Tiistai 12.12.2017

Näkökulma: Jätän juomat ostamatta – alkoholin tilaaminen ulkomailta on suomalaiselle oikea riski

Jaa artikkeli:
Luotu: 
1.12.2017 16:23
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Alkoholilain uudistuskaan ei toistaiseksi ole kyennyt ratkaisemaan etämyynnin epäselvyyksiä. Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan, ettei lakiesitys kykene kieltämään etämyyntiä yksityiseen käyttöön perustuslain edellyttämällä tavalla.
|

Suomen alkoholin etämyyntilinjauksiin saadaan lopullinen selvyys vasta, kun niin sanottu Alkotaxi-juttu linjataan korkeimmassa oikeudessa. Nykytilanne on lievästi sanottuna sekava ja esimerkiksi itse kuluttajana jätän juomat tilaamatta ulkomailta ihan varmuuden vuoksi. Tilanne on erikoinen ajatellen sitä, että  EU:n periaatteena on kuitenkin tavaroiden vapaa liikkuvuus.

Lain nykytulkinnan mukaan ulkomailta saa etäostaa, mutta ei etämyydä. Tämä tarkoittaa, että ostajan on itse järjestettävä tilauksen kuljettaminen Suomeen. Lisäksi on huolehdittava siitä, että joko myyjä tai ostaja maksaa Suomen alkoholiverot. Myös ostomaan alkoholiveroista on huolehdittava.

Nykylain tulkinta on vaihdellut sen voimaan tulon jälkeen vuodesta 1995. Vuonna 2004 Suomen hallitus katsoi huomautuksessaan, että alkoholin ulkomailta tilaaminen on täysin sallittua, eikä rajoituksia ole katsottu tarpeelliseksi. 

Sittemmin lain tulkinta on kiristynyt. Lupa- ja valvontavirasto Valvira on tulkinnut nykylaista etämyynnin rajoituksia ja STM on uuden alkoholilain valmistelun yhteydessä kaiken aikaa katsonut etämyynnin olevan nykylain mukaan kiellettyä kuitenkin tunnustaen sen, että pykälät ovat epäselviä. Uudessa alkoholilakiesityksessä STM onkin kertonut selventäneensä kieltopykäliä, joskin suuri osa niistä on myös siirtymässä uuteen lakiin sellaisenaan.

Eihän se ihan putkeen mennyt: Perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan viime viikolla, ettei esitys kykene kieltämään etämyyntiä yksityiseen käyttöön perustuslain edellyttämällä tavalla.

– Rangaistavuus on rikoslaissa kytketty alkoholin lainvastaiseen maahantuontiin, ei sitä vastoin ”etämyyntiin”. Ehdotetut säännökset ja niiden perustelut ovat näin ollen epäselvässä suhteessa ja osin jopa ristiriidassa keskenään. Etämyynnin kieltoon liittyy myös merkittäviä EU-oikeudellisia kysymyksiä, joiden arviointi ei sinänsä kuulu perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisiin tehtäviin, valiokunta totesi lausunnossaan.

Asiaan on aiemmin haettu selvyyttä oikeudesta. Helsingin hovioikeus päätti keväällä niin sanotun Alkotaxi-jutun yhteydessä, että mietojen alkoholijuomien etämyynnin on oltava sallittua, mutta väkevien ei, koska Alkolla on Suomessa monopoli. 

Taustalla oli EU-tuomioistuimelta pyydetty ennakkopäätös, jonka mukaan Alkon monopolilla voi rajoittaa tavaroiden vapaata liikkuvuutta, jos se takaa kansanterveyden ja yleisen järjestyksen suojelun. 

Hovioikeuden tuomiosta valitettiin, joten lainvoimainen ratkaisu riippuu nyt korkeimman oikeuden päätöksestä. Korkein oikeus ei ole vielä ratkaissut, ottaako se jutun käsiteltäväkseen. Se myöntää valitusluvan alle 10 prosentissa hakemuksista, mutta veikkaisin, että Alkotaxi täyttää ennakkopäätöskriteerit. Näyttää ilmeiseltä, että asia on ”oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi tärkeä saattaa korkeimman oikeuden ratkaistavaksi”.

STM on luvannut, että etämyyntisäännöstä tarkastellaan uudestaan, kun virolaisyrittäjän Alkotaxia koskeva juttu ratkaistaan korkeimmassa oikeudessa. Kieltosäännöstä muutetaan tarvittaessa. STM toteaa verkkosivuillaan pahaenteisesti, että ”kaikkia myyjälle ja ostajalle tulevia seurauksia ei voida varmuudella arvioida” ennen korkeimman oikeuden päätöstä.

Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja.
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pekka Kario

Millä perusteella yksityistuontia voitaisiin rajoittaa jos verot maksetaan asianmukaisesti? Tuskin terveydellisillä koska Alkon myymä alkoholi on tasan yhtä haitallista kuin itse tuotu. Ainoa syy olisi yritys suojella Alkon monopolia ja sellaista on vaikea lakiin kirjoittaa.