Torstai 19.7.2018

”Me tiedämme että seksuaalista häirintää tapahtuu tässäkin talossa” – 10 poimintaa eduskunnan häirintäkeskustelusta

Jaa artikkeli:
Luotu: 
12.12.2017 19:27
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    "Me tiedämme, että seksuaalista häirintää tapahtuu täällä", sanoi kansanedustaja Anna Kontula (vas.) eduskuntaan viitaten päivän keskustelussa. Arkistokuva.
|

Eduskunnassa esitettiin uutta lainsäädäntöä ja muun muassa seksuaalisen häirinnän kriminalisointia, kun maailmanlaajuinen Metoo-kampanja tuli ajankohtaiskeskustelun muodossa kansanedustajien käsittelyyn.

Eri puolueet tuomitsivat kilvan kaikenlaisen häirinnän, mutta vasta aamulla Yle oli kertonut, että eduskunnan avustajat kohtaavat yhä yllättävän yleisesti ahdistelua työssään. Tämä nousi esiin täysistunnossa, kun moni edustaja vaati, että häirinnän kitkeminen tulee aloittaa eduskuntatalosta. Lue lisää: 13 eduskunta-avustajaa kertoo seksuaalisesta häirinnästä Ylelle

Hallitus ilmoitti suhtautuvansa ”erittäin vakavasti asiasta käytävään julkiseen keskusteluun ja ihmisten kertomiin kokemuksiin”.

– Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu on lailla kielletty. Asenneilmapiirissä on kuitenkin vielä paljon parannettavaa ja tarvitaan käytännön toimenpiteitä, kuten selkeät toimintaohjeet häirintätapausten varalle työpaikoille. Hallitus kehottaa kaikkia työnantajia ja organisaatioita tarkastelemaan, mitä ne voisivat tehdä häirinnän lopettamiseksi. Johtajilla ja esimiehillä on vastuu siitä, että työpaikoilla toteutuu nollatoleranssi seksuaalista häirintää vastaan, hallitus ilmoitti kannanotossaan.

Hallitus päättää ensi keväänä toimista, joihin se ryhtyy seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi. Keinoja etsitään muun muassa työmarkkinajärjestöjen kanssa, sillä asennemuutoksessa tärkeä painopiste ovat työpaikat.

Uusi Suomi keräsi 10 poimintaa kansanedustajien keskustelussa pitämistä puheenvuoroista:

”Häirintä pitää kriminalisoida rikoslaissa seksuaalisen ahdistelun tavoin”

Sanna Marin (sd.) totesi, että ensimmäinen askel häirintäongelman ratkaisuun on ”ongelman myöntäminen, vähättelyn ja uhrien syyllistämisen lopettaminen sekä kännissä ja läpällä ‑kulttuurin haastaminen”.

– Seksuaalisen häirinnän loppuminen vaatii kulttuurin ja asenneilmapiirin muutosta, mutta myös lainsäädännössä on parantamisen varaa. Häirintä pitää kriminalisoida rikoslaissa seksuaalisen ahdistelun tavoin. Lainsäädäntöä on syytä muuttaa myös muiden seksuaalirikosten osalta. Esimerkiksi raiskauksen tunnusmerkistön täyttymiseen pitäisi riittää uhrin suostumuksen puute käytetyn väkivallan sijaan. Minimirangaistus tulisi nostaa kahteen vuoteen vankeutta, jolloin tuomiot annettaisiin aina ehdottomina, Marin sanoi.

Nykyisin rikoslain ”seksuaalinen ahdistelu” viittaa kosketteluun. Sanalliseen häirintään viitataan vain tasa-arvolaissa.

”Kaikki mieskollegat ryntäsivät kahville”

Vasemmiston Anna Kontula puuttui puheenvuorossaan siihen, ettei häirintään puuttuminen tähän asti ole ollut edes eduskunnan arvojärjestyksessä kovin korkealla.

– Sain uutena kansanedustajana vuonna 2011 osallistua uusien kansanedustajien perehdytykseen, jonka yhtenä osiona käsiteltiin tasa-arvokysymyksiä, näistä tärkeimpänä seksuaalista häirintää. Kun tämä osio alkoi, kaikki miesoletetut uudet kollegani ryntäsivät kahville yhtä lukuun ottamatta. Vuonna 2015 vastaavassa perehdytyksessä uudet kansanedustajat eivät saaneet edes mahdollisuutta valita, koska tasa-arvo-osio oli poistettu aikapulaan vedoten, Kontula sanoi.

– Minun mielestäni tämä kertoo hirveän hyvin siitä, mikä se kulttuuri tässä talossa on. Me tiedämme, että seksuaalista häirintää tapahtuu täällä. Me kaikki olemme sitä mieltä, että se ei ole hyvä juttu. Minä en tiedä yhtään täällä, joka kannattaisi seksuaalista häirintää. Siitä huolimatta se ei ole meidän prioriteettilistalla tässä talossa sellaisella paikalla, missä sen kuuluisi olla, että tämä olisi esimerkillinen työyhteisö Suomessa, hän päätti.

”Usein iäkäs mies käyttää asemaansa härskisti hyväkseen”

Vihreiden Ville Niinistö halusi sanoa ääneen häirinnän yleisen asetelman.

– Pitää muistaa se, että iso osa seksuaalisesta häirinnästä vaanii vallankäytön rakenteiden suojassa. Iso osa siitä on sukupuolittunutta, jolloin usein iäkkäät miehet käyttävät asemaansa härskisti työyhteisössä hyväkseen häiritäkseen nuorempia naishenkilöitä. Tämä pitää sanoa ääneen, Niinistö lausui.

”Firman pikkujoulut ovat erityinen riski”

Myös SDP:n Ilkka Kantolan (sd) huomautti, että seksuaalinen häirintä liittyy vallankäyttöön ja on yleisintä ”siellä missä asenteet tai rakenteet ylläpitävät epätasa-arvoa miesten ja naisten välillä”.

– Ja juuri tästä syystä esimiesasemassa olevalta vaaditaan erityistä viisautta. Ja siksi firman pikkujoulut ovat erityinen riski sille, että joutuu alistetuksi. Työyhteisössä seksuaalinen häirintä on ikävä mutta pitävä todiste epätasa-arvosta, Kantola sanoi.

”Valtahierarkian huipulla olevilla on erityinen johtovastuu”

Vasemmiston Li Andersson piti osuvana oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) käyttämää termia ”johtovastuu”.

– Mielestäni se on oikein osuva tässä yhteydessä. Päättäjillä, jotka ovat valtahierarkian huipulla, on minun nähdäkseni erityinen johtovastuu huolehtia siitä, että seksuaalista häirintää ja ahdistelua kitketään niin meidän omissa puolueissamme ja ryhmissämme kuin kaikilla julkisilla työpaikoilla, mukaan lukien se työpaikka, jossa me nyt olemme. Kannatan myöskin raiskauslainsäädännön uudistamista suostumuksen puutteen osoittamisen suuntaan ja kannatan erittäin lämpimästi sitä, että työmarkkinajärjestöjen kanssa nyt käydään läpi ja sovitaan entistä järeämmistä toimista, joilla voidaan puuttua seksuaaliseen häirintään ja ahdisteluun työpaikoilla, Andersson luetteli.

”Tämä ilmiö on totta”

Kokoomuksen Saara-Sofia Sirén katsoi sosiaalisessa mediassa levinneen Metoo-kampanjan todistaneen, kuinka laajasta ilmiöstä on kyse.

Kyseessä ei ole marginaalinen ilmiö. Näissä tapauksissa ei ole kysymys yksittäisistä tapauksista, väärinymmärryksistä tai ylireagoinnista. Nämä kokemukset ovat tosia, ja tämä ilmiö on totta. Voimmekin nyt tässä keskustelussa tämän sijasta keskittyä keskustelemaan syistä ja ratkaisuista.

”Työnantajalla vastuu huolehtia työntekijöistään”

Perussuomalaisten Ritva Elomaa korosti työnantajien vastuuta.

– Haluan nostaa esille työnantajien vastuun huolehtia työntekijöistään. Seksuaaliseen häirintään tulee ottaa myös suomalaisilla työpaikoilla nollatoleranssi ja pyrkiä viestinnän keinoin ennaltaehkäisemään häirintää. Työnantajien tulisi pyrkiä luomaan sellaiset luottamukselliset palautekanavat, joiden avulla kynnys ilmoittaa häirinnästä madaltuisi. Tämän lisäksi häirinnän uhreille pitäisi löytyä tukea työyhteisöstä ja mahdollisuus ammattiapuun, Elomaa sanoi.

– Toivon syvästi, ettei häirintä olisi enää ongelma seuraavien sukupolvien aikana.

”Urheiluharrastuksissa joidenkin motiivit eivät kestä päivänvaloa”

Kokoomuksen Pauli Kiuru esitti huolen häirinnästä ja ahdistelusta harrastustoiminnassa.

– Urheilun ja liikunnan parissa on satojatuhansia nuoria. Heidän ohjaajinaan, valmentajinaan on satojatuhansia vapaaehtoisia. He tekevät todella arvokasta työtä, josta meidän pitää olla kiitollisia. On kuitenkin ikävä tosiasia, että näiden vetäjien joukkoon aina soluttautuu joitakin henkilöitä, joiden motiivit eivät kestä päivänvaloa. Viime vaalikaudella sivistysvaliokunnassa käsiteltiin lakia lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä. Hallituksen esityksessä arvioitiin, että tällaisia selvityspyyntöjä tulisi 20 000—40 000, mutta niitä on nyt tullut vain kolmisentuhatta vuodessa, Kiuru pohti.

”Joka kolmas tyttö ja lähes joka neljäs poika”

Kristillisdemokraattien Päivi Räsänen huomautti, kuinka yleistä nuorten kokema häirintä on.

– Poliisiammattikorkeakoulu toteutti vuonna 2013 yhdeksäsluokkalaisille kyselytutkimuksen, jossa joka kolmas tyttö ja lähes joka neljäs poika oli kokenut jonkinlaista seksuaalista häirintää ja väkivaltaa, ja tänä vuonnahan on tehty kouluterveyskysely, jossa tulos on nimenomaan tyttöjen osalta samansuuntainen. Se, mikä on huolestuttavaa, on, että seksuaalinen hyväksikäyttö oli yleisempää aikuisten taholta kuin ikätovereiden, Räsänen huolehti.

”Tämä esittämänne toivehan on niin kohtuullinen…”

Sinisten ministeri Sampo Terho mietti keskustelun aloittajan Tuula Haataisen (sd.) toiveen yksinkertaisuutta.

– Edustaja Haatainen esitti avauspuheenvuorossaan selkeän toiveen ja viestin siitä, että Suomesta ja täältä eduskunnasta on lähdettävä se sanoma, se viesti, että meidän maassamme ei ole sijaa ahdistelulle eikä häirinnälle. Tämä esittämänne toivehan on niin kohtuullinen ja se on niin kannatettava, että sitä luulisi voivan jo sanoa itsestäänselvyydeksi, mutta niin ei selvästikään ole, vaan työtä vielä tarvitaan yhtä lailla yhteiskunnassa kuin myös täällä meidän omassa eduskunnassamme, Terho sanoi.

Kulttuuriministerinä hän iloitsi siitä, että ”esimerkiksi elokuva-alalla on laadittu ohjeistusta seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi, ja noin tuhat esittävän taiteen ammattilaista allekirjoitti vetoomuksen tasa-arvon ja koskemattomuuden edistämiseksi alallaan”.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Anssi Laakso

Jos suostumuksen puute on riittävä osoitus raiskauksesta, niin suullinen suostumus ei minusta riitä ellei ole todistajia. Tarvitaan kirjallinen suostumus ennen sänkyyn menoa. Eikö niin? Millä muuten puolustautuu mahdollista raiskaus väitettä vastaan, josta on kovat rangaistukset. En ollenkaan halua vähätellä tätä kampanjaa, mutta rajansa nyt kaikella.