Tiistai 12.12.2017

Sote-uudistus synnytti 700 milj.€:n pelon kunnissa – uusi laki poistaisi ”Pekka-kortin”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.12.2017 18:08
  • Kuva: Lauri Olander / Alma Talent
    Kuva
|

Jos sote-uudistus halutaan toteuttaa hallitusti ja saada sille laaja hyväksyntä, on luottamusta lisääviä toimia tehtävä viimeistään nyt, katsoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Yksi konkreettinen tällainen teko olisi hänen mukaansa laki kuntien omaisuuden kompensaatioista.

Osa kunnista on myynyt omia sote-kiinteistöjään yksityisille yrityksille ja julkisuudessa on esitetty, että suuret terveyspalveluyritykset ovat kiinteistöjä nyt hanakasti hankkimasta. Sote-uudistus siirtää palvelujen järjestämisen pois kunnilta, mutta rakennukset jäävät yhä kuntien taseisiin. Sote-lait takaavat, että toiminta niissä jatkuu kolme vuotta. Sen jälkeen jatkosta päättää maakunta.

Järjestely on aiheuttanut pelkoa, että esimerkiksi terveyskeskukset sekä palvelutalot jäisivät heti siirtymäajan jälkeen tyhjiksi ja muuttuisivat kulueriksi. Sosiaali- ja terveysministeriön konsulttiyhtiö NHG:llä teettämän selvityksen mukaan on korkea riski, että kiinteistöjä jää tyhjilleen 300 miljoonan euron edestä. Kohonnut riski koskee 700 miljoonan euron kiinteistömassaa.

–Se [pelko kiinteistön jäämisestä tyhjäksi] on ihan keskeinen syy myynteihin. Kun kunnat eivät järjestä eikä rahoita sote-palveluita, niin on olemassa vielä yleisempi kysymys siitä, mitä kiinteistöjä on tarkoituksenmukaista omistaa. Tämäkin arviointi vaikuttaa.

–Jos ajatellaan, että kuntien miettiessä sote-kiinteistöjen kohtaloa olisi uskottava kompensaatiomalli, joka turvaisi, että Pekka ei jää kunnan ketään, niin silloin paineet nopeasti realisoida kiinteistöjä vähenevät, Reina sanoo.

Kun eduskunnan perustuslakivaliokunta kesällä arvioi hallituksen silloista sote-mallia, perustuslain kivikkoon karahti valinnanvapauden lisäksi juuri kunnollisen kompensaatiomallin puute. Tämä voisi vaarantaa valiokunnan mukaan kunnan taloudellisen itsehallinnon.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) esikunnasta kerrotaan Uudelle Suomelle, että uudet kompensaatiolait ovat valmistumassa ja ne on tarkoitus lähettää eduskunnalle ensi viikolla.

Sairaalauudistus koetellut luottamusta hallitukseen

Sote-uudistuksen ja luottamuksen kannalta hankalaa oli Reinan arvion mukaan sekin, että juuri ennen sitä hallitus päätti päivystysuudistuksesta ja sairaalatoimintojen keskittämisistä. Huoli toimintojen jatkumisesta oli keskeinen syy Meri-Lapin kuntien kohutulle ratkaisulle ulkoistaa Kemin keskussairaala Mehiläiselle.

Kuntaliiton blogissaan Reina kirjoittaa, että koko keskittämisuudistus olisi oikeasti pitänyt tehdä jo 10-15 vuotta sitten.

–Kun näin ei tapahtunut, olisi ne kannattanut suosiolla jättää maakuntien kansanvaltaisesti valittavien päättäjien käsiin. Myös niiden todennettavissa olevat säästövaikutukset ovat tukevasti ilmassa.

–Pakottavat ja heikosti kentälle kommunikoidut keskittämispykälät yhdistettynä näköpiirissä olevaan rahoitus- ja järjestämisvastuun siirtoon eivät ole ideaali yhdistelmä, kuten on nähty esimerkiksi Meri-Lapissa, Reina pohtii sote-uudistuksen toteutusta ja kuntakentän luottamusta siihen.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Irma Asikainen

Olisikohan kuntien päätöksistä vastanneide hyvä katsoa tässä kohtaa myös peiliin ja miettiä tekemiään investointeja ja sitä, millä pearusteella näitä ylimitoitettuja sosiaali- ja terveysalan tiloja on menneinä vuosina rakennettu. On ollut pitkän aikaa näkyvillä, että niiden rakentamisessa on sorruttu suusruudenhullluuteen ja nyt sitten itketään, kun niille ei ole käyttöä. Menkääpä vaan piipahtamaan esim. Lahtelaisessa terveyskeksksessa, jossa vai murto-osa tiloista on käytössä henkilökuntavajeen vuoksi. Miksi siis rakentaa tiloja, jos sei ole enää varaakäyttää niitä. Tässä on hyvä esimerkki siitä, miten kuntapäättäjät ovat rahojamme vastuuttomasti tuhlanneet ja nyt sitten tulee hätä käteen. On tietysti turha kysellä väärien ja holtittomien päätösten perään, sillä virkamiehillä ja kansan valitsemilla luottamushenkilöillähän ei ole minkään valtakunnan vatuuta teoistaan, mutta onko asioiden pakko jatkossakin olla näin? Eikö kannattaisi miettiä sen verran tulevaa, että valittaisi päätöksentekoon siihen kykeneviä ja vastuullisia henkilöitä, jotka tekevät päätöksiä tarveharkintaisesti, eivätkä havittele monumentteja jälkipolville kansalaisten varoilla. Tai näiden "monumenttien" kyseessä olen mahdollisimman rumia ja persoonattomia betonikolosseja, joissa viihtyvyyden sijaan on pyritty mahdollisimman kalseaan "olemuksseen".

Nita Hillner

Irma, osuit naulan kantaan. Monumentit ovat tärkeämmät kuin sisältö. Ja kuten sanoit, rakennukset eivät useinkaan ole edes kauneudella pilattuja. 50-luvulla rakennettiin vielä luontoon sopivia asiallisia taloja. Sen jälkeen tuli vain rumuutta. Nyt on nähtävissä vähän parannusta, on sekä rumuutta että kauneutta yhtaikaa.

Mikko Toivonen

Koko arviohan on täysin järkeä vailla. Jossainhan nimittäin maakunnankin on se terveyspalvelu tuotettava ja hoidettava ja missäpä muualla se sen tekisi kuin olemassa olevissa tiloissa jotka vain siirtyisivät tavalla tai toisella maakunnan hallintaan, jos se täysin järjetön maakuntahallinto onnistutaan toteuttamaan.

Vai kuvittelevatko kunnanjohtajat ja valtuutetut että maakunta yhtäkkiä rakentaisi uudet maakunta terveyskeskukset tai tarjoaisi palvelua vain päivystys sairaaloista.

Eipä maakunnalle jää mitään terveys tarjottavaa siinäkään tapauksessa että kaikenmaaliman maksimi rahastaja surviaiset ostavat kuntien terveyskeskukset ja sairaalat itselleen. Sittenhän vasta kaikki liemessä olemme