Lauantai 21.7.2018

”Kuinka moni uskaltaa vaatia pomolta neuvottelua?” – Sekä SAK että Yrittäjät pettyivät nollatuntiesitykseen

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.12.2017 17:02
  • Keskusjärjestö SAK:n mukaan lakiesitys ei paranna oleellisesti nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa.
|

Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen nollatuntisopimusten pelisäännöistä. Palkansaajajärjestö SAK pettyi esitykseen, hallituspuolueista sen sijaan kiitetään tuloksia. Kesäkuusta 2018 alkaen työnantaja ei saa enää palkata työntekijöitä vaihtelevalla työajalla, jos hänellä on jatkuva ja kiinteä työvoiman tarve.

Jos työvoimatarve taas vaihtelee, työaikaehtokin saa perustua vaihtelevaan työaikaan, mutta työaikaehdon alarajaa ei saa sopia pienemmäksi kuin todellinen työvoimatarve edellyttää. Jos työvoimatarve esimerkiksi vaihtelee 20–30 tunnin välillä, ei ole sallittua sopia 0–30-tunnin sopimuksesta. Säännöksen tarkoituksena on ennen kaikkea estää työsuhdeturvan kiertäminen vaihtelevaa työaikaehdon avulla.

SAK:n mukaan lakiesitys ”ei paranna oleellisesti nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa”. SAK olisi halunnut, että työsopimuksessa sovitaan aina sitovasti tuntimäärästä ja tarkastellaan toteutunutta tuntimäärää säännöllisin väliajoin.

– Lakiesityksessä työntekijän on itse pyydettävä työnantajalta neuvottelua, jossa tuntimäärä tarkistetaan. Neuvottelun tulos ei kuitenkaan sido työnantajaa. Kuinka moni osa-aikainen uskaltaa tällaisia neuvotteluja vaatia, epäilee SAK:n päälakimies Timo Koskinen.

Hän huomauttaa, että lakiesitys kieltää nollatuntisopimusten käytön vain niissä tapauksissa, joissa työntekijän tuntimäärä on jo vakiintunut.

– Kriteeri on tulkinnanvarainen ja käytännössä sen käyttäminen voi olla vaikeaa.

Yrittäjät: Muutokset ylimitoitettuja

Suomen Yrittäjät puolestaan pitävät esitettyjä muutoksia kokonaisuutena ylimitoitettuina.

– On äärimmäisen tärkeää, että vaihtelevan työajan sopimusten käyttöä ei jatkossakaan rajoitettaisi tilanteissa, joissa niille on työvoiman tarpeen ennakoimattomuudesta, epäsäännöllisyydestä tai osapuolten yhteisestä tarpeesta johtuva tarve, asiantuntija Atte Rytkönen Suomen Yrittäjistä sanoo tiedotteessa.

Yrittäjien mielestä oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava tasapainossa. Järjestö muistuttaa, että on olemassa paljon työtunneiltaan ja määrältään vaihtelevaa työtä. Siksi tarvitaan työsopimuksia, joihin ei määritellä tarkkaa työaikaa.

–On tärkeää, että työmarkkinoilla vallitsee reilut pelisäännöt. Hallituksen esityksessä esitettävät toimenpiteet kokonaisuutena kuitenkin lisäävät yritysten hallinnollista taakkaa, mikä nostaa kustannuksia ja työllistämisen kynnystä. Tämä on valitettavaa, työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo.

Esitys sisältää joitakin parannuksia nollatyöntekijöiden asemaan, joita sekä SAK että Yrittäjät kiittävät. Lakiin tulee säännökset työntekijöiden oikeudesta sairausajan palkkaan ja irtisanomiskorvaukseen. Esityksen mukaan sairausajan palkka pitää maksaa, jos työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu tai olosuhteisiin nähden voidaan pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä.

– Työntekijälle tulee myös oikeus kieltäytyä työtunneista, joita ei ole merkitty työvuorolistaan etukäteen. Tämä helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista ja parantaa niiden työntekijöiden asemaa, joilla on useampi työsuhde, SAK:n Koskinen sanoo.

Lisäksi työnantajan on maksettava korvausta ansionmenetyksestä, jos työtä tarjotaan irtisanomisaikana vähemmän kuin keskimäärin irtisanomista edeltäneiden 12 viikon aikana. Lisäksi työvuoroluettelo on laadittava niin pitkäksi ajaksi kuin mahdollista ja annettava viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Jatkossa irtisanoutuva työntekijä voi joutua karenssiin vain, jos hänellä on edeltävän 12 viikon aikana ollut jollakin viikolla vähintään 18 tuntia työtä tarjolla. Tuntiraja on sama, joka kerryttää työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa.

– Tätä koskevat muutosesitykset ovat kannatettavia. On tärkeää, että työntekijä ei kohtuuttomalla tavalla menetä oikeuttaan työttömyysetuuteen tilanteissa, joissa työnantajan ja työntekijän välillä on sovittu satunnaisesti tarjolla olevasta työstä, mutta työtä ei sopimuksen mukaisesti ole tarjolla, Yrittäjien Rytkönen toteaa karenssilievennykseen viitaten.

SAK:n Koskinen painottaa, että nollatuntisopimusten määrää koskeva tilastointi on saatava kuntoon.

– Nyt siinä on paljon puutteita. On myös tärkeää, että eduskunta seuraa tarkoin lain vaikutuksia ja tarkentaa lakia tarvittaessa.

Hallituspuolueista painotetaan joustoa

Lindströmin puoluetoveri Matti Torvinen kiittää ministerin esitystä.

–Nollatuntisopimuksen saa jatkossakin, jos työntekijä sellaisen haluaa. Lisäksi nollatuntisopimuksia tarvitaan aloilla, joilla työn tarve on hyvin epäsäännöllistä. Tarkoitus ei ole jäykistää työn tekemisen ehtoja, Torvinen sanoo tiedotteessa.

Tyytyväisiä ovat myös eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenet Hannakaisa Heikkinen (kesk.) ja Jaana Laitinen-Pesola (kok.). Heidän mukaansa osapuolten vastuut ja velvollisuudet saatetaan esityksessä vastaamaan paremmin toisiaan.

– Hallitus on valinnut keskitien, tasapainoisen linjan, sillä se ei esitä nollasopimusten kieltoa, mutta puuttuu pahimpiin epäkohtiin ja lainsäädännön kiertomahdollisuuksiin. Nollasopimuksilla on oma perusteltu tarpeensa yhtenä työsuhdemuotona, Heikkinen sanoo tiedotteessa.

Laitinen-Pesolan mukaan nollatuntisopimusten ongelmat ovat useimmiten liittyneet työn ennakoitavuuteen ja siihen, että työntekijän turva nollatuntisopimuksella on ollut heikko.

–Uudet pelisäännöt edellyttävät, että työntekijöiden on saatava tietää tulevat työvuorolistansa ajoissa. Tämä mahdollistaa työntekijän arjen suunnittelun lisäksi myös kalenterin täyttämisen useampien työnantajien työtarjouksilla, mikä lisää sekä työn tarjontaa että parantaa työntekijän mahdollisuuksia arvioida tulojansa, Laitinen-Pesola sanoo tiedotteessa.

Jaa artikkeli: