Maanantai 28.5.2018

Merkittävä tekijänoikeusriita: Aki Kaurismäen elokuvan kaikki kopiot halutaan hävitettäväksi

Jaa artikkeli:
Luotu: 
27.11.2017 09:19
  • Kuva: Ilpo Kiuru
    Kuva
|

Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki ja lavastaja Markku Pätilä käyvät Markkinaoikeudessa riitaa, jonka keskiössä on kansainvälisesti palkitun Kaurismäen uusimman elokuvan, Toivon tuolla puolen, lopputekstit. Oikeusriidalla voi kuitenkin olla laajempaa vaikutusta tekijänoikeuksien tulkintaan.

Osapuolet jättivät loppulausuntonsa ja asianajajat yhteensä noin 200 000 euron kululaskunsa oikeudelle perjantaina.

Pätilä katsoo, että Kaurismäki on dismeritoinut hänet.

–Kyse on työn aliarvostamisesta. Tämä on merkittävää koko alan kannalta, että voidaanko jälkikäteen kreditoida ihan miten vain, Pätilä sanoo Uudelle Suomelle.

Toivon tuolla puolen -elokuvan lopputeksteissä lavastaja Pätilä mainitaan yhdessä muun työryhmän kanssa Lavastus-otsikon yhteydessä. Pätilä on aakkosjärjestykseen laaditun listan viimeinen nimi, vaikka muut työryhmän jäsenet toimivat hänen mukaansa lavasterakentajan titteleillä.

Erityisesti Pätilää hiertää, että kansainvälisesti Kaurismäki kokee vastanneensa koko elokuvan lavastuksesta itse ja on esiintynyt elokuvan production designerina eli lavastajana. Kaurismäen mukaan Pätilä on toiminut hänen ohjeidensa mukaisesti ja toteuttanut hänen visiotaan. Pätilä katsoo, että titteli kuuluisi hänelle ja että Kaurismäki on korkeintaan rekvisitoinut kohtauksia esimerkiksi tuoden yksityiskohtia mukaan kuvaan.

Oikeuden kannalta kimurantti kysymys on ennen kaikkea se, voiko lavasteisiin syntyä tekijänoikeus. Asiaa ei ole aiemmin tästä näkökulmasta Suomessa tarkasteltu. Kummankin puolen asianajajat tunnustavat, että käsillä on todennäköisesti ennakkoratkaisu, joka ohjannee sopimus- ja oikeuskäytäntöä jatkossa.

Markkinaoikeudessa Pätilä vaatiikin, että oikeus vahvistaisi, että tekijänoikeus lavastukseen kuuluu yksinomaan hänelle, ja että hänet siksi tulee mainita lopputeksteissä elokuvan lavastajana.

–Jos täällä oikeudessa olisi kyse siitä, että Kati Outisella – nerokkaalla näyttelijällä – ei olisi oikeuksia omaan esitykseensä, vaan ne kuuluisivat Aki Kaurismäelle, tällaista oikeudenkäyntiä ei olisi koskaan pidetty. Sama pätee Tuomari Nurmioon, joka elokuvassa Toivon tuolla puolen esittää omia musiikkikappaleitaan, Pätilää edustanut Uula Nordenswan vertasi loppulausunnossaan.

Kaurismäkeä oikeudessa edustanut Peter Jaari katsoi omassa lausunnossaan, ettei oikeudenkäynnin aikana ole Pätilän puoli esittänyt riittävästi näyttöä siitä, että erillinen ja itsenäinen lavasteteos olisi elokuvan tekemisen aikana syntynyt. Oikeudenkäynnin aikana on myös esitetty, että tekijänoikeudet kuuluisivat vahvalle auteur-ohjaaja Kaurismäelle itselleen tai vaihtoehtoisesti Pätilän lisäksi myös lavasterakentajille.

Mikäli oikeus toteaa tekijänoikeuden syntyneen Pätilälle, lavastaja vaatii, että oikeus määräisi hävitettäväksi kaikki sellaiset fyysiset kopiot Toivon tuolla puolen –elokuvasta, joiden lopputeksteissä lavastajiksi mainitaan muut henkilöt kuin Pätilä. Kaurismäen johtamalta tuotantoyhtiö Sputknikilta Pätilä haluaa taloudellista korvausta 25 000 euron edestä viivästyskorkoineen.

Vastaajapuoli huomauttaa, että jos tekijänoikeutta ei oikeuden mukaan syntynyt, mitkään Pätilän vaatimuksista eivät voi menestyä. Pätilän vahingonkorvausvaatimuksia myös kummastellaan, sillä oikeudessa ei Jaarin mukaan osoitettu, mitä tosiasiallista vahinkoa Pätilälle on aiheutunut. Myöskään hävittämisvaatimuksille ei hänen mukaansa ole esitetty kunnollisia perusteita.

KAURISMÄELTÄ POIKKEUKSELLISTA KÄYTÖSTÄ OIKEUDESSA – RIIDAN SYY VÄLIRIKKO?

Pätilä on toiminut lavastajana aiemmissakin Kaurismäen elokuvissa. Oikeudenkäynnin loppulausunnoissa Pätilän asianajajat esittivätkin, että ainoa syy esittää tämän nimi Lavastus-otsakkeen alla olisi henkilökohtainen.

–Kreditointi Toivon tuolla puolen -elokuvassa poikkeaa merkittävästi ja olennaisesti siitä tavasta, mitä näiden osapuolten aiemmissa yhteisissä tuotannoissa on noudatettu. Nyt se syy sille vaikutti Kaurismäen kuulemisen perusteella olevan hänen jonkinasteinen närkästyksensä Pätilään, asianajaja Perttu Turku sanoo.

–Kaurismäki on luonnollisesti tiennyt, mikä taiteilijana Markku Pätilää kaikkein eniten haavoittaa, eli se että hänet kreditoidaan virheellisesti, hän jatkoi.

Turku kertoo, että Kaurismäki olisi arvostellut Pätilän työtä arvostelemalla, että sitä, niin että ”se ei ollut mistään kotoisin”, ja kutsumalla sitä ”nollan arvoiseksi”.

Kaurismäen aiempi esiintyminen Helsingin markkinaoikeudessa herätti myös kummastusta. Pätilää edustanut Nordenswan arvostelee Kaurismäen halventaneen käytöksellään oikeudenkäyntiä ja ”asetti jopa kyseenalaiseksi kuulemispäivän asianmukaisuuden”.

Kaurismäkeä edustanut Jaari myöntää, ettei Kaurismäen käytös ollut aivan tavanomaista, mutta kiistää, että tämä olisi halventanut oikeudenkäyntiä.

–Huolimatta kenties Kaurismäen ajoittain, sekavistakin lauseista, niin hän kuitenkin oli kartalla, mitä elokuvassa oli tehty, koska hän on sen luonut, Jaari totesi oikeudenkäynnissä.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari-Pekka Vuorela

Vahingonkorvausvaatimus on melko outo, kun palkkiot on ilmeisesti maksettu sovitusti.

Oikeilla taiteilijoilla on yleensä varaa antaa nimensä esiintyä aakkosjärjestyksessä, mutta mikäli kyse on vain tuosta päälavastajan tittelistä, asian korjaaminen on tietysti nykytekniikalla helppoa.