Torstai 14.12.2017

Paperittomat-linjaus: Valtuutettu turhautui tiedon puutteeseen – Päättäjät usein luulojen varassa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.12.2017 20:05
  • Kuva: Lasse Lehtinen / Uusi Suomi
    Kuva
    Pilvi Torsti (sd.) toimii nykyään sekä kansanedustajana että Helsingin kaupunginvaltuutettuna. Hän ei ole kaupunginhallituksen jäsen. Arkistokuva.
|

Helsingin kuohuttanutta päätöstä paperittomien lisäpalveluista tarkastellaan uudelleen, kun kaupungin raportti paperittomista valmistuu. Tämän takaa valtuuston kokouksessa läpi mennyt Pilvi Torstin (sd.) ponsi. Uusi Suomi kysyi, miten ponsi voi vielä vaikuttaa päätökseen.

Helsinki päätti viikko sitten laajentaa paperittomille tarjottavia palveluita. Jatkossa Helsinki tarjoaa paperittomille terveydenhuollon samassa laajuudessa kuin turvapaikanhakijoille, eli päivystyksellisen hoidon lisäksi rokotukset sekä suun terveyden ja kroonisten sairauksien hoidon. Lisäksi valtuusto vahvisti oikeuden hätä- ja kriisimajoitukseen, oikeudelliseen neuvontaan ja psykososiaaliseen tukeen.

Päätöstä ovat kiittäneet muun muassa oikeustieteen professori Juha Lavapuro ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Taneli Puumalainen, joka huomautti lisäksi, että kyse on melko pienestä laajennuksesta. Kriitikoiden mukaan päätös lisää Helsingin vetovoimaa ja uhkana on jopa terveysturismi, josta Puumalainen ei kuitenkaan näe viitteitä. Jyrkimmin asiaa on julkisuudessa vastustanut perussuomalaiset.

Asia tuli kaupunginvaltuustossa päätökseensä, kun äänestettiin Eveliina Heinäluoman (sd.) ehdottamasta aikalisästä, jonka myötä olisi odotettu kaupungilta valmistuvaa paperittomat-raporttia. Aikalisän puolella olivat kokoomuksen, kristillisdemokraattien, perussuomalaisten ja sinisten valtuutetut sekä kuusi sosialidemokraattien valtuutettua, mutta lisäpalvelut menivät läpi luvuin 45–39.

”Erittäin ohut aineisto”

Yhtenä aloitteen allekirjoittajista kansanedustajanakin toimiva Pilvi Torsti asettui äänestyksessä tukemaan enemmistöä, mutta sanoi kokouksessa toivoneensa aikalisää, jotta kaupungin raportti olisi ehditty ottaa huomioon. Kokouksessa kävi kuitenkin selväksi, että salin enemmistö haluaa aloitteen suoraan läpi, joten Torstikin päätyi puoltavalle kannalle.

Torsti sanoi, että ongelmana oli ”ohut aineisto erittäin vaativassa inhimillisessä kysymyksessä” viitaten aineistoon, joka päättäjillä oli saatavilla päätöksensä tueksi. Torstin mielestä valtuutetut olivat päätösprosessissa erilaisissa tietoasemissa, koska asiantuntijanäkemykset eivät olleet mukana aineistoissa. Hän toivoi, että kaupunginhallitus huolehtii seuraavalla kerralla mukaan myös olennaiset asiantuntijatiedot.

– Asiantuntijat olivat esityksen puolella, esimerkiksi Lääkäriliitto, THL jne. Nämä asiat tulivat joko valtuutetuille suoraan mailiin, työn kautta tai puheenvuoroissa kokouksessa, mutta viralliseen esityslistaan/päätökseen ne eivät kuuluneet ja se oli ehdoton puute, kun asiantuntijoilla kuitenkin oli selvät kannat, joita moni valtuutettu luonnollisesti hyödynsi, Torsti tarkentaa Uudelle Suomelle sähköpostitse.

Torsti sanoi kokouksessa pitävänsä puutteita ”vakavan pohdinnan” paikkana. Hän ei ollut näkemyksensä kanssa yksin, sillä vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs kommentoi heti yhtyvänsä siihen täysin. Torstin mukaan liitteistä puuttuu usein aineistoja, joissa olisi esimerkiksi taustatietoja, vertailuja ja vaikuttavuusarvioita. Puutteet pitäisi Torstin mielestä huomata jo kaupunginhallitusvaiheessa ja palauttaa asia valmisteluun. Hän huomauttaa, että päätökset tehdään yleensä sillä tiedolla, joka on esityslistalla ja sen liitteissä.

–Helsingissä valtuutettuna olen ollut usein turhautunut esimerkiksi budjetin yhteydessä siihen, kuinka vaikea tietoa päätöksenteon tueksi on ollut saada. Valtuutetun pitää kaivaa se, tietää mitä etsii ja osata kysyä oikeat kysymykset. Ja tämä on kuitenkin oman työn ohella tehtävää hommaa. Esimerkiksi tänä syksynä budjettineuvotteluissa laskin itse eri luvut yhteen ja havaitsin, että toisin kuin yleisesti luulimme, koulujemme pd-rahojen taso oli laskenut kolmanneksen muutamassa vuodessa, Torsti sanoo viitaten kouluille jaettavaan positiivisen diskriminaation rahoitukseen.

–Toinen aikanaan turhauttanut päätösprosessi oli Palmian pilkkominen. Siinä aina väitettiin, että ratkaisu on tehtävä, koska EU-lainsäädäntö niin edellyttää. Kyselin moneen kertaan dokumentaation perään – siis paperin, joka juristin allekirjoittaman toteaisi, että laki näin vaatii. Kun lopulta paperin sain, juristit totesivat saman kuin minäkin: juridista pakkoa pilkkomiseen ja yhtiöittämiseen ei ollut. Moni päättäjä kuitenkin jäi ymmärtääkseni siihen LUULOON, että tehtiin lain vaatima päätös, koska asia oli näin esitetty pitkään, Torsti sanoo viitaten Helsingin omistamaan palveluyhtiöön, joka tuottaa muun muassa kiinteistö-, siivous- ja ravintolapalveluja.

Miten ponsi vaikuttaa päätökseen?

Koska aikalisä ei mennyt kokouksessa läpi, Torsti esitti pontta, jonka mukaan valtuusto edellyttää, että paperittomat-työryhmän ”keräämä tieto- ja vertailuaineisto sekä toimintaesitykset tuodaan kaupunginvaltuuston käsittelyyn ja samassa yhteydessä arvioidaan niiden suhde nyt hyväksyttyyn aloitevastaukseen ja sen perusteella tehtävään toimenpideohjelmaan”.

Torstin mukaan ponnen vaikutus pitäisi olla se, että raportti tulee hyödynnetyksi samalla, kun valtuuston ratkaisun toimeenpanosuunnitelma tehdään. Hänen mukaansa aloitteessa oli kyse lähinnä terveysasioista ja majoitustulkinnoista, mutta työryhmä on käynyt läpi asioita laajemmin liittyen esimerkiksi koulumaailmaan. Torsti huomauttaa, että apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr.) antoi kokouksessa ymmärtää, että työryhmän tuloksia olisi jo alustavasti katsottu ja että ne eivät ole ristiriidassa tehtävän päätöksen kanssa.

– Olennaista on, että läpimenneen ponnen myötä saamme entistä paremman tuen nyt hyväksytylle esitykselle ja jatkotyölle, kun laaja työryhmätyö valmis ilmeisesti ensi viikolla.

Torstin mielestä kokouksen keskustelussa nousi esiin kaksi tärkeää näkökulmaa, joista toinen oli se, että Vesikansa sanoi hyödyntävänsä työryhmän esitykset päätöksen toimeenpanossa. Toinen liittyy aluillaan olevaan talveen.

– Viime ja edellisenä talvena jouduimme lukuisia kertoja kaupunginhallituksessa vaatimaan inhimillistä kohtelua ihmisille pakkasöinä, joten selvät linjat tässä tärkeät olla heti, kun pakkasyöt ovat käsillä, Torsti sanoo Uudelle Suomelle.

Laajeneeko linjaus koko Suomeen?

Torsti sanoi kokouksessa myös pitävänsä valitettavana sitä, että hänen puoluetoverinsa Kari Rajamäki (sd.) torppasi vuonna 2015 eduskunnassa vastaavan linjauksen paperittomien lisäpalveluista. Kansanedustajan uransa viime kaudella päättänyt Rajamäki esitti viimeisinä töinään asian pöydälle panoa, jolloin sitä ei ehditty enää käsitellä ja asia raukesi. Rajamäen toiminta herätti tuolloin kuohuntaa ja Torstikin muotoili viime viikolla valtuuston kokouksessa, että Rajamäki ”ei onneksi enää istu eduskunnassa”.

Lakia kannattanut Anna Kontula (vas.) kysyi pari viikkoa sitten eduskunnan kyselytunnilla, eikö vastaavaa esitystä voitaisi tuoda kuluvalla hallituskaudella uudestaan suureen saliin.

– Hallituksella ei ole aikeita tuoda esitystä tällaisesta. Asia on hallituksen sisällä aikanaan keskusteltu, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) vastasi tuolloin.

Helsingin linjaus voi kuitenkin levitä Suomeen laajemmin, jos muut kunnat ottavat siitä mallia.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mikko Toivonen

Minä nostan kunnioituksesta hattua Kari Rajamäelle, ainoalle miehelle demareissa.
Mitä tuohon Tikkakosken viittaamaan moskeijaan tule niin Vapaavuoren on Trumpin lailla pidettävä lupauksensa tai lähtö tulee pormestarin paikalta

Hannu Rautomäki

"Paperittomat"-termillä hämärretään todellisuus.
Kyse on laittomista maahantulijoista, jotka salasivat henkilöllisyytensä ja taustansa hävittämällä asiakirjansa, joiden avulla matkustivat läpi Euroopan.
Helsinki palkitsee epärehellisyyden.

Timjoh Ken

On vain niin, että toisia meistä koskevat lait ja toisia ei. Tämä valtuuston päätös on eriskummallinen. Sitä mukaillen voitaisiin kaikki vankeusrangaistukset lopettaa ja merkitä kunkin osalta rekisteriin, tuomittun rangaistus suoritetaan vapaana. Sehän tulee halvemmaksi kuin vankilassa säilöminen. Kustannussyillähän perustellaan laittomasti maassaolevien terveyspalveluitakin. Uskoakseni polisilla on ollut tiedossa paikka, jossa näitä erityisterveyspalveluita on annettu. Miksi poliisi ei ole toiminut ja tehnyt pidätyksiä?