Keskiviikko 12.12.2018

Asiantuntija tyrmää yleisen väitteen suomalaisten eläkkeistä:"Kaikkien ikäluokkien rahaa"

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.12.2017 12:59
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Väärinkäsitykset Suomen eläkejärjestelmästä elävät ekonomistin mukaan sitkeästi.
|

Työeläkevakuuttajat Telan ekonomisti Mauri Kotamäki tyrmää väitteet, joiden mukaan eläkevaroja ei Suomessa käytettäisi eläkkeiden maksuun.

–Ikään kuin eläkevarallisuus olisi jättisuuri säiliö, johon lapioidaan jatkuvalla syötöllä kultakolikoita eikä niitä ikinä käytettäisi. Jos asiaa jaksaa hieman pitempään miettiä käy selväksi, että tämän kaltainen skenaario on edes teoriassa aika lailla mieletön. Ja jos asian laita tosiaan olisi näin, meillä Suomessa olisivat ehkä maailman huonoimmat päättäjät, hän kommentoi blogissaan.

–Eläkevaroja kyllä käytetään eläkkeiden maksuun nyt ja tulevaisuudessakin, Kotamäki jatkaa.

Hän myöntää, että Suomen eläkejärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus ja kenties siitä syystä väärinkäsitykset elävät sitkeästi. 

Kotamäki kertoo, että yksityisillä aloilla eläkemaksuja kerättiin viime vuonna 15,8 miljardia euroa, toimintakulut olivat 0,4 miljardia euroa ja eläkkeitä maksettiin 16,4 miljardia euroa. 

–Näiden lukujen perusteella eläkejärjestelmä olisi miljardin verran alijäämäinen. Yksityisten alojen varat tuottivat kuitenkin 5,9 miljardia euroa, joten lopulta ylijäämää kertyi vajaa viiden miljardin verran. Lukujen perusteella voi siis helposti päätyä toteamaan, että eläkevaroja ei purettu ja eläkkeiden maksuun käytettiin eläkevarojen tuottoja, hän kommentoi.

Jos oikeasti haluaa ymmärtää eläkevarallisuuden muutostrendejä, on Kotamäen mukaan kuitenkin ymmärrettävä, kuinka rahoituksen mekaniikka toimii "konepellin alla". Hän muistuttaa, että joka vuosi palkansaajat kartuttavat eläkerahastoja ja toisaalta joka vuosi eläkkeellä olevat ikäluokat kuluttavat eläkerahastoja.

–Joka vuosi osa henkilön kartuttamasta eläkevastuusta katetaan rahastoimalla tietty osa eläkemaksusta. Jos henkilölle maksetaan palkkaa 100 euroa, hän maksaa siitä työnantajan kanssa 24,40 euroa eläkemaksua ja tästä eläkemaksusta noin 4,40 euroa siirretään eläkerahastoon kasvamaan korkoa korolle. Jos taas henkilö on jo eläkkeellä, hän ei enää kartuta eläkerahastoja vaan hänelle jyvitettyä osaa eläkerahastoista puretaan. Tästä seuraa, että eläkerahastoissa on kaikkien ikäluokkien rahaa. Kyseessä ei luonnollisestikaan ole niin sanottu yksilöllinen eläketili vaan yksinkertaisesti eläkevastuun kattamiseksi rahastoon talletettu rahasumma, Kotamäki selvittää.

Eläketurvakeskuksen PTS-laskelman mukaan eläkevarat suhteessa palkkasummaan nousevat vielä muutaman vuoden, mutta lähtevät arviolta 2020-luvun alussa laskuun. Alamäkeä jatkuu Kotamäen mukaan aina 2030-luvun puoleen väliin asti, jonka jälkeen varojen palkkasummasuhde lähtee uudelleen nousemaan aina laskentaperiodin loppuun saakka.

–Sikäli kun tulkitsen oikein, epäselvyys rahastojen käytöstä liittyy siihen miksei varojen suhde palkkasummaan alene nopeammin. Tästä seuraa virheellinen johtopäätös, että varoja ei juuri käytetä suurten ikäluokkien eläkkeiden maksuun, hän kommentoi.

–Suurin piirtein 2030-luvun lopussa suurten ikäluokkien edustajia on nykytiedon valossa poistunut keskuudestamme jo siinä määrin, että eläkevarojen purkamisen nopeus hidastuu. Mutta palkansaajat rahastoivat eläkkeitään silti samaan tahtiin. Yhdistettynä tähän korkoa korolle periaate, saadaan eläkevarojen ja palkkasumman suhteen nouseva aikaura vuodesta 2035 eteenpäin, hän jatkaa.

Hän korostaa, että Suomen eläkejärjestelmä on osittain rahastoiva eli osa eläkemaksusta siirretään rahastoihin eläkevastuun katteeksi ja loput maksetaan suoraan eläkeläisille. 

–Tästä loogisesti seuraa, että eläkerahastoissa on joka ajan hetki kaikkien ikäluokkien rahaa eikä pelkästään suurille ikäluokille jyvitettyä rahaa - eikä edelleenkään kyseessä ole yksilöllinen eläketili. Tästä taas seuraa, että eläkevarallisuutta tulee aina olemaan siinä määrin, mitä 1) työssä käyvien eläkemaksusta on rahastoitu, 2) mitä eläkkeellä olevien osuutta on purettu ja 3) kuinka rahastojen tuotto on vuosien saatossa täydentänyt rahastoituja osia, Kotamäki selvittää.

Eläkevakuuttaja Varman toimitusjohtaja Risto Murto kommentoi kirjoitusta Twitterissä toteamalla, että Varmassa maksetaan ensi vuonna eläkkeitä 450 miljoonaa euroa enemmän kuin yhtiö saa eläkemaksuja.

–Varat vähenevät, jos sijoitustuotot jäävät alle 450 miljoonan euron, hän kuvailee.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Eero Pekonen

Telan ekonomisti siis kertoo, että eläkkeitä maksettiin 16,4 mrd euroa ja että ylijäämää kertyi vajaa 5 mrd euroa. Sehän on noin 30%! Varman toimitusjohtaja Murto puolestaan kertoo, että yhtiö maksaa ensi vuonna eläkkeitä 450 miljoonaa enmmän kuin saa eläkemaksuja. Sensijaan hän ei kerro arviota ensi vuoden sijoitustuotosta eikä tämän vuoden sijoitustuotoista. Ne ylittävät moninkertaisesti sen 450 miljoonaa! Näin meitä manipuloidaan. Näyttää vähän siltä, että eläkeyhtiöiden johtajat pitävät sitä yli 200 mrd:n rahastopottia omana rahanaan. Hävetkää senkin verenimijät!

Mikko Nummelin

Eläkejärjestelmä on sosiaalivakuutus eikä talletus. Näinollen jotkut maksavat järjestelmään sisään enemmän kuin sieltä saavat ja jotkut taas vähemmän kuin sieltä saavat. Vakuutus pakotetaan ottamaan pitkää ikää vastaan työuran aikana saavutetun tulotason pitämiseksi. Ennen eläkeikää kuolleiden maksut menevät puhtaasti muiden eläkkeiden rahoittamiseen.

Markkinaehtoisessa ja vapaaehtoisessa eläkejärjestelmässä olisi monia vikoja, merkittävimpänä se, ettei matalapalkka-alojen työntekijöillä olisi varaa mihinkään eläketuotteeseen. Suurituloiset saattaisivat myös suosia eläke- ja henkivakuutusyhdistelmiä, jossa kuoleman kohdatessa vakuutusrahat eivät menisi muiden henkilöiden eläkkeiden rahoittamiseen vaan perillisille. Nyt kun eläkevakuutus kuitenkin on pakko hankkia, se pitää ottaa huomioon palkkapyynnöissä niin henkilökohtaisella kuin liittotasollakin.

Josa Jäntti

Kotamäki muuttaa mielipiteitä sen mukaan , kuka on työnantaja ! V. 2016 hän oli mukana tekemässä raporttia Talouspolitiikan arviointineuvoston jäsenenä - silloin Valtiovarainministeriössä. Siinä olivat mukana mm. ETK : n + TELAn edustajat. Raportissa he sanoivat , että " työeläkesektorilla ei ole kestävyysvajetta. Varojen tuotot luovat kestävyysylijäämän . Nyt v. 2017 hän muuttanut mielensä - kuulunee niihin ekonomisteihin, joiden arvaukset riippuvat palkanmaksajasta ? Hänen " firmansa " strategian mukaan tehtävänä on säilyttää mahdollisimman monta yhtiötä n. 600 miljoonan vuosikuluineen työeläkeyhtiötä. Ne hän laskee mukaan työeläkemenoihin. TELAn mukaan maksetut työeläkkeet olivat v. 2016 26, 0 mrd ja työeläkemaksut 21,0 mrd eli alijäämä 5 mrd. Tuotot olivat kuitenkin 10,6 mrd eli tuotoiksi jäi 5 mrd( jos yhtiöiden kulut lasketaan eläkemaksuiksi ). Alijäämää maksetut eläkkeet/ työeläkemaksut on ollut vain 3 viime vuotena - maksut ovat riittäneet eläkkeiden maksuun 52 vuotta . Rahastot nyt 200 mrd, joista 100 mrd on kertynyt taitetun indeksin ansiosta 20 vuotta. V 1996 ( = taitettu indeksi ) eläkeläiset ovat menettäneet eläkkeistään 30.4 % - v. 2003 25.8 % ja v. 2003 5,5, % . rahastojen tuottoprosentit ovat olleet 1997 - 2016 5.96 % . Mistähän nuo nyt 2000 mrd :n rahastot ovat kertyneet ? V. 1996 ne olivat 48 mrd ja nyt tuo 200 mrd tuottoineen.

Markku Hakala

Tuntuu siltä että Kotamaki kautta rantain kehottaa jatkamaan työeläkkeiden taitettua indeksiä ja hallitusten tekemiä jäädytyksia jolloin keskiverto eläkeläinen putoaa köyhyyteen ja ihan lain nojalla. Näin puhutaan kun nähdään, Kotamaen tapaan, eläkeyhtiöt itseisarvona, jolla vaan pitää olla paljon varallisuutta ja paljon yhtiöiden sisälle ja liepeille majoittuneita etujen nauttijoita!

Harri Tapani

Eihän tuo eläkepotti voi pienentyä, se kun on laitettiin takuuksi valtion varallisuudesta että päästiin euroon...

"Suomikin keplotteli itsensä euroon

- Eläkelaitosten sijoitukset
osaksi valtiontaloutta

Eläkerahastojen lukeminen osaksi julkista taloutta pienensi Suomen Emu-velkaa yli kymmenen prosenttiyksikköä – ilman, että valtion tosiasiallinen velkavastuu pienentyi euronkaan vertaa..."

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001664064.html

Eero Pekonen

Eikö nyt vihdoin olisi aika luopua leikatusta indeksistä ja siten korjata eläkkeiden ostovoimaa? Eläkerahastot paisuvat koko ajan ja suuret ikäluokat siirtyvät kiihtyvää tahtia hautuumaalle. Mihin ne paisuvat rahastot on tarkoitus käyttää?

Marja-Liisa Kalkela

Nyt tuli sitten selväksi sekin että ei vain me eläkepommin tekevät saa sieltä eläkkeitä. Jokainen saa joka sinne on maksanut eläkemaksuja.
Kukin vuorollaan. Nythän on niin että nuo eläkerahat on vain palkansaajien eläkkeitä varten. Ei siis kaikkien eläkeläisten.
(Kepuahan on aina jurppinut palkansaajien eläkkeet)
Johtajien lisäeläkkeet maksaa palkansaajat vielä-60 asti vaikka se piti jo loppua .
Maanviljelijöiden eläkkeet ja osa yrittäjien eläkkeistä maksetaan verovaroista. Takuueläke ja kansaneläke ,leskeneläke myös verovaroista.
Niihin loppuu verovarat tulevaisuudessa . Kelan sosiaaliturvarahat ei riitä noihin eläkkeisiin.
Palkansaajien eläkkeet ei lopu ellei niitä tulevaisuudessa muuteta a la USA
(yrityksiltä ei peritä enää eläkemaksua työntekijöille)
hankit itse eläkevakuutuksen
(Kuten Usa konsulttifirma MacKinsey kehoitti -10 muistiossa.)

Jari Kaisla

Kuulostaa perinteiseltä kusetukselta. Voitoista ei puhuta tai niitä ei oteta huomioon laskelmissa vaan koitetaan kerätä lisää rahaa kansalaisilta, jotta saataisiin muhkeampia palkkioita maksettua järjestelmää hoitaville tahoille.