joitakin erikoissairaanhoitoon kuuluvia toimenpiteitä voi tehdä yksityinen yritys niin kutsutuilla asiakasseteleillä.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Täsmälleen. Pörssifirmat ovat tässä se ongelman aiheuttaja ja jonka hyväksi ja eduksi ymmärtääkseni nyky kokoomus tekee kaikkensa.

Muissa maissa, siis sivistysmaissa kuten Englanti, asia on ratkaistu niin että on valtion keskitetty terveydenhuoltojärjestelmä NHS joka toteuttaa vakuutus-ja pörssipohjaisen terveydenhuollon kanssa sellaista jakoa, että tuo terveiden ja vakuutettujen ihmisten rahastus huolto toimii 20% osuudella koko markkinasta ja lopussa julkinen joka edelleen käyttää yksityistä toimintaa apunaan ja tukenaan. Silloin puhutaan nimenomaan meillä v.1972 muutoksella poistetuista ammatinharjoittaja lääkäreistä ja terveyden sekä hoiva alan pien yrittäjistä. Lähes poikkeuksetta kaikkialla muualla maailmassa terveydenhuollon merkittävä osa ja tuki julkiselle on juuri tuo kohtuuhintaisten yksityisten ammatinharjoittaja lääkärien joukko. Muualla suuressa osassa kallista Eurooppaa he kykenevät tuottamaan palveluja 30-35 euron käyntikorvauksella sekä julkiselle että julkisen ulkopuolelta tuleville satunnais kävijöille. Se on siis lääkärikäynnin todellinen ja oikein hoidettu kustannus, eikä se mitä meillä esitetään esimerkiksi pörssiyhtiöiden ja julkisen lasketuksi kustannukseksi. Julkista on siis tehostettava ja se on täysin mahdollista hyväksyttävin liikkein uhkaamatta julkisen ja tasa-arvoisen terveydenhuollon asemaa

Markku Kemppainen

Tämä ei taatusti ole tämän tytsyn oma idea. Niin haisee EK:n ja pörssipiirien maasutus, että ällöttää. Siis miten kepulainen "ministeri" kehtaa potkia kaikkea sitä perintöä vastaan, mitä kepulaisilta on totuttu tähän saakka näkemään. Vaikka en kannata kepua, on heidän touhuunsa joutunut tottumaan näissä kunnissa, joissa sillä on ollut yksinkertainen enemmistö valtuustoissa. Ihan kohtuullista politiikkaa. Mutta nyt vedetään niin bisnes edellä, että todella hirvittää. Mikäs se teillä ministereillä siellä lihapatojen ääressä, mutta kun täällä saattaa keskustasta syrjäkylän mummonmökkiin (jota ei asuta juppiperhe lomillaan vaan ihan oikea mummo kesät talvet) oll 90 kilometriä ja jos tähän asiakassegmenttiin sovelletaan bisneslakeja niin päin mäntyä menee. Ihan aikuisen oikeasti. Onko kepu täysin unohtanut sen kasvualustan, mistä kannatus tulee kuten kokoomus on tehnyt. Vedetään vain tätä bisneslähtöistä politiikkaa vaikka henki menisi.

Markku Salonen

Oma hammaslääkäriasemani juuri ketjuuntui. Minusta kaikki meni huonommaksi, ikäänkuin jotain on tullut minun ja hammaslääkärini väliin.
Huonommat yhteydenottomahdollisuudet, call-center jossain ties missä. Laskutus tietenkin isompi. Se on varmaan varautumista tähän SoTe-uudistukseen. Ketjun ehdoilla mennään - ei potilaan. Mutta puhu sinä ministeri vaan mukavia...

Kalevi Salonen

Saarikko yllätti riman alituksella. Ministereiltä pitäisi kyllä vaatia muutakin kuin että suu pelaa.

Tällä hetkellä ketjuina toimivat yritykset saavat julkiseen terveydenhuoltoon nähden mittakaavaetua. Sen saavuttamisesta ei kuitenkaan tarvitse maksaa, koska samaan päästään myös julkisella puolella kunhan tehdään toisenlainen sote-uudistus kuin mitä hallitus nyt ajaa.

Kun valtio vastaa kustannuksista terveydenhuolto voidaan organisoida niin, että toimintayksiköt ovat optimaalisia ja kuntarajoista riippumattomia. Lähipalveluyksiköt olisivat pieniä ja mahdollisimman lähellä asukkaita. Terveyskeskukset olisivat seuraava porras ja niitä olisi eri tasoisina jokaisessa kunnassa. Luonteva seuraava taso olisi sairaanhoitopiiri ja sitten yliopistolliset keskussairaalat. Väleissä voisi vielä tarpeen mukaan olla muitakin yksiköitä.

Optimaalisesti toteutetussa terveydenhuollossa integraatio- ja mittakaavaedut saadaan hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla. Sellaisessa järjestelmässä tieto ja hyvät käytänteet siirtyisivät mutkatta läpi koko järjestelmän. Julkinen puoli ei olisi pelkästään samalla viivalla yksityisen kanssa vaan sillä olisi taloudellisesti selvästi edullisemmat toimintamahdollisuudet, koska voitot, markkinointi- ja muut transaktiokulut jäisivät pois (karkeasti 50 % kustannuksista). On kummallista, ettei tuotantokustannusten lisäksi syntyviä liiketoimintakuluja ja monimutkaisen yrityksiin perustuvan terveydenhuollon valtionhallinnolle ja valvonnalle aiheutuvia lisäkustannuksia haluta tuoda esille, vaikka ne ovat päivänselviä tosiasioita.

Tapio Angervuori

Julkinen voittoa tavoittelematon sektori ei saa olla voitollinen yksityisen mallin mukaisesti. Sen tavoite ei ole tuottaa voittoa. Yksityinen sektori on se työjuhta, ja kilpailu pitää tasoa yllä. Julkisen sektorin pitää maksaa lasku kuitenkin. Sen pitää olla toimeksiantajan ominaisuudessa koordinaattori toiminnalle.

Kalevi Salonen

Taitaapa vain tasosta joutua maksamaan aika lailla isää. Tuo yleinen höpinä kilpailulla kirittämisestäkään ei ole totta. Terveydenhuollossa pelataan yleensä niin isoilla korteilla, että kilpailu jää väistämättä marginaaliseksi. Paljon parempi kilpailu saadaan aikaan perustamalla terveydenhuoltoon valtakunnallinen innovaatiojärjestelmä. Sen avulla päästäisiin varmasti parempiin tuloksiin.

On myös ihan hölmö ajatus, että maakuntatason terveydenhuoltoyksiköt toimisivat kuin yritykset. Silloin annettaisiin tasoitusta kansainvälisille ketjuille, jotka saisivat mittakaavaedun. Suomen terveydenhuoltoa pitää käsitellä yhtenä selkeästi johdettuna yksikkönä eikä maakuntaihmisten hiekkalaatikkona kuten kunnat ennen. Mutta yksityistämishuumassa tällaisia pikkuasioita ei tule mieleen.

Heikki Paananen

Valtion tehtävä on luoda sellainen terveydenhuolto, että se pitää kansalaiset mahdollisimman terveinä ja toimintakykyisinä kasvattamaan yhteiskunnan taloudellista ja henkistä pääomaa, ja sitä kautta luoden parempaa elinympäristöä, niin nykyisille kansalaisille, kuin myös tuleville sukupolville.

Ministerillä näyttää nyt täydellisesti hämärtyneen terveydenhuoollon rooli ja tarkoitus yhteiskunnassa.

Marja-Liisa Kalkela

Juurikin noin. Valtion ,kuntien on tuotettava terveyspalvelut verovaroilla kaikille tasapuolisesti.
Kun luin mistä sosiaaliturvaan kerätään rahat niin kyllä niillä olisi pitänyt pystyä julkisellapuolella asian hoitamaan. Se meneekö nuo kerätyt rahat terveyspalveluihin onkin jo toinen juttu. Työnantajilta ja yrityksiltähän niitä on poistettu urakalla ,kelamaksu ja sosiaaliturvamaksuja.Yhteensä n. 1,8 Mrd/v.
Kun SOTEA on veivattu -07 lähtien,kuntauudistus,Paras-hanke-Sote niin montakohan mrd on jo uponnut konsulttifirmoille,kokouspalkkioihin ja "tutustumismatkoihin" muiden maiden terv.palveluihin ?
Niillä rahoilla olisi julkisenpuolen terveyspalvelut hoidettu viidentähden palveluina.
Jos palvelumaksut nyt taas nousi 27% paljon ne tulee vielä nousemaan "kimalaisten" hoitaessa terveys ja hoivapalvelut?
Pörssiyrityksinä terveystalo,Attendoo,Pihlajalinna ja Mehiläinen tekee nyt jo kunnon tulosta osakkeenomistajilleen.
Nekin rahat menisivät julkisellapuolella kunnissa kiertoon veronmaksajien hyväksi . Ei Caym.saarille tai Panamatileille.

Köyhimpien,työttömien ja toimeentulotukea saavien "valinnanvapaudenhan" maksaa veronmaksajat Kelasta. Luotiinko nyt uusi tulonsiirto verovaroista kuten asumistuissa köyhien kustannuksella "Attendoille"?

Tapio Angervuori

Kaikki ovat samaa mieltä tästä. Kiistaa syntyy vain toteutustavasta.
Kompromissi olisi nykyisen kaltainen hybridi: kun menet julkisen sektorin yleislääkärin luokse, hän tapauksesta riippuen passittaa sinut spesialistin luo yksityiselle sektorille, koska jonot ovat niin pitkät julkisella puolella.