Tiistai 12.12.2017

Turhaa draamaa paperittomien palveluista? – Professori: Helsinki vain noudatti näitä perustuslain pykäliä

Jaa artikkeli:
Luotu: 
30.11.2017 19:20
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Perustuslaki turvaa jokaiselle oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, professori huomauttaa. Arkistokuva.
|

Faktakulma

Professori Juha Lavapuro on viitannut keskustelussa mm. seuraaviin Suomen perustuslain pykäliin:

1 §: ”Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.”

19 §: ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. - - - Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.”

Oikeustieteen professori Juha Lavapuro iloitsee Helsingin päätöksestä laajentaa paperittomien terveyspalveluita. Päätös on herättänyt kuohuntaa, mutta Lavapuro ei näe siinä mitään ihmeellistä. Hänen mukaansa Helsinki yksinkertaisesti päätti noudattaa lakia.

Lavapuro kommentoi päätöstä Twitterissä huomauttaen, että ”paperittomien oikeus ihmisarvoisen elämän edellyttämään huolenpitoon on perus- ja ihmisoikeus”. Uudelle Suomelle hän tarkentaa, että kyse on perustuslaillisesta oikeudesta.

–Siitä, mitä perustuslaki edellyttää, että jokaiselle Suomessa taataan. Helsinki nyt toimii tässä niin kuin perustuslain ja ihmisoikeussopimusten mukaan pitääkin toimia, Lavapuro sanoo Uudelle Suomelle.

Perussuomalaiset ja kokoomus äänestivät yhtenäisenä rintamana aikalisän puolesta asiassa. Aloite meni kuitenkin täpärästi läpi äänin 45–39. Etenkin perussuomalaiset on antanut julkisuudessa kiivaita lausuntoja asiaa vastaan. Puolue pelkää, että se voi houkutella lisää tulijoita Suomeen.

Millä mielin olet seurannut keskustelua ja päätöksen kiivasta vastustusta?

–Hyvä, että päätettiin noudattaa perustuslakia ja ihmisoikeussopimuksia. Mitä muuta siihen voi sanoa? Se on hienoa ja toivoa, että tämä Helsingin esimerkki leviää muuallekin, Lavapuro vastaa.

Lavapuro huomauttaa, että kyse on hyvin heikossa asemassa olevien vähimmäisihmisoikeuksien turvaamisesta.

–Hienoa, että päätettiin olla rohkeita ja turvata hyvin huonossa asemassa olevien oikeuksia.

Perussuomalaiset nosti Helsingin kaupungin asian esiin myös eduskunnan kyselytunnilla viime viikolla ja kysyi, kannattaako hallitus toimia. Puolue on pitänyt esillä hallituksen linjaa siitä, että laitonta maassaoloa yritetään suitsia. Perussuomalaiset on nähnyt ristiriitaisena paperittomien terveyspalvelujen laajentamisen samaan aikaan.

Lavapuron mielestä ”nyt pitää korostaa kahden asian eroa”.

–On yksi asia tehdä Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, josta vastaa hallitus ja eduskunta, ja toinen asia turvata yksilöiden ihmisoikeuksia ja nyt Helsinki päätti toimia aktiivisesti niin, että nämä oikeudet turvataan. Se on se keskeinen asia tässä – ei se, että millaista Suomen maahanmuuttopolitiikan pitäisi olla.

Paperittomien palveluista piti linjata eduskunnassakin

Vastaava linjaus oli vähällä mennä läpi Suomen eduskunnassa alkuvuodesta 2015 edellisen hallituskauden lopulla. Asia kuitenkin raukesi, koska sitä ei ehditty käsitellä istuntokauden aikana. Tästä oli vastuussa eduskuntauraansa lopetellut Kari Rajamäki (sd.), joka esitti viimeisinä töinään Hanna Mäntylän (ps.) kannattamana asian pöydälle panoa niin, että aikataulu vaikeutui.

Ratkaisu herätti tuolloin kuohuntaa ja sitä arvosteli myös Lavapuro kovin sanoin. Helsingin tuore päätös palautti lakiprosessin professorin mieleen. Hän kirjoitti asiasta tulikivenkatkuisen blogin kollegansa Tuomas Ojasen kanssa.

– Helsinki on perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisen eturintamassa Suomessa. Väkisinkin tulee mieleen saman asian kurja kohtalo eduskunnassa 2,5 vuotta sitten, Lavapuro sanoi tänään Twitterissä.

Myös kansanedustajien joukossa paheksuttiin Rajamäen liikettä.

– Mutta mitä tapahtui maanantaina? Jotain aivan outoa ja kummallista, mihin ollaan koko viikko yritetty saada selvyyttä. Kansanedustaja Rajamäki 32 palvelusvuoden jälkeen viimeisinä päivinään päätti toimia vastoin eduskunnan enemmistön, myös hallituspuolueensa, tahtoa ja jättää asian pöydälle täysin tietoisena siitä, että tätä ei ehditä käsitellä enää tämän istuntokauden aikana, Satu Haapanen (vihr.) sanoi eduskunnassa tuolloin.

”Kaikin tavoin pöyristyttävää”

Lavapuro ja Ojanen kuvailivat Rajamäen toimintaa kaikin tavoin pöyristyttäväksi. Kaksikko huomautti blogissaan, että kyseisen lain säätämistä pidettiin useissa puheenvuoroissa välttämättömänä ja perustuslakivaliokunta katsoi sen liittyvän ihmisarvoisen elämän edellytysten vähimmäistasoon, joka kuuluu kaikille.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdotti lakiehdotusten hyväksymistä vain yhdellä teknisluontoisella täsmennyksellä muutettuna. Esityksen hylkäämistä ehdottivat valiokuntakäsittelyssä vain perussuomalaiset kansanedustajat – muilta osin hallituksen esitys nautti kannatusta yli puoluerajojen, kaksikko kirjoitti tuolloin. Nyt koko esitys on kaatumassa ja paperittomat ulkomaalaiset samalla menettämässä oikeuden välttämättömiksi arvioituihin terveyspalveluihin, kaksikko kirjoitti tuolloin.

–Esitys on kaatumassa yhden eduskunnan jättävän kansanedustajan viimeiseen toimeen, jolla hän keinoja kaihtamatta ja eduskunnan vakiintuneista pelisäännöistä sekä perustuslaista ja kansainvälisistä ihmisoikeusvelvoitteista piittaamatta tunnottomasti runnoo oman kantansa lävitse.

Laissa oli kaksikon mukaan kyse seuraavista perustuslain kohdista.

– Perustuslain 1 §:n 2 momentin mukaan valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Perustuslain 19 § takaa jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Lakia kannattanut Anna Kontula (vas.) kysyi viime viikolla eduskunnan kyselytunnilla, eikö vastaavaa esitystä voitaisi tuoda kuluvalla hallituskaudella suureen saliin.

– Hallituksella ei ole aikeita tuoda esitystä tällaisesta. Asia on hallituksen sisällä aikanaan keskusteltu, Saarikko vastasi.

LUE MYÖS:

Tämän takia SDP:n rivit repesivät – Eveliina Heinäluoma: Selvitys paperittomista puuttui

Jussi Halla-aho hävisi: Lisää terveyspalveluita paperittomille äänin 45–39 – ”Helsinki on vihreä ja punainen”

Vastaus perussuomalaisten huoleen Helsingin paperittomista: Uusi linjaus ei lisää Suomen vetovoimaa

Faktakulma

Professori Juha Lavapuro on viitannut keskustelussa mm. seuraaviin Suomen perustuslain pykäliin:

1 §: ”Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.”

19 §: ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. - - - Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pekka Hovatov

Professori Juha Lavapuro tunkea mielipiteensä vaikka takaisin takapuoleensa(näyttää ajatuksetkin kumpuavan sieltä). Suomen perustuslaki on tehty suomea ja suomalaisia varten, ei koko maailmaa varten. Vai koskeeko myös Suomen rikoslaki kaikkia tämän planeetan asukkaita??? Voi helvetti että osaa olla tyhmä mies ja vielä professori ....

Pekka Hovatov

Taisit ymmärtää asian väärin tai minä en tuonut sitä tarpeeksi selkeästi esille. Tarkoitin esimerkin omaisesti lauseella
" Suomen perustuslaki on tehty suomea ja suomalaisia varten, ei koko maailmaa varten. Vai koskeeko myös Suomen rikoslaki kaikkia tämän planeetan asukkaita???"

Sitä että myös muissa maissa(tällä planeetalla) noudatetaan Suomen rikoslakia, mikä on todellisuudessa mahdotonta koska noissa muissa maissa on oma rikoslakinsa. On siis itsestään selvää että Suomessa noudatetaan Suomen lakia, Ruotsissa Ruotsin lakia ja niin edelleen.

Timo Hietanen

Islamilaisista maista tulleet ovat temppunsa, osaamisensa ja tuhannen ja yhden
yön tarunsa kertoneet moneen kertaan - on tullut selväksi kupletin juoni. Ei voi
mitään, teet ja sympatiat on juotu jo ennen 2015 alkanutta massainvaasiota.
Eikö poliittinen eliitti tunne historiaa tai edes ole seurannut viime vuosien
tapahtumia Euroopassa ? Kyseisen invaasion mukanaan tuomat uhat on unohdettu.

Pekka Hovatov

Tänään Kasarmintorilla paljastettu uusi talvisodan muistomerkkipatsas kuvaa hyvin kuoliaaksi verotettua kantasuomalaista, jonka viimeisetkin rahat on ryöstetty laittomasti maassa olevien ilmaisiin palveluihin, palveluihin, joita ei saa edes kantasuomalainen itse, vaikka hänet on nyljetty ja verotettu kuoliaaksi vihreän- ja vasemmistopuolueiden maailmanparantajien ja puunhalaajien toimesta.

Mikko Toivonen

Minä olen usein esittänyt , että koko juristikoulutuksemme ja oikeuslaitoksemme tulisi täysin uudista ja uudistuksen toteuttamisvaiheessa vaikka ulkoistaa koko oikeus toiminta jollekin keski eurooppalaiselle demokratialle.

Tuon jatkoksi onkin esitettävä lähes klassinen kysymys: Mistä ihmeestä näitä Lavapuroja oikein kumpuaa. Samasta lähteestäkö mistä Pekmannitkin! Eli juristien roolimallit!

Pekka Hovatov

Toinen merkitys, mitä uusi Kasarmintorin talvisodan muistomerkkipatsas kuvaa hyvin on:
Kunniakansalaisten rikki raiskaamaa Suomineitoa.
Tuolainen meidän Suomalaisten tulevaisuus tulee olemaan, kiitos siitä kuuluu nykyiselle hallitukselle.

Jouni Borgman

Perustuslain liikkumisvapautta koskevassa kohdassa pykälä on selkeästi rajattu koskemaan Suomen kansalaisia sekä maassa laillisesti oleskelevia ulkomaalaisia. Muissa kohdissa käytetään sanaa "jokainen". Eli perustuslakia voi halutessaan nähtävästi tulkita miten vain haluaa. Professorin tasoisen miehen varaukseton tulkinta laittomien oikeuksien puolesta (etenkin kohdan §19 "oikeus sosiaaliturvaan" suhteen) on kuitenkin hämmentävää ja jälleen kerran on syytä epäillä median tilanneen sopivan ideologisen taustan omaavalta asiantuntijalta haluamansa mielipiteen.

Petri Hämäläinen

Perustuslain 19. pykälä ei sovellu laittomasti maassa oleviin.

(Kuten se ei sovellu myöskään texasilaiseen taksikuskiin eikä ranskalaiseen viulistiin eikä kenialaiseen maanviljelijään.)

Jokainen vähänkään lakia tai valtiotiedettä opiskellut tietää tämän.

Suomi on pieni paska maa, jossa ei ole älymystöä eikä oppineistoa.

Politisoituneita epärehellisiä „oikeusoppineita“ sitäkin enemmän.

Maaret Tuomola

Prof. Lavapuro pitänee kansalaisia niin tyhminä, että meille voi perustella Suomen perustuslakiin tukeutumalla mitä tahansa. Erikoista ettei hän mainitse ollenkaan merkittävänä ehtokriteerinä laitonta maassa oleilua. Valtiollinen virasto on tutkinut lakisääteisin kriteerein turvapaikkahakemukset ja todennut turvapaikan tarpeen aiheettomaksi. Kielteiseen päätökseen saakka he ovat saaneet Suomen perustuslain mukaisen sosiaaliturvan, mutta kielteisen päätöksen jälkeen ohjattu palaamaan kotimaahansa, suomalaisten maksaessa kotimatkan ja saattajankin kai tarvittaessa. Mielivaltaisesti turvapaikkapäätöstä uhmaavat, lain vastaisen tietoisen valinnan tehneinä, he päättivät jäädä Suomeen. Turvapaikkaa hakeneet eivät jääneet Suomeen "heikon yleiskuntonsa" vuoksi, kykenemättöminä lentämään kotimaahansa. Tahto rikkoa lakia ja hyödyntää suomalaista soiaaliturvaa, ei edistä perustuslain tarkoittamaa oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. Suomen perustuslain pykälillä 1,19 ja 22 ei tällöin voine perustella päätöksiä turvata muiden valtioiden kansalaisten ihmisoikeuksia. (Perustuslain 4§ mukaan Suomen alue on jakamaton ja 5§ mukaan Suomen kansalaisuus saadaan syntymän ja vanhempien kansalaisuuden perusteella sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu kansalle. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus vaikuttaa yhteisten päätösten tekemiseen, kehä kolmosen ulkopuolellakin.)

Esko Riikonen

"Lavapuro ja Ojanen kuvailivat Rajamäen toimintaa kaikin tavoin pöyristyttäväksi. "

Minä kuvailisin sitä ryhdikkääksi. Ja taitaa olla niin, että Rajamäki on viimeisin ryhdikäs demarikansanedustaja. Nostan hänelle hatuani.

Petri Lahtinen

Yksikäsitteisten ja formaalisten asiakirjojen työstäjänä katson, että Suomen Perustuslaki näyttää ympäripyöreältä maailmanhalaamiselta, ilman selkeitä määritelmiä ja rajauksia. Lähtökohtaisesti kivalta kuulostavaa jaarittelua itsestäänselvyyksistä, vähäinenkin koeponnistaminen läväyttää sen käsiin ja lopputuloksena on lattialle levinnyt kasa pykäliä, joista jokainen voi poimia halutunlaisen kokonaisuuden.

Näin eri tulkinnoista kinaamalla kaiken maailman juristit ja professorit tienaavat leipäänsä, tämä on ehkä ollut jopa tavoitteena.

Okin Arierom

Juha Lavapuro kirjoittaa tyypillisesti elitismin kuplassa elävän ihmisen näkökulmasta jolla on kaikki niin hyvin ettei tarvitse olla omista asioistaan huolissaan vaan huolta riittää muidenkin asioihin asti. Se on helppoa olla hänen tuota mieltä kun ei köyhyys paina ja hyvät terveyspalvelut ja kirurgit hoitaa hänen ongelmansa kuntoon, eikä tarvitse sairastaa ja palella työttömättömänä. Se todellisuus on nimittäin karua tämän päivän Suomessa jossa kansalainen joka on veronsa maksanut ja maata työtä tekemällä rikastuttanut, saattaa jäädää leikkausten kynsissä tilanteeseen jossa nuo Lavapuron vetoamat perustuslain pykälät eivät täyty KANSALAISEN kohdalla, mutta hänestä on suuri vääryys että paperiton, laittomasti maassa oleskeleva ihminen jää mahdollisesti ilman hoitoa. Tässä koko keskustelussa jauhetaan jatkuvasti ihmisoikeuksista samalla kun valtio niitä polkee kansalaisten kohdalla maihin ja vanhuksia kohdellaan epäinhimillisesti ja lapset jätetään oman onnensa ojaan kasvamaan syrjäytymisvaaraan. Samalla unohdetaan että kansainvälisten lakien mukaan on paperiton laiton oleskelija maassa ja täten ei kuuluisi vapaalle jalalle kunnes on varmistettu oikea henkilöllisyys. Lavapuro voisi kokeilla mm. Matkustamista ilman passia EU alueen ulkopuolelle ja katsoa mitä hänelle siellä mahtaisi käydä.

Ei hän sinällään väärässä ole mielipiteensä kanssa. Se vaan pitäisi olla niin että samat asiat koskee Suomalaista kantaväestöä myöskin varmuudella sekä että muistetaan noudattaa koko kansainvälistä ja omaa perustusoikeudellista lainsäädäntöä, eikä vain niitä pykäliä jotka satutaan muistamaan. Paperittomat ovat laittomasti maassa ja se on rikos jota ei kumoa se että heitä on myös kohdeltava ihmisoikeuslakien mukaan. Heti kun nämä Lavapuron kaltaiset herrat saavat prioriteettinsa laintulkinnassa kohdilleen, oikeustajuisesti ja tasapuolisesti, riittää keskusteltavaa siitä miten pystytään puuttumaan turvallisuus ongelmiin kuitenkaan unohtamatta ihmisoikeuksia laittoman osalta kuten kantaväsestönkään osalta.