Perjantai 20.4.2018

Natolle kyllä vai ei? Kysely: Presidenttiehdokkailta halutaan suorat sanat

Jaa artikkeli:
Luotu: 
13.12.2017 08:08
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Nykyisen Nato-keskustelun seuraaminen voi olla työlästä ja se vaatii erityistä harrastuneisuutta, arvioi Markku Jokisipilä.
|

Faktakulma

Alma-tutkimuksen mukaan 53 prosenttia suomalaisista haluaisi presidenttiehdokkaiden ottavan selvästi kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n marraskuun lopussa julkaiseman kyselyn mukaan Nato-jäsenyyttä kannattaa nyt 22 prosenttia suomalaisista, kun viime vuonna kannattajia oli 25 prosenttia.
Alma Median Tietoykkösellä teettämään kyselyyn vastasi 1 500 suomalaista 23.11-3.12.2017. Virhemarginaali on enimmillään 2,5 prosentti- yksikköä suuntaansa

Yli puolet suomalaisista haluaa presidenttiehdokkailta selvän kannan sotilasliitto Natoon liittymisestä.

Presidenttiehdokkaiden pitäisi ottaa selvästi kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan. Näin ajattelee 53 prosenttia suomalaisista, käy ilmi Alma Median teettämästä kyselytutkimuksesta.

Vastaajista neljännes on eri mieltä ja viidennes ei osaa sanoa kantaansa kysymykseen.

Nato-keskusteluun liittyvän tietynlaisen kryptisyyden valossa tulos ei ole kovin yllättävä, sanoo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

–Nato-keskustelussa kantojen erot ovat välillä niin nyansoituja ja hienovaraisia, että jos ei kansalaisella ole erityistä ulko- ja turvallisuuspoliittista harrastuneisuutta, keskustelun seuraaminen voi olla työlästä.

Ulkopoliittisen instituutin vierailevan tutkijan Matti Pesun mielestä ehdokkaiden Nato-kannat ovat varsin selvät.

–Ehkä kampanjat ja väittelyt eivät ole saaneet vielä tarpeeksi näkyvyyttä, Pesu pohtii.

LUE MYÖS:

Tutkija: ”Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus jäämässä taakse - eikä se tapahdu Nato-jäsenyyden kautta”

Kysymys Natoon liittymisestä nousi vaaliasetelmassa uudella tavalla esiin lokakuun alussa, kun rkp:n ehdokas Nils Torvalds ilmoitti kannattavansa Suomen liittymistä Natoon.

Torvalds on ehdokkaista ainoa, joka avoimesti liputtaa Naton puolesta. Nato-jäsenyyttä vastaan ovat selvästi asettuneet vasemmistoliiton Merja Kyllönen ja perussuomalaisten Laura Huhtasaari. Myös Matti Vanhanen (kesk), Tuula Haatainen (sd) ja Pekka Haavisto (vihr) suhtautuvat Nato-jäsenyyteen kriittisesti.

Istuvan presidentin Sauli Niinistön kanta on epämääräisin. Niinistö on toistuvasti sanonut pitävänsä Nato-jäsenyyden hakemista tilanteesta riippuvana asiana.

–Nykyinen hallitus avasi mahdollisuuden hakea jäsenyyttä ja mahdollisuus on jo sellaisenaan turvallisuuspolitiikassa väline, Niinistö toteaa Helsingin Sanomien vaalikoneessa.

Eri puolueiden kannattajista avoimempaa Nato-puhetta kannattavat selkeimmin vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kannattajat.

Vasemmistoliiton kannattajista näin ajattelee 69 prosenttia ja perussuomalaisten kannattajista 61 prosenttia. Kokoomuksen, keskustan ja vihreiden kannattajista selvempiä Nato-kantoja toivoo yli 50 prosenttia ja SDP:n kannattajista 49 prosenttia. Kd:n kannattajista samoin ajatteli 41 prosenttia.

Pesun mukaan puoluekohtaisissa lukemissa näkyy vasemmiston ja perussuomalaisten vahva Nato-kriittisyys.

–Erityisesti vasemmiston piirissä on jo vuosikymmenet tuotu esiin näkemystä, että Suomea jotenkin hivutettaisiin Natoon. Ehdokkaiden kortit kenties halutaan selvemmin esiin.

Tämä koskee erityisesti Niinistöä, joka näyttää kannatusmittausten valossa marssivan kohti toista kauttaan.

Tasavallan presidentin mielipide on Nato-kysymyksessä olennainen. Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa.

–Presidentinvaaleissa on olennaista keskustella myös Nato-jäsenyydestä. Olisi myös hyvä tuoda esiin näkemyksiä siitä, onko tilanteita, jossa jäsenyyttä pitäisi hakea, Pesu sanoo.

Jokisipilä muistuttaa myös maltista Nato-keskustelussa.

–Keskustelulla on vahva liittymäkohta ulkopoliittiseen tilanteeseemme, sitä on syytä käydä asiapohjalta ja liiallista uhkakuvien maalailua välttäen.

Pesun mielestä tärkeintä olisi tarkastella nykyisiä kumppanuuksia ja miten ja mihin suuntaan kumppanuuksia Naton, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa tulisi kehittää.

–Kumppanuuksien kehittäminen on nimenomaisesti ollut osa presidentti Niinistön turvallisuuspoliittista linjaa, ja hänen kädenjälkensä on vahva.

Faktakulma

Alma-tutkimuksen mukaan 53 prosenttia suomalaisista haluaisi presidenttiehdokkaiden ottavan selvästi kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n marraskuun lopussa julkaiseman kyselyn mukaan Nato-jäsenyyttä kannattaa nyt 22 prosenttia suomalaisista, kun viime vuonna kannattajia oli 25 prosenttia.
Alma Median Tietoykkösellä teettämään kyselyyn vastasi 1 500 suomalaista 23.11-3.12.2017. Virhemarginaali on enimmillään 2,5 prosentti- yksikköä suuntaansa

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mark Andersson

Ei Nato ole mikään mustavalkoinen kyllä-ei -kysymys. jos tällaista kysytään, on vaadittava myös perusteellinen selvennys ehdokkaan turvallisuuspoliittisesta tietämyksestä, suhteesta Venäjään ja erityisesti USAaan ja EUiin.

Meidän vaaleissa mediaa vaivaa erityisesti tuo lapsellinen mustavalkoasetelmien jääräpäinen työntäminen äänestäjille sillä perusteella, ettei vaalikarja kuitenkaan mistään mitään ymmärrä.

Kertoo paljon median asenteesta yleisöönsä.

Marja-Liisa Kalkela

Olenko käsittänyt jotenkin väärin asian?
Siihen riittää Valtioneuvoston päätös Tasavallan presidentin myötävaikutuksella.
Eduskunnan enemmistön päätöksellä.(Valtioneuvosto/Hallituspuolueiden enemmistöllä) Kaikki menee perustuslain mukaan.
Toteutuu kansan tahto.
Vaaleissahan kansa antaa valtakirjan 200 päättää maan ja kansan asioista.
Kansa valitsee Presidentin myös.

Antti Rantanen

Voisimme vain miettiä, että ylivoimaisesti suurin osa länsieurooppalaisista, joihin kuitenkin haluamme samaistua, kuuluu puolustusliitto NATOon.
Miksi me emme halua siihen kuulua? Mitä haittaa se on tuonut esim. Baltialle tai Puolalle? Haluammeko tosiaan kuulua samaan sakkiin Georgian, Ukrainan ja Valko-Venäjän kanssa?