Keskiviikko 13.12.2017

”Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava” – Suomen itsenäisyysjulistus julki 5.12.1917

Jaa artikkeli:
Luotu: 
5.12.2017 09:47
  • Kuva: Eric Sundström / Helsingin kaupunginmuseo.
    Kuva
    P. E. Svinhufvudin ns. itsenäisyyssenaatti istunnossa 4.12.1917. Vasemmalta lukien: E. Y. Pehkonen, Juhani Arajärvi, Artur Castrén, Jalmar Castrén, E. N. Setälä, P. E. Svinhufvud pöydän päässä, Kyösti Kallio, Onni Talas, Heikki Renvall, Aleksander Frey ja O. W. Louhivuori.
|

Suomen Senaatti julisti Suomen itsenäiseksi valtioksi sata vuotta ja yksi päivä sitten eli joulukuun 4. päivänä vuonna 1917. Suomenkielinen itsenäisyysjulistus julkaistiin heti seuraavan päivänä sellaisenaan Uuden Suomen edeltäjässä, Uudessa Suomettaressa.

–Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana, Pehr Evind Svinhufvudin johtama senaatti julisti.

Koko julistus luettavissa jutun lopussa.

Itsenäisyysjulistuksen ohella senaatti lähetti eduskunnan käsiteltäväksi esityksen laiksi Suomen hallitusmuodon perusteista. Sen ensimmäisissä pykälässä esitetään, että ”Suomi on tasavalta”, missä lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle ja ylin toimeenpanovalta tasavallan presidentille.

Senaatin itsenäisyysjulistuksessa vedotaan myös muihin valtioihin sekä erityisesti Venäjään Suomen itsenäisyyden tunnustamiseksi.

–Suomen kansa uskoo, että vapaa Venäjän kansa ja sen perustava kansalliskokous eivät tahdo estää Suomen pyrkimystä astua vapaiden ja riippumattomien kansojen joukkoon. Ja Suomen kansa rohkenee samalla toivoa maailman muiden kansojen tunnustavan, että Suomen kansa riippumattomana ja vapaana paraiten voi työskennellä sen tehtävän toteuttamiseksi, jonka suorittamiselle se toivoo ansaitsevansa itsenäisen sijan maailman sivistyskansojen joukossa.

Itsenäisyysjulistus annettiin sekavissa oloissa Helsingissä. Uuden Suomettaren samaisessa 5. päivän numerossa kerrotaan, kuinka tavaraliikenne Venäjältä Suomeen oli keskeytynyt täysin, kun vesiliikenne pysäytettiin nyt raideliikenteen lisäksi. Rajalle oli jäänyt entuudestaan satoja junavaunuja. Samalla Suomessa vallitsi ruokapula ja jakautunut kansa varustautui aseisiin.

–Aselähetys Varkauteen. Kolme laatikollista kiväärejä Varkauden punakaartille, yksi otsikko kertoo.

–Sosialistit vaativat Helsingin kaupungilta punakaartille työttömäin avustamisen varjolla 1 milj. mk. Ellei vaatimukseen suostuta tähän päivään klo 3 mennessä ”on valtuuston jätettävä paikkansa järjestyneen työväen täytettäväksi”.

Suomen elintarvikeasiain edustaja Ruotsissa, myöhemmin kansanedustajana toiminut Georg von Wendt oli lähettänyt Yhdysvaltoihin sähkeen, jossa pyydettiin ruoka-apua.

–Venäjän onnettoman tilan johdosta on tuonti Venäjältä kokonaan katkennut. Levottomuudentila Venäjällä on levinnyt alempiin kansankerroksiin Suomessakin, maan tulevaisuudelle erityisen kohtalokkaalla tavalla. Ainoa mahdollisuus valtiollisesti kypsyneemmälle osalle väestöä, jotta se voisi ylläpitää sitä hallitsevaa asemaa, jonka kansantahto sille eduskunnan uudessa kokoonpanossa on antanut, riippuu maan muonittamisesta. Mitä vähemmät ovat elintarpeiden saantimahdollisuudet, sitä helpommin voi syntyä levottomuuksia, jotka lopuksi voivat tuoda mukanaan maan täydellisen häviön.

Tasan sata vuotta sitten julkaistussa lehdessä keskustellaan myös suurituloisten verotuksesta ja alkoholista. Uuden Suomettaren sivuilla kerrotaan lakiesityksestä ”suurten tulojen verosta” sekä tullihallitukselle annetusta määräyksestä takavarikoida kaikki alkoholituotteet, joiden etyylialkoholipitoisuus ylittää kaksi prosenttia. Vapaiksi takavarikosta säilyvät vain sellaiset lääkeaineet ja hajuvedet, jotka tullin kemisti voi rinnastaa denaturoituun alkoholiin.

Voit tutustua Uuden Suomettareen sata vuotta sitten julkaistuun numeroon täällä.

Senaatin itsenäisyysjulistus:

Suomen Kansalle.

Suomen Eduskunnan istunnossa tänä päivänä on Suomen Senaatti puheenjohtajansa kautta antanut Eduskunnan käsiteltäväksi m.m. ehdotuksen uudeksi hallitusmuodoksi Suomelle. Antaessaan tämän esityksen Eduskunnalle on Senaatin puheenjohtaja Senaatin puolesta lausunut:

Suomen Eduskunta on 15 päivänä viime marraskuuta, nojaten maan Hallitus­muodon 38 §:ään, julistautunut korkeimman valtiovallan haltiaksi sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Tämän kautta on Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.

Tämän päämäärän saavuttamiseksi tarvitaan lähinnä eräitä toimenpiteitä Eduskunnan puolelta. Suomen voimassaoleva Hallitusmuoto, joka on nykyisiin oloihin soveltumaton, vaatii täydellistä uusimista, ja siitä syystä hallitus nyt on Eduskunnan käsiteltäväksi antanut ehdotuksen Suomen hallitus­muodoksi, ehdotuksen, joka on rakennettu sille perusteelle, että Suomi on oleva riippumaton tasavalta. Katsoen siihen, että uuden hallitusmuodon pääperusteet on saatava viipymättä voimaan, on Hallitus samalla antanut esityksen perustuslain säännöksiksi tästä asiasta sekä eräitä muitakin lakiehdotuksia, jotka tarkoittavat tyydyttää kipeimmät uudistustarpeet ennen uuden hallitusmuodon aikaansaamista.

Sama päämäärä vaatii myös toimenpiteitä Hallituksen puolelta. Hallitus on kääntyvä toisten valtojen puoleen saadakseen maamme valtiollisen itsenäisyyden kansainvälisesti tunnustetuksi. Tämä on erityisesti nykyhetkellä sitä välttämättömämpää, kun maan täydellisestä eristäytymisestä aiheutunut vakava asema, nälänhätä ja työttömyys pakottavat Hallitusta asettumaan suoranaisiin väleihin ulkovaltojen kanssa, joiden kiireellinen apu elintarpeiden ja teollisuutta varten välttämättömien tavarain maahantuomiseksi on meidän ainoa pelastuksemme uhkaavasta nälänhädästä ja teollisuuden pysähtymisestä.

Venäjän kansa on, kukistettuansa tsaarinvallan, useampia kertoja ilmoittanut aikovansa suoda Suomen kansalle sen vuosisataiseen sivistyskehitykseen perustuvan oikeuden omien kohtaloittensa määräämiseen. Ja laajalti yli sodan kaikkien kauhujen on kaikunut ääni, että yhtenä nykyisen maailman­sodan tärkeimmistä päämääristä on oleva, ettei yhtäkään kansaa ole vastoin tahtoansa pakotettava olemaan toisesta riippuvaisena. Suomen kansa uskoo, että vapaa Venäjän kansa ja sen perustava kansalliskokous eivät tahdo estää Suomen pyrkimystä astua vapaiden ja riippumattomien kansojen joukkoon. Ja Suomen kansa rohkenee samalla toivoa maailman muiden kansojen tunnustavan, että Suomen kansa riippumattomana ja vapaana paraiten voi työskennellä sen tehtävän toteuttamiseksi, jonka suorittamiselle se toivoo ansaitsevansa itsenäisen sijan maailman sivistyskansojen joukossa.

Samalla kuin Hallitus on tahtonut saattaa nämä sanat kaikkien Suomen kansalaisten tietoon, kääntyy Hallitus kansalaisten, sekä yksityisten että viranomaisten puoleen, hartaasti kehoittaen kutakin kohdastansa, järkähtämättömästi noudattamalla järjestystä ja täyttämällä isänmaallisen velvollisuutensa, ponnistamaan kaikki voimansa kansakunnan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi tänä ajankohtana, jota tärkeämpää ja ratkaisevampaa ei tähän asti ole Suomen kansan elämässä ollut. Helsingissä, 4 päivänä joulukuuta 1917.

Suomen Senaatti:

P. E. Svinhufvud.

E. N. Setälä.

Kyösti Kallio.

Jalmar Castrén.

Onni Talas.

Arthur Castrén.

Heikki Renvall.

Juhani Arajärvi.

Alexander Frey.

E. Y. Pehkonen.

O. W. Louhivuori.                         

A. E. Rautavaara.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Mattsson

Saksalaisilla taisi sittenkin olla suurempi rooli itsenäisyyteemme kuin mitä historiassa on kerrottu? Hehän rahoittivat Lenin:in vallankumouksen, ehdottivat Suomea Saksan osaksi ja hommasivat meille saksasta jopa kuninkaan ;-)

”Suomen asioihin ei pidä millään tavalla riistonomaisesti sotkeutua eikä sallia, että kostonhaluiset suomalaiskommunistit puuhaavat Venäjältä käsin isänmaataan vastaan. On muistettava, että ken vihaa ja halveksii sekä hautoo kostoa isänmaataan ja synnyinkansaansa vastaan, ei ole koskaan sen arvoinen, että ansaitsisi toisenkaan kansan luottamuksen. Ken kansansa pettää, hän pettää myös toisen kansan, josta on hakenut turvapaikkaa. Tämän haluan sanoa erityisesti sinulle, toveri Otto Wille Kuusinen, joka niin paljon puuhaat ja puhut kansaasi vastaan ja samalla siitä saatte kaikki te muutkin ulkomaiset vieraamme. Sinusta, Otto Wilhelmovits, ei ole omavaltaiseksi kansanjohtajaksi enempää Suomi – kuin Karjala –nimisessä itsenäisessä valtiossa. Sinussa piilee vihan ja koston siemen, mikä ei ole oikein kansanjohtajalle.

Karjalan miehet ovat lukuisia kertoja pyytäneet itsenäisyyttään ja se on heille jo ennen Tarton rauhansopimusta luvattu. Tarkistakaa Tarton rauhan sopimuskohdat ja ne mahdollisuudet karjalaisten ja suomalaisten kanssa niin sopien, että karjalaisille on annettava omatahtoinen mahdollisuus joko itsenäisyyden saamiseksi tahi vapaaehtoiseksi liittymiseksi Venäjään tahi Suomeen. Vähintään on heille toteutettava täydellinen Tarton rauhansopimuksen mukainen autonomia. Mutta heille on luvattu jo aikanaan Karjala omaan hallintaansa. Antakaa se heille. Venäjällä on tarpeeksi aluetta ja maata idässä, lännessä, etelässä kaikkien ilmansuuntien välillä.”

https://www.keskipohjanmaa.fi/140140/vallankumous-tuli-junassa-venajan-l...

http://historianet.fi/sota/vallankumous/lenin-teki-vallankumouksen-venaj...

Veijo Paasonen

Todellakin, Saksan toiminta Suomen itsenäistymiseen tulisi tuoda esiin laajemmin historiankirjoituksessa ja Suomen hyödyksi asian muuttuminen Saksan hävittyä maailmansota. Ilman Saksan painostusta suomalaiset olisivat tyytyneet olemaan ruhtinaskunta ja ilman Saksan tappiota maailmansodassa olisimme Saksan alusmaa.