Perjantai 20.4.2018

Tutkija Sauli Niinistön Nato-ehdosta: ”Venäjän kannalta herttaisen yhdentekevää”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.12.2017 16:33
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Arkistokuvassa Jukka Tarkka ja Sauli Niinistö Kultarannassa kesällä 2016.
|

Istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö paljasti Ylen tentissä oman Nato-kantansa. Niinistö linjasi, että jos Venäjän ja Euroopan unionin välit kriisiytyisivät syystä tai toisesta ja Venäjä alkaisi ymmärtää, että Euroopan unioni ja sen jäsenmaat Suomi mukaan lukien on samanlainen vihollinen kuin Nato, niin silloin Suomessa jouduttaisiin miettimään hyvin vakavasti Naton jäsenyyttä.

Lue lisää: Näkökulma: Nyt se tuli, Sauli Niinistön Nato-kanta

Historian tutkija, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka arvioi, että Niinistön asettama ehto täyttyy jo nyt.

–Supervallan sotilassuunnittelu ei odota sitä, että kansainvälisen oikeuden professorit pääsevät tarkastelemaan Suomen lakikokoelmassa julkaistua Nato-sopimusta, ja voivat lausua sen painavan tulkinnan, että Suomi näyttää olevan jäsen. Korkeat esikunnat syöttävät Suomen Nato-jäsenyyden suunnitelmiensa perusoletuksiin heti kun se on heikostikin näköpiirissä. Suomen turvallisuuselonteoissa ja hallitusohjelmissa Natoon liittymisen mahdollisuus on kirjoitettu selkokielisesti auki moneen kertaan, hän toteaa kotisivuillaan julkaisemassaan kommentissa.

–Venäjän kannalta on herttaisen yhdentekevää, onko Suomi muodollisesti jäsen. Asian ratkaisee se, että aseelliseen kriisin olosuhteissa Suomi voisi hakeutua yhteistyöhön lännen puolustusliiton kanssa, ja se saattaisi myöhemmin johtaa myös muodolliseen liittosuhteeseen, Tarkka jatkaa.

Hän pohdiskeli asiaa jo aikaisemmin tällä viikolla kolumnissaan, jossa totesi, että Venäjä on ”jo ajat sitten” tulkinnut Suomen kuuluvan länsiryhmään ja pitänyt sitä siis sotilaallisesti vihollismaana. Tarkan mukaan Venäjän sotilassuunnittelu perustuu jo nyt siihen oletukseen, että Suomi kuuluu Natoon.

–Venäjä sopeutuu nyt Suomen laajaan ja syvään puolustusyhteistyöhön lännen kanssa. Joko siksi, että se on supervallan horisontissa niin pieni lisä suureen kuvioon, että ei kannata ottaa hernettä nenään. Tai siksi, että ison remmin päälle vetäminen aiheuttaisi liian suurta kansainvälistä hälyä, hän kirjoitti.  

Tarkan mukaan Suomi on suunnannut tiiviisti Naton kylkeen.

–Venäjä ei ole protestoinut ääneen, koska Suomen valitsema ratkaisu on puolustuksellisen turvallisuusajattelun mukainen ja ymmärrettävä. Mutta suomalaiset eivät pysty jatkamaan jo parikymmentä vuotta noudattamaansa linjaa tästä eteenpäin. Läntisen puolustusyhteistyötä ei voi kehittää nykytasolta enää muuten kuin liittymällä Natoon.

Lue myös: ”Avoin aseellinen konflikti Baltiassa, Viro pyytää Suomelta apua...” – Näin presidenttiehdokkaat vastasivat Ylellä

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Ilmari Jokinen

Sauli ymmärtää mitä on olla koulukiusaajan kanssa samalla hiekkalaatikolla. Nato-tarzanismilla voi saada santaa silmilleen.
Kaikki riippuu Venäjästä. Onneksi Suomesta ei löydy näitä Tarkkoja kuin 20%.
Niinistö argumentoi hyvin nykytilanteemme. Pidetään oma maa puhtaana vihulaisista. Nato-yhteensopivuus on yhtäkuin satamien pollarien halkaisijat käy Natolaivojen rosseille (köysille). Muuten...meidän raideleveytemme on sama kuin on CCCPllä. Olemme siis myöskin yhteensopiva naapurin kanssa.

Markku Lehto

"–Venäjä sopeutuu nyt Suomen laajaan ja syvään puolustusyhteistyöhön lännen kanssa." Eli nyt, mutta entä ylihuomenna, kun Venäjä on saanut ulkopoliittisesti rivinsä taas järjestettyä ja suhteensa kuntoon ystäviensä kanssa ? Turkki, Saudi- Arabia, Kiina ...

Onko niin, että Venäjän nykyhallinto on todellakin luopunut tavoittelemasta NL:n etupiirien palauttamista Euroopassa ?

"Tai siksi, että ison remmin päälle vetäminen aiheuttaisi liian suurta kansainvälistä hälyä, hän kirjoitti. "

Koska Venäjällä on pelätty "kansainvälistä hälyä" ? Tuohan on yhtä uskottavaa ja varmaa, kuin että Ruotsi tulisi hädän hetkellä Suomen avuksi. Pelkäsikö Stalin "kansainvälistä hälyä" marraskuun lopussa 1939 ?